Sykkeistä....

Minulla maximisyke noin 195 ja kunto hyvä. Sanoisin, että tuo hitaalle pitkälle lenkille maximisyke saa hyvinkin olla vaikka 145-150, mutta koko homma menee kävelyksi.

Among the living kirjoitti:

Minulla maximisyke noin 195 ja kunto hyvä. Sanoisin, että tuo hitaalle pitkälle lenkille maximisyke saa hyvinkin olla vaikka 145-150, mutta koko homma menee kävelyksi.

mulla nouseekin hölkätessä 145 - 155 syke, välistä 160:kin ylämäessä jos ei ajoissa hiljennä.

hiihdossa kyl nousee jo 160 - 170 :een väkisinkin jos meinaa niinku hiihtää......

Among the living kirjoitti:

Minulla maximisyke noin 195 ja kunto hyvä. Sanoisin, että tuo hitaalle pitkälle lenkille maximisyke saa hyvinkin olla vaikka 145-150, mutta koko homma menee kävelyksi.

Tässä on muna/kana-ongelma. Et pysty juoksemaan matalalla sykkeellä, ellet ole hyväkuntoinen ja et voi tulla hyvään kuntoon, ellet juokse matalalla sykkeellä.
Näin käy, kun huippukuntoiset laativat ohjeita taviksille. No leikki sikseen. Itse asiassa pitkän lenkin voi korvata aivan hyvin pitkällä sauvakävelyllä tai kevyellä hiihdolla jne.
Pitkän, matalasykkeisen lenkin tarkoitus on opettaa jalat rasvaravinnolle sekä lisätä hiussuonistoa ja yleensä parantaa jalkojen kestävyyttä ilman pitkää palautumisaikaa.

Minä itse juoksen pitkät, >2h,lenkit max-60 ~123 keskisykkeellä.

Mara.S kirjoitti:

Tässä on muna/kana-ongelma. Et pysty juoksemaan matalalla sykkeellä, ellet ole hyväkuntoinen ja et voi tulla hyvään kuntoon, ellet juokse matalalla sykkeellä.
Näin käy, kun huippukuntoiset laativat ohjeita taviksille. No leikki sikseen. Itse asiassa pitkän lenkin voi korvata aivan hyvin pitkällä sauvakävelyllä tai kevyellä hiihdolla jne.
Pitkän, matalasykkeisen lenkin tarkoitus on opettaa jalat rasvaravinnolle sekä lisätä hiussuonistoa ja yleensä parantaa jalkojen kestävyyttä ilman pitkää palautumisaikaa.

Minä itse juoksen pitkät, >2h,lenkit max-60 ~123 keskisykkeellä.

Lue lisää

olenko sitten oikeasti huonokuntoinen ? (lepo 58 ja max. 193 ainakin)

kokeilin tossa kävellä oikein reippaasti... siis melkein täysii 6 kilsaa, ja keskisyke oli 120. kannattaako mun sitten todella vaan kävellä nostaekseni kuntoa? viime talve hiihdin yli 1000 kilsaa ja keskisykkeeni oli aina 160 - 170 välillä kelistä riippuen. juoksemista en oikein ole koskaa harrastanut kuntoilumielessä... muuta kuin pikajuoksua. ja penkistä kyl nousee yli 100 kiloa :o)

Arska kuntoilija kirjoitti:

olenko sitten oikeasti huonokuntoinen ? (lepo 58 ja max. 193 ainakin)

kokeilin tossa kävellä oikein reippaasti... siis melkein täysii 6 kilsaa, ja keskisyke oli 120. kannattaako mun sitten todella vaan kävellä nostaekseni kuntoa? viime talve hiihdin yli 1000 kilsaa ja keskisykkeeni oli aina 160 - 170 välillä kelistä riippuen. juoksemista en oikein ole koskaa harrastanut kuntoilumielessä... muuta kuin pikajuoksua. ja penkistä kyl nousee yli 100 kiloa :o)

Lue lisää

Miten minun pitäisi laskea harjoitteluarvot?
Jos max 197, lepo leväten 54, istuen 70 ja ikä 46 nainen.

Olen käyttänyt sykemittaria maaliskuusta. Kesällä juoksin vähemmän, koska sykkeet nousi niin ylös. Syksyllä ne nousee edelleen juostessa, joten ei se johtunutkaan auringon lämmöstä, heh, heh. En tiedä tarkkaa maksimisykettä, mutta kerran pinkoessani pääsin max 197. Levossa voi syke tippua 51:een. Jotta kuntoni nousisi, olen päättänyt juosta sillä vauhdilla, mikä tuntuu hyvältä. Välillä nopeita lenkkejä ja irtiottoja ja välillä hitaammin. Se nostaa kuntoani ja tuntuu hauskimmalta. Sykemittari on siitä huolimatta juoksuani kannustava. Olen todella innostunut sen tietoihin ja tallennusominaisuuksiin (Polar F11). Se kannustaa juoksemaan useammin ja pidempään.

Polarin kuntotestiarvo on pysynyt samana maaliskuusta. Kuntoni on noussut siten, että nyt juoksen 8 km lenkkejä ja olen laihtunut 12 kg. Siitä huolimatta mittari antaa aina vain saman arvon erittäin hyvä, eikä nouse yhtään. Voiko siihen luottaa? Kirjallisuuden mukaan painon laskunkin tulisi nostaa kuntotestiarvoa. Miksei minulla? Kolesteroliarvoni lienee noin neljä ja verenpaine on laskenut 123/85:stä 100/75:een juoksuharrastuksen aikana.

Arska kuntoilija kirjoitti:

olenko sitten oikeasti huonokuntoinen ? (lepo 58 ja max. 193 ainakin)

kokeilin tossa kävellä oikein reippaasti... siis melkein täysii 6 kilsaa, ja keskisyke oli 120. kannattaako mun sitten todella vaan kävellä nostaekseni kuntoa? viime talve hiihdin yli 1000 kilsaa ja keskisykkeeni oli aina 160 - 170 välillä kelistä riippuen. juoksemista en oikein ole koskaa harrastanut kuntoilumielessä... muuta kuin pikajuoksua. ja penkistä kyl nousee yli 100 kiloa :o)

Lue lisää

http://www.helsinkicitymarathon.com/hcm/vinkit/faq4.shtml

Arska kuntoilija kirjoitti:

olenko sitten oikeasti huonokuntoinen ? (lepo 58 ja max. 193 ainakin)

kokeilin tossa kävellä oikein reippaasti... siis melkein täysii 6 kilsaa, ja keskisyke oli 120. kannattaako mun sitten todella vaan kävellä nostaekseni kuntoa? viime talve hiihdin yli 1000 kilsaa ja keskisykkeeni oli aina 160 - 170 välillä kelistä riippuen. juoksemista en oikein ole koskaa harrastanut kuntoilumielessä... muuta kuin pikajuoksua. ja penkistä kyl nousee yli 100 kiloa :o)

Lue lisää

Älä ota tätä minään totuutena, vaan tee niinkuin tuntuu parhaalle. Minun mielestä:
Sinun kannattaa (sauva)kävellä pitkää lenkkiä 1-1.5h. Perusteena se, että jalkalihaksesi, jänteesi jne tottuvat rasitukseen (kasvavat paksuutta). Toisekseen peruskuntosi, mm. kyky käyttää rasvaa energiana, kehittyy. Tämä prosessi vaatii yli tunnin suoritteita ja matalaa sykettä.


Toisekseen sinun kannattaa juosta /hölkätä lyhyempiä matkoja, jotta jalat oppivat iskukestävyyttää, ja lihaksisto rasittuu eri tavalla kuin kävellessä. Vauhdiksi riittää oma kävelyvauhti, eli syke on HR max miinus 60 alkajaisiksi.

Polar F11 kirjoitti:

Miten minun pitäisi laskea harjoitteluarvot?
Jos max 197, lepo leväten 54, istuen 70 ja ikä 46 nainen.

Olen käyttänyt sykemittaria maaliskuusta. Kesällä juoksin vähemmän, koska sykkeet nousi niin ylös. Syksyllä ne nousee edelleen juostessa, joten ei se johtunutkaan auringon lämmöstä, heh, heh. En tiedä tarkkaa maksimisykettä, mutta kerran pinkoessani pääsin max 197. Levossa voi syke tippua 51:een. Jotta kuntoni nousisi, olen päättänyt juosta sillä vauhdilla, mikä tuntuu hyvältä. Välillä nopeita lenkkejä ja irtiottoja ja välillä hitaammin. Se nostaa kuntoani ja tuntuu hauskimmalta. Sykemittari on siitä huolimatta juoksuani kannustava. Olen todella innostunut sen tietoihin ja tallennusominaisuuksiin (Polar F11). Se kannustaa juoksemaan useammin ja pidempään.

Polarin kuntotestiarvo on pysynyt samana maaliskuusta. Kuntoni on noussut siten, että nyt juoksen 8 km lenkkejä ja olen laihtunut 12 kg. Siitä huolimatta mittari antaa aina vain saman arvon erittäin hyvä, eikä nouse yhtään. Voiko siihen luottaa? Kirjallisuuden mukaan painon laskunkin tulisi nostaa kuntotestiarvoa. Miksei minulla? Kolesteroliarvoni lienee noin neljä ja verenpaine on laskenut 123/85:stä 100/75:een juoksuharrastuksen aikana.

Lue lisää

Onpas painoa lähtenyt rutkasti pois. Se jo yksistään on oikotie onneen, nimittäin jalkalihaksesi ja pumppusi ovat 'ylimitoitettuja' nykypainollesi.
Jos tuo max sykkeesi pitää paikkansa, niin sinun kannattaisi lenkkeillä pääosin max miinus 50-70 alueella eli sykkeillä 123-143 ja pitkä lenkki pyrkien sykkeseen 133.
Kerran viikossa voi sitten ilakoida vauhdilla, jos siihen tuntee tarvetta.

Mara.S kirjoitti:

Onpas painoa lähtenyt rutkasti pois. Se jo yksistään on oikotie onneen, nimittäin jalkalihaksesi ja pumppusi ovat 'ylimitoitettuja' nykypainollesi.
Jos tuo max sykkeesi pitää paikkansa, niin sinun kannattaisi lenkkeillä pääosin max miinus 50-70 alueella eli sykkeillä 123-143 ja pitkä lenkki pyrkien sykkeseen 133.
Kerran viikossa voi sitten ilakoida vauhdilla, jos siihen tuntee tarvetta.

Lue lisää

Kiitos. Nämä sykealueet tuntuu hyviltä, eli noin 123-143 yleensä ja kerran viikossa 123-143 eka tunti ja sitten 143-160 puoli tuntia tai lyhyitä vauhtivetoja. Minullakin syke lentää pilviin, jos lähtisin heti kotiportilta juoksemaan. Kuitenkin kävelen ensin 10 min, jatkan hitaallaa hölkällä ja vauhti lisääntyy puolen tunnin jälkeen. Näin sykkeeni pysyy noissa rajoissa.

Juoksen suhteellisen hitaasti. Pitäisikö lenkillä tulla hiki? Entä jos ei tule? Juon kyllä ennen ja/tai jälkeen lenkin. Matkalla ei tule jano. Yleensä ulkoilen noin 1,5 tuntia sisältäen alku- ja loppukävelyn. Arvelin, että jos juoksisin niin lujaa kuin jaloista lähtee tunnin verryttelyjuoksun jälkeen, niin silloin tulisi kunnon hiki ja endorfiinit irtoaisivat. Kuvittelen, että endorfiinit vapautuvat kunnolla vasta, kun vauhtia on riittävästi. Onko oikein? Tietenkään en jaksaisi tätä anaerobista juoksua mahdottoman pitkään.

Polar F11 kirjoitti:

Kiitos. Nämä sykealueet tuntuu hyviltä, eli noin 123-143 yleensä ja kerran viikossa 123-143 eka tunti ja sitten 143-160 puoli tuntia tai lyhyitä vauhtivetoja. Minullakin syke lentää pilviin, jos lähtisin heti kotiportilta juoksemaan. Kuitenkin kävelen ensin 10 min, jatkan hitaallaa hölkällä ja vauhti lisääntyy puolen tunnin jälkeen. Näin sykkeeni pysyy noissa rajoissa.

Juoksen suhteellisen hitaasti. Pitäisikö lenkillä tulla hiki? Entä jos ei tule? Juon kyllä ennen ja/tai jälkeen lenkin. Matkalla ei tule jano. Yleensä ulkoilen noin 1,5 tuntia sisältäen alku- ja loppukävelyn. Arvelin, että jos juoksisin niin lujaa kuin jaloista lähtee tunnin verryttelyjuoksun jälkeen, niin silloin tulisi kunnon hiki ja endorfiinit irtoaisivat. Kuvittelen, että endorfiinit vapautuvat kunnolla vasta, kun vauhtia on riittävästi. Onko oikein? Tietenkään en jaksaisi tätä anaerobista juoksua mahdottoman pitkään.

Lue lisää

Talvella hien tulo lienee pukeutumiskysymys, kun mennään rauhallisesti. Jos hiki ei tule, niin kannattaa tarkastaa, ettei palelluta herkkiä alueita: käsivarsia, nilkkoja, päätä ja 'häntää'.

Tuo endorfiinituotanto taitaa käynnistyä tuota pikaa, kun pulssi kohoaa(?). Kun juoksee fiiliksen mukaan, niin silloin taitaa juosta juuri tuon hormoonituotannon ohjaamana(?) Kovan vauhdin jälkeen tulee hyvä olo, mutta parhaat jälkilöylyt saa pitkästä lenkistä. Näin siis minulla.

Mara.S- kirjoitti:

Talvella hien tulo lienee pukeutumiskysymys, kun mennään rauhallisesti. Jos hiki ei tule, niin kannattaa tarkastaa, ettei palelluta herkkiä alueita: käsivarsia, nilkkoja, päätä ja 'häntää'.

Tuo endorfiinituotanto taitaa käynnistyä tuota pikaa, kun pulssi kohoaa(?). Kun juoksee fiiliksen mukaan, niin silloin taitaa juosta juuri tuon hormoonituotannon ohjaamana(?) Kovan vauhdin jälkeen tulee hyvä olo, mutta parhaat jälkilöylyt saa pitkästä lenkistä. Näin siis minulla.

Lue lisää

Kiitos, palautteesi kannustaa juoksemaan. Varmaan totta, että hiki tulisi, jos vaatetus olisi tiivis ja paksu villapusero päällä. Olen ilmeisen onnekas, koska olen saanut hyviä lenkkeilyasuja työpaikoilta: lämmin, pitää tuulta ja hengittää (Tactel, DuPont). Vastaava on hyvä joululahjaidea työnantajille. Kokeilen molempia juoksutekniikoita endorfiineihin. Kannustaa, että hidas juoksu tuo tuloksia.

” Maksimaalinen syke on yksilöllinen ominaisuus eikä pelkästään sen poikkeamalla arvioidusta maksimisykkeestä ole suoraa yhteyttä henkilön kestävyyskuntoon.” Ok, mutta kertooko max syke 197, että sydän on pieni? Vanhempi veli kertoi arvosta max 221, maratonharjoitteluissaan. Onko korkea syke perinnöllistä? Jos sydän on pieni, niin verisuonet on todennäköisesti pieniä ja tukkeutuu potentiaalisesti helpommin kuin isot röörit, eikö? Onko maksimisykkeissä kansallisia eroja? Onko keskivertosuomalaisten sykkeet samalla tasolla kuin esimerkiksi ruotsalaisten tai italialaisten? Kiitos kaikista vastauksista, jotka kannustaa harjoittelemaan. Sillä tavallahan tuon maksimisykkeen saa alemmaksi!

Polar F11 kirjoitti:

Kiitos, palautteesi kannustaa juoksemaan. Varmaan totta, että hiki tulisi, jos vaatetus olisi tiivis ja paksu villapusero päällä. Olen ilmeisen onnekas, koska olen saanut hyviä lenkkeilyasuja työpaikoilta: lämmin, pitää tuulta ja hengittää (Tactel, DuPont). Vastaava on hyvä joululahjaidea työnantajille. Kokeilen molempia juoksutekniikoita endorfiineihin. Kannustaa, että hidas juoksu tuo tuloksia.

” Maksimaalinen syke on yksilöllinen ominaisuus eikä pelkästään sen poikkeamalla arvioidusta maksimisykkeestä ole suoraa yhteyttä henkilön kestävyyskuntoon.” Ok, mutta kertooko max syke 197, että sydän on pieni? Vanhempi veli kertoi arvosta max 221, maratonharjoitteluissaan. Onko korkea syke perinnöllistä? Jos sydän on pieni, niin verisuonet on todennäköisesti pieniä ja tukkeutuu potentiaalisesti helpommin kuin isot röörit, eikö? Onko maksimisykkeissä kansallisia eroja? Onko keskivertosuomalaisten sykkeet samalla tasolla kuin esimerkiksi ruotsalaisten tai italialaisten? Kiitos kaikista vastauksista, jotka kannustaa harjoittelemaan. Sillä tavallahan tuon maksimisykkeen saa alemmaksi!

Lue lisää

Siis sydänlihas kasvaa harjoittelemalla ja juoksemalla. 10 km:n tavoite saavutettu hitaalla juoksulla! Nyt olen melkein Tjejmilen kunnossa (10 km i runt Djurgården, Tukholma). Aika on vielä parannettavissa, heh, heh.

-
Längs banan finns rockband, blåsorkestrar, sambaorkestrar och discjockeys som spelar löpvänlig musik för att öka pulsen. Ett mycket uppskattat inslag i loppet! :)