sivari/vegaani

Ei ihme että kasvissyöjät on niin sekopäisiä, sehän kai kuuluu nälkäkuoleman oireisiin.

Älä ole kasvissyöjä, syö lihaa! Jos syö pelkkiä risuja, niin tulet alilaihaksi RUIPELOKSI, joka ei jaksa kantaa edes 4 tiiliskiveä!

kkkkk kirjoitti:

Ei ihme että kasvissyöjät on niin sekopäisiä, sehän kai kuuluu nälkäkuoleman oireisiin.

Älä ole kasvissyöjä, syö lihaa! Jos syö pelkkiä risuja, niin tulet alilaihaksi RUIPELOKSI, joka ei jaksa kantaa edes 4 tiiliskiveä!

Sinun viestisi muutti elämäni! Olen aina miettinyt mistä sekopäisyyteni johtuu. Ja nyt kerroit, että se aiheuttaa myös "alilaihuutta", en näe mitään muuta vaihtoehtoa kun taas ryhtyä syömään lihaa!

Minun onkin ollut sitä niin ikävä. Kiitos.

athropy kirjoitti:

Sinun viestisi muutti elämäni! Olen aina miettinyt mistä sekopäisyyteni johtuu. Ja nyt kerroit, että se aiheuttaa myös "alilaihuutta", en näe mitään muuta vaihtoehtoa kun taas ryhtyä syömään lihaa!

Minun onkin ollut sitä niin ikävä. Kiitos.

Minä tunnen ainakin kasvissyöjä res. ltn:n, korpin ja alikessun. Lisäksi tunnen myös paksuja rehunsyöjiä. Olisi kiva vielä tietää mitä muuta ruokavalio määrittelee: hiusten värin, kengän numeron, puolueen? Kerro blondille! Kaikki lihansyöjät ovat siis vastaavasti kokoomuslaisia?

kkkkk kirjoitti:

Ei ihme että kasvissyöjät on niin sekopäisiä, sehän kai kuuluu nälkäkuoleman oireisiin.

Älä ole kasvissyöjä, syö lihaa! Jos syö pelkkiä risuja, niin tulet alilaihaksi RUIPELOKSI, joka ei jaksa kantaa edes 4 tiiliskiveä!

Jos nyt jotain voin sanoa 15 vuoden vegetaarisuudesta, niin se on että paino ei ainakaan ole pudonnut, kun safka on niin hyvää ja helposti sulavaa. Ja tiiliäkin vielä kulkee ihan sama määrä kuin ennenkin, mutta iän karttuessa ei vauhti ehkä ole enää sama kuin joskus muinoin.

nälästä se johtuu

Fysiologisella puolella agressiivisuutta saattaa aiheuttaa kasvissyöjien vähäinen rasvahappojen saanti, mikäli ruokavalio on huonosti koostettu.

Todellinen syy agressiivisuuteen kuitenkin piilee siinä, että kasvissyöjäksi ryhtymisen motiivi on ollut alunperin väärä: itsekkyys.

Lukemattomat kasvissyöjät käyttävät elämäntapaansa keinona luokitella ihmisiä hyviin ja huonoihin, ja katsovat itse kuuluvansa niihin hyviin. Etenkin veganismi on keino tehdä itsestä jotakin erityistä, koska muuten ei sitä olisi. Tämä johtaa halveksivaan suhtautumiseen muihin ja saattaa purkautua suoranaisina agressioinakin. Tiedän tämän omasta kokemuksestani, olen ollut sellainen itse.

On kuitenkin huomattava, että sama ongelma pätee kaikkiin ideologioihin. Todellisuus piilee muualla kuin ideologioissa ja vasta luopumalla luokittelusta ja käsitteistä sen voi nähdä ja hyväksyä sellaisena kuin se on. Seurauksena syntyy luontainen myötätunto kaikkea olevaista kohtaan, minkä yksi todeksi elämisen muoto kasvissyönti ja vaatimaton elämäntapakin on.

Nymfopoika kirjoitti:

Fysiologisella puolella agressiivisuutta saattaa aiheuttaa kasvissyöjien vähäinen rasvahappojen saanti, mikäli ruokavalio on huonosti koostettu.

Todellinen syy agressiivisuuteen kuitenkin piilee siinä, että kasvissyöjäksi ryhtymisen motiivi on ollut alunperin väärä: itsekkyys.

Lukemattomat kasvissyöjät käyttävät elämäntapaansa keinona luokitella ihmisiä hyviin ja huonoihin, ja katsovat itse kuuluvansa niihin hyviin. Etenkin veganismi on keino tehdä itsestä jotakin erityistä, koska muuten ei sitä olisi. Tämä johtaa halveksivaan suhtautumiseen muihin ja saattaa purkautua suoranaisina agressioinakin. Tiedän tämän omasta kokemuksestani, olen ollut sellainen itse.

On kuitenkin huomattava, että sama ongelma pätee kaikkiin ideologioihin. Todellisuus piilee muualla kuin ideologioissa ja vasta luopumalla luokittelusta ja käsitteistä sen voi nähdä ja hyväksyä sellaisena kuin se on. Seurauksena syntyy luontainen myötätunto kaikkea olevaista kohtaan, minkä yksi todeksi elämisen muoto kasvissyönti ja vaatimaton elämäntapakin on.

Fiksusti sanottu, vaikka vieläkin epäilyttää nuo "agressiiviset kasvissyöjät" kun en ole vielä yhtään tavannut. Mutta on totta, että ideologiat tuovat huonot puolet ihmisissä esiin, on ne sitten niinkin ääripäätapauksia kun jalkapallohuliganeja tai jopa äärimuslimeja. Turhantärkeys, tekopyhyys, fanaattisuus. Ehkä veganismi ja kasvissyönti voisi olla keino nostaa itsensä yläpuolelle, en vain ole koskaan osannut ajatella sitä niin.

Usein näissä asioissa se on kuitenkin kiinni kriittisyydestä ja rehellisyydestä. Jos osaa ajatella itse ja olla rehellinen niille ajatuksille, ei yleensä rakenna mitään kirkkoja sisälleen.

athropy kirjoitti:

Fiksusti sanottu, vaikka vieläkin epäilyttää nuo "agressiiviset kasvissyöjät" kun en ole vielä yhtään tavannut. Mutta on totta, että ideologiat tuovat huonot puolet ihmisissä esiin, on ne sitten niinkin ääripäätapauksia kun jalkapallohuliganeja tai jopa äärimuslimeja. Turhantärkeys, tekopyhyys, fanaattisuus. Ehkä veganismi ja kasvissyönti voisi olla keino nostaa itsensä yläpuolelle, en vain ole koskaan osannut ajatella sitä niin.

Usein näissä asioissa se on kuitenkin kiinni kriittisyydestä ja rehellisyydestä. Jos osaa ajatella itse ja olla rehellinen niille ajatuksille, ei yleensä rakenna mitään kirkkoja sisälleen.

Jep, ideologioissa on kyse ihmisen ryhmävietin hyödyntämisestä. Ihminen haluaa määrittää itsensä jonkin voittajaksi arvostamansa ryhmän, ideologian tai muun itsensä ulkopuolisen käsitteen kautta, koska tuntee itsensä yksinään niin heikoksi. Tämä on perustavanlaatuinen ajatusvirhe, mielen harhaa.

Juuri tähän uskontojen ja ylipäätään ideologisten meemien toiminta perustuu. Lopulta ideologiat ovat niin syvällä ihmisessä, että se katsoo ne osaksi itseään. Tällöin on tietenkin äärimmäisen haavoittuvainen ja siten aggressiivinen, koska kaikki loukkaukset omaksumiaan ideologioita kohtaan osuvat suoraan ihmisen egon ytimeen.

Ihmisellä on myös taipumus ajan kuluessa alkaa palvoa itse ideologiaa, eikä niinkään ajatella sen alkuperäistä sisältöä, joka saattaa jossain tapauksissa olla suhteellisen harmitonkin. Ideologiasta tulee silloin ihmisen jumala, jolle ihminen uhraa sielunsa; oman järkensä ja omat tunteensa, valmiina mihin tahansa, jotta ideologiasta tulisi voittaja ja antaisi sen palvelijalle lupaamansa palkkion (tyypillisesti taivaspaikka, sosiaalinen status tms.).

Tyypillisesti näiltä hyväuskoisilta orjilta kerätään samalla materiaalista omaisuutta esimerkiksi verojen tms. muodossa, jotka sitten häviävät valtahierarkkioiden pimentoihin ideologian valtaapitävien taskuihin.

Vastaavasti näiltä orjilta riistetään heidän henkinen vapautensa, sillä kaikki itsensä määrittämiseen käytettyjen ideologioiden ulkopuolinen olevaisuus tuomitaan halveksuttavana, jolloin pieninkin ajatuksellinen poikkeus muualle aiheuttaa valtavan syyllisyyden ja ryhmäkurinpidolliset toimenpiteet.

Kun esimerkiksi poliittinen puolue, jonka kautta on määrittänyt itsensä, häviää vaalit, on mieli maassa ja kohta voittaneen puolueen kannattajalla musta silmä tms. Ja tämä vain siksi, että on määrittänyt itsensä jonkin ulkopuolisen käsitteen kautta, muuten mustaa silmää ei tietenkään olisi ilmestynyt. Tai kun aviopuoliso jättää.

Jotta oikeasti voisi tuntea myötätuntoa kaikkea kohtaan, täytyy siksi riisua itsensä luokitteluun johtavista ajatusmalleista. Käytännössä tämä tapahtuu riisumalla itsensä käsitteistä. Itsensä voi täyttää esimerkiksi rakkaudella murtamalla sen portit auki: luopumalla käsitteistä rakastamisen arvoinen ja ei-rakastamisen arvoinen. Tällöin mikään ideologia ei voi vaikuttaa rakastamiseen. Kuuletteko saranoiden ruosteisen kitinän, näitä valtavia portteja harvemmin availlaan.. Niiden avain on hävinnyt ideologioiden hyväksikäyttöhierarkkioihin ajat sitten veren, kärsimyksen ja ideologioiden orjilta kerätyn omaisuuden alle.

Koska ihmisessä kuitenkin on kyky rakkauteen, se paljastuu tällöin kokonaan ja kohdistuu kaikkeen olevaiseen, erityisesti sellaisena kuin se on, vailla tarvetta muuttaa sitä miksikään: mieli ei enää luokittele ulkopuolisia kohteita rakastettaviin ja ei-rakastettaviin, vaan pysyy hiljaa ja antaa ihmisen olla oma itsensä ja tuijottaa haltioituneena esimerkiksi pientä hiekanjyvää, aiempaa vihahenkilöään, tai vaikkapa sateenkaarta, ymmärtämyksen katseella. Ihmeellisiä otuksia kaikki, ikiaikojen myötä kehittyneitä.

Nymfopoika kirjoitti:

Jep, ideologioissa on kyse ihmisen ryhmävietin hyödyntämisestä. Ihminen haluaa määrittää itsensä jonkin voittajaksi arvostamansa ryhmän, ideologian tai muun itsensä ulkopuolisen käsitteen kautta, koska tuntee itsensä yksinään niin heikoksi. Tämä on perustavanlaatuinen ajatusvirhe, mielen harhaa.

Juuri tähän uskontojen ja ylipäätään ideologisten meemien toiminta perustuu. Lopulta ideologiat ovat niin syvällä ihmisessä, että se katsoo ne osaksi itseään. Tällöin on tietenkin äärimmäisen haavoittuvainen ja siten aggressiivinen, koska kaikki loukkaukset omaksumiaan ideologioita kohtaan osuvat suoraan ihmisen egon ytimeen.

Ihmisellä on myös taipumus ajan kuluessa alkaa palvoa itse ideologiaa, eikä niinkään ajatella sen alkuperäistä sisältöä, joka saattaa jossain tapauksissa olla suhteellisen harmitonkin. Ideologiasta tulee silloin ihmisen jumala, jolle ihminen uhraa sielunsa; oman järkensä ja omat tunteensa, valmiina mihin tahansa, jotta ideologiasta tulisi voittaja ja antaisi sen palvelijalle lupaamansa palkkion (tyypillisesti taivaspaikka, sosiaalinen status tms.).

Tyypillisesti näiltä hyväuskoisilta orjilta kerätään samalla materiaalista omaisuutta esimerkiksi verojen tms. muodossa, jotka sitten häviävät valtahierarkkioiden pimentoihin ideologian valtaapitävien taskuihin.

Vastaavasti näiltä orjilta riistetään heidän henkinen vapautensa, sillä kaikki itsensä määrittämiseen käytettyjen ideologioiden ulkopuolinen olevaisuus tuomitaan halveksuttavana, jolloin pieninkin ajatuksellinen poikkeus muualle aiheuttaa valtavan syyllisyyden ja ryhmäkurinpidolliset toimenpiteet.

Kun esimerkiksi poliittinen puolue, jonka kautta on määrittänyt itsensä, häviää vaalit, on mieli maassa ja kohta voittaneen puolueen kannattajalla musta silmä tms. Ja tämä vain siksi, että on määrittänyt itsensä jonkin ulkopuolisen käsitteen kautta, muuten mustaa silmää ei tietenkään olisi ilmestynyt. Tai kun aviopuoliso jättää.

Jotta oikeasti voisi tuntea myötätuntoa kaikkea kohtaan, täytyy siksi riisua itsensä luokitteluun johtavista ajatusmalleista. Käytännössä tämä tapahtuu riisumalla itsensä käsitteistä. Itsensä voi täyttää esimerkiksi rakkaudella murtamalla sen portit auki: luopumalla käsitteistä rakastamisen arvoinen ja ei-rakastamisen arvoinen. Tällöin mikään ideologia ei voi vaikuttaa rakastamiseen. Kuuletteko saranoiden ruosteisen kitinän, näitä valtavia portteja harvemmin availlaan.. Niiden avain on hävinnyt ideologioiden hyväksikäyttöhierarkkioihin ajat sitten veren, kärsimyksen ja ideologioiden orjilta kerätyn omaisuuden alle.

Koska ihmisessä kuitenkin on kyky rakkauteen, se paljastuu tällöin kokonaan ja kohdistuu kaikkeen olevaiseen, erityisesti sellaisena kuin se on, vailla tarvetta muuttaa sitä miksikään: mieli ei enää luokittele ulkopuolisia kohteita rakastettaviin ja ei-rakastettaviin, vaan pysyy hiljaa ja antaa ihmisen olla oma itsensä ja tuijottaa haltioituneena esimerkiksi pientä hiekanjyvää, aiempaa vihahenkilöään, tai vaikkapa sateenkaarta, ymmärtämyksen katseella. Ihmeellisiä otuksia kaikki, ikiaikojen myötä kehittyneitä.

oih, olipa hienosti esitetty..
mitä tuohon nyt enää voi sanoa?

athropy kirjoitti:

oih, olipa hienosti esitetty..
mitä tuohon nyt enää voi sanoa?

Täällä on joitakin vanhoja juttuja tallessa: iki.fi/t-om.