Onko rukoiluista apua terveydellisiin vaivoihin

sick8967

Onko rukoiluista apua terveydellisiin vaivoihin
olen rukoillut paljon mutta
apua ei tule?

7

277

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mirka .........**

      Ei ole. Useat tutkimukset vahvistaa tämän. Myös Suomessa HYKS:sä on tehty väitös tästä ja rukouksilla ei ollut mitään parantavaa vaikutusta. On lähinnä itsensä pettämistä jos uskottelee rukouksen toimivuuteen.

      http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/3193902.stm

      • Yhteys

        uskossa rukoilee..apu tulee ,mutta apu voi olla jotain ihan muuta mihin ihminen on toivonut, mutta olen monta kertaa saanut apua ihan omiinkin toiveisiin , kyllä rukoileminen kannattaa ja se rauhoittaa mieltä antaa voimia uuten päivään, se on ihana tapa keskustella Luojamme kanssa.

        Tässä Martti Lutherin neuvo:

        Näin on Jumala aivan lyhyesti esitellyt meille kaiken sen hädän, mikä suinkin voi meitä uhata, ettei meillä olisi ainoatakaan veruketta laiminlyödä rukousta. Mutta erityisen tärkeää on vielä se, että opimme lausumaan rukouksen päätteeksi myös aamenen, eli emme epäile sitä, että Jumala varmasti kuulee ja toteuttaa rukouksemme. Sana "aamen" on näet selvästi ilmaus uskosta, joka ei epäile. Tällainen usko ei rukoile hyvään onneen luottaen, vaan tietäen, ettei Jumala valehtele siinä, minkä on luvannut antaa. Mistä tällainen usko puuttuu, sieltä ei myöskään löydy oikeaa rukousta. Tuhoisan harhan vallassa elävät ne, jotka eivät rohkene lopettaa rukoustaan sydämen pohjasta lausuttuun kyllä-sanaan, joka osoittaisi heidän luottavan siihen, että Jumala sen kuulee. He jäävät epäilyksiinsä ja sanovat: "Miten minä voisin olla noin rohkea ja kerskata sillä, että Jumala kuulee minun kurjan syntisen rukoukset?" Tämä johtuu siitä, että he eivät näe Jumalan lupausta, vaan ainoastaan omat tekonsa ja oman arvonsa. Näin he halveksivat Jumalaa ja syyttävät häntä valehtelijaksi. Siksi he eivät mitään saakaan, juuri niin kuin pyhä Jaakob sanoo: (Jaak. 1:6 - 7) "Joka rukoilee, rukoilkoon uskossa, ilman epäilyksiä. Sillä se, joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa." Huomaat nyt, miten tärkeätä on Jumalan silmissä, että olemme varmoja siitä, ettemme rukoile turhaan emmekä millään tavoin väheksy rukouksiamme.

        Neljänneksi. Ei tule rukoilla niin kuin yleinen tapa on, laskien monia lehtiä ja jyväsiä, vaan on esitettävä jokin todellinen hätä ja siihen täydellä todella etsittävä apua, sekä siinä niin harjoitettava uskoa ja luottamusta Jumalaan, että emme epäile tulevamme kuulluiksi. Niin pyhä Bernhard opettaa veljiään, sanoen: »Rakkaat veljet, älkää halveksiko rukoilemista ikään kuin se olisi hyödytöntä, sillä totisesti sanon teille, että ennen kuin olette saaneet sanat lausutuiksi, on rukouksenne jo kirjoitettu kirjaan taivaassa. Teidän tulee varmasti luottaa Jumalaan, että rukouksenne tulee täytetyksi, tai, ellei niin käy, ettei sen täyttäminen ollut teille hyvä ja hyödyllinen.»
        Niin muodoin rukous on erityistä uskon harjoitusta, joka aivan varmaan tekee rukouksen niin otolliseksi, että se joko varmuudella tulee täytetyksi tai annetaan meille sen sijasta jotakin parempaa kuin olemme pyytäneet. Niin pyhä Jaakobkin (Jaak. 1:6 - 7) sanoo: »Joka Jumalaa rukoilee, anokoon uskossa ollenkaan epäilemättä, sillä joka epäilee, älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa.» Se on selvä lause, joka suoraan sanoo, että sellainen, joka ei usko, ei saa mitään, ei sitä, mitä hän anoo eikä liioin parempaa.
        Sellaista uskoa herättääksensä Kristus itse on sanonut Mark. 11:24: »Minä sanon teille: kaikki, mitä rukoilette, uskokaa saaneenne, niin se varmasti tapahtuu.» Ja Matt. 7:7: »Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa; ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. Kuka teistä on se isä, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää taikka, kun hän pyytää häneltä kalaa, antaa hänelle käärmeen? Taikka, joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? Mutta jos te, jotka ette luonnostanne ole hyviä, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvän hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!»


      • Mirka ....**
        Yhteys kirjoitti:

        uskossa rukoilee..apu tulee ,mutta apu voi olla jotain ihan muuta mihin ihminen on toivonut, mutta olen monta kertaa saanut apua ihan omiinkin toiveisiin , kyllä rukoileminen kannattaa ja se rauhoittaa mieltä antaa voimia uuten päivään, se on ihana tapa keskustella Luojamme kanssa.

        Tässä Martti Lutherin neuvo:

        Näin on Jumala aivan lyhyesti esitellyt meille kaiken sen hädän, mikä suinkin voi meitä uhata, ettei meillä olisi ainoatakaan veruketta laiminlyödä rukousta. Mutta erityisen tärkeää on vielä se, että opimme lausumaan rukouksen päätteeksi myös aamenen, eli emme epäile sitä, että Jumala varmasti kuulee ja toteuttaa rukouksemme. Sana "aamen" on näet selvästi ilmaus uskosta, joka ei epäile. Tällainen usko ei rukoile hyvään onneen luottaen, vaan tietäen, ettei Jumala valehtele siinä, minkä on luvannut antaa. Mistä tällainen usko puuttuu, sieltä ei myöskään löydy oikeaa rukousta. Tuhoisan harhan vallassa elävät ne, jotka eivät rohkene lopettaa rukoustaan sydämen pohjasta lausuttuun kyllä-sanaan, joka osoittaisi heidän luottavan siihen, että Jumala sen kuulee. He jäävät epäilyksiinsä ja sanovat: "Miten minä voisin olla noin rohkea ja kerskata sillä, että Jumala kuulee minun kurjan syntisen rukoukset?" Tämä johtuu siitä, että he eivät näe Jumalan lupausta, vaan ainoastaan omat tekonsa ja oman arvonsa. Näin he halveksivat Jumalaa ja syyttävät häntä valehtelijaksi. Siksi he eivät mitään saakaan, juuri niin kuin pyhä Jaakob sanoo: (Jaak. 1:6 - 7) "Joka rukoilee, rukoilkoon uskossa, ilman epäilyksiä. Sillä se, joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa." Huomaat nyt, miten tärkeätä on Jumalan silmissä, että olemme varmoja siitä, ettemme rukoile turhaan emmekä millään tavoin väheksy rukouksiamme.

        Neljänneksi. Ei tule rukoilla niin kuin yleinen tapa on, laskien monia lehtiä ja jyväsiä, vaan on esitettävä jokin todellinen hätä ja siihen täydellä todella etsittävä apua, sekä siinä niin harjoitettava uskoa ja luottamusta Jumalaan, että emme epäile tulevamme kuulluiksi. Niin pyhä Bernhard opettaa veljiään, sanoen: »Rakkaat veljet, älkää halveksiko rukoilemista ikään kuin se olisi hyödytöntä, sillä totisesti sanon teille, että ennen kuin olette saaneet sanat lausutuiksi, on rukouksenne jo kirjoitettu kirjaan taivaassa. Teidän tulee varmasti luottaa Jumalaan, että rukouksenne tulee täytetyksi, tai, ellei niin käy, ettei sen täyttäminen ollut teille hyvä ja hyödyllinen.»
        Niin muodoin rukous on erityistä uskon harjoitusta, joka aivan varmaan tekee rukouksen niin otolliseksi, että se joko varmuudella tulee täytetyksi tai annetaan meille sen sijasta jotakin parempaa kuin olemme pyytäneet. Niin pyhä Jaakobkin (Jaak. 1:6 - 7) sanoo: »Joka Jumalaa rukoilee, anokoon uskossa ollenkaan epäilemättä, sillä joka epäilee, älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa.» Se on selvä lause, joka suoraan sanoo, että sellainen, joka ei usko, ei saa mitään, ei sitä, mitä hän anoo eikä liioin parempaa.
        Sellaista uskoa herättääksensä Kristus itse on sanonut Mark. 11:24: »Minä sanon teille: kaikki, mitä rukoilette, uskokaa saaneenne, niin se varmasti tapahtuu.» Ja Matt. 7:7: »Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa; ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. Kuka teistä on se isä, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää taikka, kun hän pyytää häneltä kalaa, antaa hänelle käärmeen? Taikka, joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? Mutta jos te, jotka ette luonnostanne ole hyviä, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvän hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!»

        IHMEIDEN AIKA ON OHI

        Matti Miettinen julkaisi vuonna 1980 Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa väitöskirjan "Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta". Tämä arvioitava pieni kirjanen on sen jälkiselitysteksti, ei-tieteellinen kansanpainos.

        Miettisen tutkimuksen virikkeenä oli Niilo Yli-Vainion vuonna 1977 alkanut toiminta. Yhteistyössä Yli-Vainion kanssa jaettiin vuonna 1980 kyselylomakkeita 2000 kpl, joista 744 palautettiin. Seurannassa karsiutui määrä 611 henkilöön, jotka ilmoittivat 1403 sairautta, oiretta ja vaivaa, joiden kohdalla myönteisiä kokemuksia kertyi 829, pettymyksiä 574. Tutkijan oman arvion mukaan ei ainoakaan elimellinen sairaus parantunut, ja mielenterveyden häiriöissä oli joitakin yksittäisiä enemmän tai vähemmän ohimeneviä myönteisiä vaikutuksia, joista valtaosan kohdalla on aiheellista nähdä ne pelkästään tunnelmointiefekteinä. Kokonaisuutena ei tullut esiin mitään tavanomaisesta ennusteesta poikkeavaa. Vain yhtä viidestä niistä, jotka testattiin psykologisesti MMPI-testillä, voitiin pitää persoonallisuudeltaan normaaleina.

        Seurannan ulkopuolella yritti Miettinen jäljittää muutamia kansan suussa kiertäviä ihmeparannuskertomuksia, mutta kohde siirtyi joka kerta kauemmas ajallisesti ja paikallisesti, ja kertomuksetkin muuntelehtivat.

        Simson työryhmineen julkaisi vuonna 1977 raportin usean tunnetun amerikkalaisen parantajaevankelistan (kuuluisin lienee Kathryn Kuhlman) toiminnasta: 350 parantuneeksi ilmoitetusta henkilöstä oli parantunut 5, ja näillä parantuneilla oli ollut vaivoinaan erilaisia hermostollisia häiriöitä. Lourdesin 2.5 miljoonasta ilmoitetusta parantumisesta ihmeeksi julistetut 64 parantumista sopivat hyvin sattumahaarukan sisään - olipa osa sitten sattumia tai ei. Samaan ihmeparantumisen kannalta aika masentavaan suuntaan viittaavat hiukankaan kontrolloidut tutkimukset.

        Niinpä ei Miettisen käteen jää mitään todellista parantumista, vaan hän joutuu selittämään ihmeparannusilmiön yksilöiden psykologisina piirteinä, usein oman viiteryhmän käsitysten ja rituaalien vahvistamana.

        Eipä ihme että Miettinen sai kaksi kiloa vihapostia plus kääreitten paino, ja puhelin rinkasi ensimmäiset viikot helvettiä ja jumalan kostoa sekä syvää hätää Miettisen sielunelämän puolesta. Ryöpystä saivat Tampereen yliopiston rehtori ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtajakin omansa.

        Oman tutkimuksensa lisäksi esittää Miettinen pienoisen katsauksen parantamisen ja ihmeparantamisen historiaan, luonnehtii katolisen, ortodoksisen ja luterilaisen kirkon sekä herätysliikkeiden suhtautumista siihen.

        Neutraalisuutensa vuoksi on kirjanen luettavan arvoinen, sillä uskon Miettisen lähtökohdan ja lopputulemankin olleen sangen lähellä neutraalia, eli hänen lähtökohtansa olleen avoimen uteliaisuuden eikä kouristuksenomaisen tarpeen kieltää kaikki tieteellisen kritiikin nimissä. Vanhana parahurjana täytyy minun sanoa, että vuosikymmenien aikana omat äärimmäisen epätieteelliset vaikutelmani ovat yhä enemmän alkaneet lähentyä Miettisen saamia tuloksia, vaikka niin mielelläni olisin jotain todellisempaakin nähnyt. Mutta tutkimukseni kulkikin päinvastaiseen suuntaan: näinkin terveiden sijasta sairaita, korviensa välissä pilvilaivat mahtavasti purjehtien. Niiden ei koskaan oltu nähty laskeutuneen arkisen maan karulle kamaralle.


      • Yhteys
        Mirka ....** kirjoitti:

        IHMEIDEN AIKA ON OHI

        Matti Miettinen julkaisi vuonna 1980 Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa väitöskirjan "Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta". Tämä arvioitava pieni kirjanen on sen jälkiselitysteksti, ei-tieteellinen kansanpainos.

        Miettisen tutkimuksen virikkeenä oli Niilo Yli-Vainion vuonna 1977 alkanut toiminta. Yhteistyössä Yli-Vainion kanssa jaettiin vuonna 1980 kyselylomakkeita 2000 kpl, joista 744 palautettiin. Seurannassa karsiutui määrä 611 henkilöön, jotka ilmoittivat 1403 sairautta, oiretta ja vaivaa, joiden kohdalla myönteisiä kokemuksia kertyi 829, pettymyksiä 574. Tutkijan oman arvion mukaan ei ainoakaan elimellinen sairaus parantunut, ja mielenterveyden häiriöissä oli joitakin yksittäisiä enemmän tai vähemmän ohimeneviä myönteisiä vaikutuksia, joista valtaosan kohdalla on aiheellista nähdä ne pelkästään tunnelmointiefekteinä. Kokonaisuutena ei tullut esiin mitään tavanomaisesta ennusteesta poikkeavaa. Vain yhtä viidestä niistä, jotka testattiin psykologisesti MMPI-testillä, voitiin pitää persoonallisuudeltaan normaaleina.

        Seurannan ulkopuolella yritti Miettinen jäljittää muutamia kansan suussa kiertäviä ihmeparannuskertomuksia, mutta kohde siirtyi joka kerta kauemmas ajallisesti ja paikallisesti, ja kertomuksetkin muuntelehtivat.

        Simson työryhmineen julkaisi vuonna 1977 raportin usean tunnetun amerikkalaisen parantajaevankelistan (kuuluisin lienee Kathryn Kuhlman) toiminnasta: 350 parantuneeksi ilmoitetusta henkilöstä oli parantunut 5, ja näillä parantuneilla oli ollut vaivoinaan erilaisia hermostollisia häiriöitä. Lourdesin 2.5 miljoonasta ilmoitetusta parantumisesta ihmeeksi julistetut 64 parantumista sopivat hyvin sattumahaarukan sisään - olipa osa sitten sattumia tai ei. Samaan ihmeparantumisen kannalta aika masentavaan suuntaan viittaavat hiukankaan kontrolloidut tutkimukset.

        Niinpä ei Miettisen käteen jää mitään todellista parantumista, vaan hän joutuu selittämään ihmeparannusilmiön yksilöiden psykologisina piirteinä, usein oman viiteryhmän käsitysten ja rituaalien vahvistamana.

        Eipä ihme että Miettinen sai kaksi kiloa vihapostia plus kääreitten paino, ja puhelin rinkasi ensimmäiset viikot helvettiä ja jumalan kostoa sekä syvää hätää Miettisen sielunelämän puolesta. Ryöpystä saivat Tampereen yliopiston rehtori ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtajakin omansa.

        Oman tutkimuksensa lisäksi esittää Miettinen pienoisen katsauksen parantamisen ja ihmeparantamisen historiaan, luonnehtii katolisen, ortodoksisen ja luterilaisen kirkon sekä herätysliikkeiden suhtautumista siihen.

        Neutraalisuutensa vuoksi on kirjanen luettavan arvoinen, sillä uskon Miettisen lähtökohdan ja lopputulemankin olleen sangen lähellä neutraalia, eli hänen lähtökohtansa olleen avoimen uteliaisuuden eikä kouristuksenomaisen tarpeen kieltää kaikki tieteellisen kritiikin nimissä. Vanhana parahurjana täytyy minun sanoa, että vuosikymmenien aikana omat äärimmäisen epätieteelliset vaikutelmani ovat yhä enemmän alkaneet lähentyä Miettisen saamia tuloksia, vaikka niin mielelläni olisin jotain todellisempaakin nähnyt. Mutta tutkimukseni kulkikin päinvastaiseen suuntaan: näinkin terveiden sijasta sairaita, korviensa välissä pilvilaivat mahtavasti purjehtien. Niiden ei koskaan oltu nähty laskeutuneen arkisen maan karulle kamaralle.

        Joka uskossa rukoilee..kaikki perustuu uskoon


      • Mirka ........**
        Yhteys kirjoitti:

        Joka uskossa rukoilee..kaikki perustuu uskoon

        Ateistit paranee ilman jumalauskoa ja rukouksia aivan yhtä hyvin kuin te, vaikka te kuinka rukoilisitte. Rukouksilla ei ole mitään tekemistä parantumisien suhteen. Rukoukset ovat aivan turhaa ja jonninjoutavaa ajanhaaskausta.


    • emppu

      mun mielestä on apua..ja mulla on siitä esimerkki...
      mun mummun jalat oli tosi huonossa kunnossa, eikä se edes ole kovin vanha mummu...mummu pysty kyllä käveleen, mutta ei esim.saanu yöllä unta, ku särki jalkoja jtai tekeen mitään missä vähä tarvitaan vetreyttä...mummu ja taata on uskossa ja ne rukoilee uskoen siihen mitä ne rukoilee ja pyytää JUMALAN TAHTOA. yks päivä mummu nousi penkille ja jumppas ku nuori tyttö vetreine jalkoineen :D lisäks mummulla oli pahanlaatuinen kasvain kaulassa, mutta kiitos Herralle, mummu on nyt terve! kyllä Jumala vastaa, jos rukoilee todella uskoen ja pyytäen Hänen tahtoaan.

      • sick965

        Voitko pyytää mummuasi ja pappaasi
        rukoilemaan puolestani koska
        minulla on sairaus joka ei tule
        lääkärissä kuntoon ja itse en ole
        saanut jumalalta apua?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30728
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4141
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2714
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      1879
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      590
      1654
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1584
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1561
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1488
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1238
    Aihe