Kysynpä tällaista, että onko kappaleen tiheydellä yhteyttä sen vetovoimaan?
Voisiko esim. mustan aukon äärimmäisen suuri vetovoima johtua juuri siitä, että tähden tiivistynyt osa antaa mustalle aukolle käsittämättömän tiheyden (voidaan kuvitella, että miljoonia maapalloja tiivistetään 1 dm^3?
Voisiko esim. mustan aukon äärimmäisen suuri vetovoima johtua juuri siitä, että tähden tiivistynyt osa antaa mustalle aukolle käsittämättömän tiheyden (voidaan kuvitella, että miljoonia maapalloja tiivistetään 1 dm^3?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä tiheydellä tietenkin on yhteys vetovoimaan, mutta tarkoitan, että voisiko olla mahdollista, että jos on kaksi saman massaista kappaletta ja toinen olisi tilavuudelaan pienempi, niin olisiko sillä pienempi tilavuuksisella kappaleella suurempi vetovoima?
Se massahan oikeastaan määrittyy sen vetovoiman perusteella.
Vetovoima lähellä kappaletta -esim. maapalloa- saattaa hieman paikallisesti vaihdella maapallon epäsymmetrian johdosta. Maa ei ole aivan pallo, raskaiden vuorien läheisyys ym.
Mustan aukon kyseessä ollen ei edes tällaista vaihtelua esiintyne koko massan ollessa keskittynyt keskipisteen singulariteettiin.
"Se massahan oikeastaan määrittyy sen vetovoiman perusteella. "
Ettet vaan tarkoittanut painoa, jonka yksikkö on newton (N)? Kun taas massa (m) lienee kyllä ihan absoluuttinen suure, joka riippuu vaan kappaleessa itsestään olevista partikkeleista joista se koostuu.
Se massa mitataan kilogrammoissa, ja se kyllä määrittää sen aiheuttaman gravitaatiokentän.
"Se massahan oikeastaan määrittyy sen vetovoiman perusteella."
Ei se massa määräydy minkään vetovoiman perusteella, kappaleen massa on riippumaton siihen kohdistuvista voimista. Massa synnyttää gravitaatiokentän, ei päinvastoin.
Toki tietyissä tapauksissa gravitaation avulla pystytään määrittämään kappaleen massan, mutta en kyllä ymmärrä miten se tähän liittyisi.
[lainaus]
Massa synnyttää gravitaatiokentän, ei päinvastoin.
[/lainaus]
Niinpä niin. Se massa on kappaleen ominaisuus, joka kertoo kuinka suuren gravitaatiokentän se synnyttää tietyn etäisyyden päässä. Eli sen gravitaatiokentän kautta päätellään massa.
Ihan sama asia, kuin se, että varaus päätellään sen aiheuttaman sähkökentän ja/tai magneettikentän perusteella. Vai kuinka muuten?
Ja mitenkö liittyy tähän? No siis kun aloitusviestissä kyseltiin, että vaikuttaako tiheys siihen vetovoimaan?
Ei mustia aukkoja ole olemassa. Ne ovat tähtitieteilijöiden uskomaa huuhaata, jollaisia on yritetty mukamas liitutaululle raapustaa joidenkin huuhaa-teorioiden perustalta.
Tässäkin asiassa ihmismielen käsittämätön vajavuus ja pikkuriikkisyys on samentanut terveen järjen käytön. Kappale voi olla tiivis, enimmillään täsmälleen niin tiivis, ettei sitä enää suuremmallakaan puristimella enempää tiivistää voi. Jos kuitenkin puristimessa kaikesta huolimatta käytetään raakaa voimaa, niin puristin tai se puristettava möhkäle vain hajoaisi pillan päreiksi.
Voi herran tähden, että oikein musta aukko, joka sopivissa olosuhteissa vielä höyrystyykin. Käsittämätöntä järjen juoksua, jollaisen huuhaan säveltäminen on toki sisällään kunnioitettava saavutus.
Tyhmempikin sen tajuaa, että jos esimerkiksi kahta hiekanjyvää tungetaan toistensa sisään väkisin, niin ne jyvät hajoavat. Sitten, jos niitä pienempiä murusia edelleen itsepäisesti yritetään tunkea toistensa sisään, niin nekin hajoavat, jne.
Numeroistakin saisi ikiliikkujan, jos kaksi lukua voisi esittää yhdellä luvulla siten, että ne kaksi lukua on tungettu toistensa sisään. Vaan eipä ole ollut mahdollista vielä tämän versumin sfääreissä.