Oletteko koskaan ajatelleet, että kaikki mielipiteenne saattavat olla "vääriä"? Kuinka moni teistä luulee olevansa tarpeeksi älykkäitä ja informoituja esim. pitämään Israelilaisia terroristeina?
Itse en pidä mitään varmana enkä usko olevani tarpeeksi älykäs väittämään esim. Lähi-idän tilanteesta mitään. Mielestäni ihmiset, jotka eivät pysty muuttamaan maailmankuvaansa tai edes keskustelemaan asioista, vaan pitävät jääräpäisesti kiinni omasta kannastaan, ovat hyvän ihon tuhlausta (jotain roskaleffaa/-sarjaa lainatakseni).
Siinä tuli siis yksi mielipide, onko se sitten oikea, en tiedä. Ehkäpä juuri asioihinsa uskovat ja luottavat ihmiset ajavat tätä maailmaa eteenpäin, kehityksen tiellä, mutta myös sodissa.
Mielestäni tärkein periaate on pitää mieli avoinna tiedolle ja myös kritiikille omia "tietoja" kohtaan. Mikään ei tässä maailmasssa ole varmaa, edes se ettemme elä simulaatiossa (http://www.simulation-argument.com/classic.html)
Siinäpä sitä oli oikeinkirjoitusharjoitusta tälle päivälle.
Itse en pidä mitään varmana enkä usko olevani tarpeeksi älykäs väittämään esim. Lähi-idän tilanteesta mitään. Mielestäni ihmiset, jotka eivät pysty muuttamaan maailmankuvaansa tai edes keskustelemaan asioista, vaan pitävät jääräpäisesti kiinni omasta kannastaan, ovat hyvän ihon tuhlausta (jotain roskaleffaa/-sarjaa lainatakseni).
Siinä tuli siis yksi mielipide, onko se sitten oikea, en tiedä. Ehkäpä juuri asioihinsa uskovat ja luottavat ihmiset ajavat tätä maailmaa eteenpäin, kehityksen tiellä, mutta myös sodissa.
Mielestäni tärkein periaate on pitää mieli avoinna tiedolle ja myös kritiikille omia "tietoja" kohtaan. Mikään ei tässä maailmasssa ole varmaa, edes se ettemme elä simulaatiossa (http://www.simulation-argument.com/classic.html)
Siinäpä sitä oli oikeinkirjoitusharjoitusta tälle päivälle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyseenalaistaminen on arvokas asia - myös absoluuttisen tiedon kyseenalaistaminen. Ennakkoluuloton ja kriittinen ajattelu ei saa kuitenkaan minun mielestäni johtaa tietoteoreettiseen tai eettiseen relativismiin eli ajatteluun jossa "kaikki käy". Jos elämme simulaatiossa tai simulacrumissa, tappaminen ei ole väärin.
siinä mitä tulee relativismiin.
"Kansallisvaltio, demokratia, sitä seuraava teknotalouskratia ja globalisaatio sekä sen Pyhä Henki, falskin relativismin ja nihilismin oikeuttava moniarvoinen postmodernismi ovat saman ONGELMAN osia, mitää RATKAISUA ei vielä ole näköpiirissä." ("Narkissos-esseet")
Siinä on minusta hyvin sanottu olennainen.
Puheet simulaatiossa elämisestä todistavat joko äärimmäistä vieraantumiskokemusta, tai sitten ne regressiivisellä tavalla toistavat antiikin jumalmaailmaa. Silloinhan ihmiset myös kokivat olevansa jumalten pelinappuloita - että kaikki mitä tapahtui oli vain jumalten tai kohtalon vaikutusta.
Moi !
Tulin pitkästä aikaa palstalle ja sain iloksen huomata että keskustelut täällä ovat jostakin syystä järkevöityneet, ainakin tämän otsikon alla on erittäin mielenkiintoisia kannanottoja, puhumattakaan otsikon tehneestä. Itse harrastan filosofista ajattelua ja joudun joskus minäkin ihmetyksekseni toteamaan sen että saatan olla jopa kyyninen monen asian suhteen.
Esimerksiksi ns sosiaalitapaukset ovat maapallolla aivan hyödyttömiä ja vievät tilaa aivan turhaan. he ovat ainoastaan suuri riesa yhteiskunnalle eikä heidän elämällään tunnu olevan suurempaa merkitystä. Tietysti joku voi olla asiasta aivan eri mieltä, ja saakin olla, mutta tämä on MINUN mielipiteeni josta pidän kiinni vaikka en itse ole vaurautta nähnyt enkä näe vieläkään. Aivojani sensijaan osaan käyttää, ja ne tuovat minulle rikkautta. Ei siis maallista vaan henkistä, sillä tiedänhän sen että mitä enemmän kasvatan järkeäni sen rikkaammaksi tulen.
[email protected]
Sähköpostiosoitteeni on [email protected], eikä suomi 24.
taas kaikki sosiaalitapaukset ovat yhteinen etumme, koska jokainen sosiaaliapuna annettu markka kiertää reaalitaloudessa ja on näin "terveempi" kuin yksikään markka, joka reaalitaloudesta siirtyy autonomisen rahatalouden operaatioalueelle, so. keinottelijoiden käsiin.
Reaalimaailman ja -talouden toissijaistava numeerinen ajattelutapa on legitimoitunut parin viime vuosikymmenen kuluessa, ja mm. tietotekninen kehitys on ollut omiaan tukemaan tätä muutosta. Sen seurauksena kuitenkin on ratkennut kuilu ihmisten reaalisten tarpeiden ja talousajattelussa koherenssia muodostavien pyrkimysten välille, ja seurauksena on paitsi se, että käytännössä vastakkain ovat yhä useammin yhä useampien ihmisten perustarpeet ja talousspekulattien tarpeet myös se, että talousteorioilla yhä vähemmän hallitaan talouselämää. Teoriat ovatkin muuttuneet lähinnä käytäntöjen kuvailuiksi.
Talous on muuttunut uskonnoksi (myös historiallisesti katsoen talous on uskontojen jälkeläinen), ja talousopit ovat evankeliumeja, joilla vahvat yksilöt legitimoivat ylemmyytensä heikkoihin. Ei ole ihme, että on niitä jotka laillasi pitävät selvänä, että "köyhät sosiaalitapaukset ovat vain rasite". Rasite mille? Siis taloudelle, joka on muuttunut hyvästä rengistä huonoksi isännäksi?
Talouden uskonnolliset ominaisuudet (so. se että se on valta-ajattelua, raha sen kuolematon sielu, rahassa kiteytyy perimmiltään uskonnollisluonteinen kaikkivoipausuuskuvitelma) ovat niitä ajatusvirheitä, joita filosofien ja intellektuellien pitäisi kriittisesti arvioida. Heidän ei suinkaan pitäisi liittyä taloususkovaisiin ja ruveta älyllisesti krikastamaan sitä inkvisitiota, joka taloususkonnostakin vähitellen kasvaa esiin: että taloussyntiset (köyhät, joilla mitään taloutta ei ole) olisi teilattava jotta oikeaoppiset (ne, joilla taloususkoa on) saisivat elää vapaana syntisistä.
Intellektuellien pitäisi aina nostaa kriittinen äänensä kuuluville esim. kun taloudesta puhutaan eräänlaisena suurena (kartesiolaisena) rataskoneistona, joka toimiessaan muka tuottaa hyvää kaikille. Niinhän ei ole koskaan ollut, eikä varsinkaan numerotalouden maailmassa enää voikaan olla.
Samoin reaalitaloudesta ja rahataloudesta tulisi aina puhua eri asioina, jotka nyt menevät kirkkaasti toistensa ohi eri tasoilla.
(Yo. ajatukset ovat kotoisin filosofian opiskelijoiden jakamasta anonyymistä ns. "Narkissos-esseestä", josta itselläni on käytössä vajavainen kopio. Sen teksti on kuitenkin tosi mielenkiintoista ja räväkkää.)
Tiedän vain yhden asian, sen nimittäin, etten suinkaan ole viisas, ja juuri siinä olen teitä viisaampi.
- Sokrates
Kaikki ihmisen välittämä tieto sisältää enemmän tai vähemmän subjektiivisuutta. Myös nämä kaksi lausetta.
Mielipiteet ovat jonkinlaisia sudenkuoppia. Toisaalta ne määrittävät ihmisen identiteetin, mutta toisaalta johdattavat epäobjektiiviseen ja epätieteelliseen ajatteluun joka rajoittuu mielipidettä tukevien argumenttien etsintään.
Filosofina on hyvä olla, ihmisten kanssa tulee paremmin toimeen kun kaikki riidat voi välttää miettimällä asioita vähemmän kriittisesti ja sen henkilön mielipiteiden kannalta jonka kanssa on tekemisissä.
Mielipiteitä (vähintäänkin tilapäisiä) tarvitaan kuitenkin valintatilanteissa. Riippumatta siitä, onko valintatilanne aikakriittinen vai ei, parempi on muodostaa mielipide "lennossa" ja suhtautua kyseessä olevaan asiaan objektiivisesti ja tehdä päätös analyyttisesti ja mahdollisimman paljon faktoihin perustuen, sotkematta mukaan ennakkoluuloja tai valmiita mielipiteitä jotka on muodostettu mitä subjektiivisimmin perustein.
Sinä et puhu totta, jos sanot, ettei Sinulla ole mielipiteitä, ja samaan aikaan väität olevasi mies!
Mies on perimielipide, eikä mies ole mikään olento, koska miehet eivät voi lisääntyä keskenään.
Mies on ihmisen haaraväli, eikä mies ole mikään eläinlaji, tahi substanssi.