Nykyään on kai jo jonkinlainen muotisanonta että "pannaan ramppa kalkattamaan" tai "kalakattamaan".
Tietääkö kukaan mikä se sellainen "ramppa" on joka pannaan kalkattamaan ja miksi se kalkattaa?
nimim. Ihmettelen vain
Ramppa
mökin muori
23
17239
Vastaukset
- korjailija
Ramppa on jonkun alueen murretta ja tarkoittaa sitä puusta tehtyä tankoa mikä liikuttaa vanhanajan niittokoneen terää edestakaisin.Siitä se ääni lähtee kun terälati vatkaa edestakaisin ohjureissaan ja ainahan niissä vehkeissä välystä oli. Mellä päin kyseinen osa on veivitanko mutta kalakatus on sama.
Se kyllä kalkatti kun äijät niitteli hevosvetoisilla niittokoneillaan.Sama kalkatus se lähti traktorikäyttöisistä sormipalkkiniittokoneistakin.- Vili E.
Olin 100-varman saletti siitä, että joku ehtii saamaan vastauksensa perille sillä välin kun kyhäilen omaani. Synkkä ennustus kävi kuin kävikin toteen!
Onnittelut nopeammalle! - mökin muori
"Siitä se ääni lähtee kun terälati vatkaa edestakaisin"
Mikä sitten on terälati? - korjailija
mökin muori kirjoitti:
"Siitä se ääni lähtee kun terälati vatkaa edestakaisin"
Mikä sitten on terälati?Terälati on se leikkaava osa joka liikkuu ohjainsormien välissä.Terälati uodostuu ruodosta,= runko,ja siihen on niiteillä kiinnitetty kolmiomaisia terälappuja.Tuohon tapaan./\/\/\/\/\/\
Muuten olen kuullut käytettävän lati-sanaa sahanterästäkin. - Topias
korjailija kirjoitti:
Terälati on se leikkaava osa joka liikkuu ohjainsormien välissä.Terälati uodostuu ruodosta,= runko,ja siihen on niiteillä kiinnitetty kolmiomaisia terälappuja.Tuohon tapaan./\/\/\/\/\/\
Muuten olen kuullut käytettävän lati-sanaa sahanterästäkin.Kummassakin esiintyvä "lati" voisi lainutua ruotsin blad-sanasta?
Moottorisahan laipasta ei sitten käytetäkään ruotsissa blad-sanaa... - Pilsmannen
Topias kirjoitti:
Kummassakin esiintyvä "lati" voisi lainutua ruotsin blad-sanasta?
Moottorisahan laipasta ei sitten käytetäkään ruotsissa blad-sanaa...’Fläk upp din slida,
ska du få fläns,
Pumpa läns!’
(”Det satt en mus” – eli onkos se nyt 7. viisu ylhäältä seuraavassa linkissä?)
http://www.algonet.se/~leljung/partyfun/songer/snusk.htm
Veneessäni on pilssipumppu – ruotsiksi länspump. Pitäisikö minun olla ’länsman’ vai ’länskonstnär’ pystyäkseni vaihtamaan sen kumisen siipipyörän?
Se moottorisahan laippa lienee tuo ’fläns’. - Topias
Pilsmannen kirjoitti:
’Fläk upp din slida,
ska du få fläns,
Pumpa läns!’
(”Det satt en mus” – eli onkos se nyt 7. viisu ylhäältä seuraavassa linkissä?)
http://www.algonet.se/~leljung/partyfun/songer/snusk.htm
Veneessäni on pilssipumppu – ruotsiksi länspump. Pitäisikö minun olla ’länsman’ vai ’länskonstnär’ pystyäkseni vaihtamaan sen kumisen siipipyörän?
Se moottorisahan laippa lienee tuo ’fläns’.>Se moottorisahan laippa lienee tuo ’fläns’.
No ei, vaan "svärd"...
Mainio metsäkuvasto Skogenbild kertoo tämän ja monta muutakin mielenkiintoista asiaa:
http://www.skogenbild.com/v1/visaKategori.jsp?categoryId=9 - Pilsmannen
Topias kirjoitti:
>Se moottorisahan laippa lienee tuo ’fläns’.
No ei, vaan "svärd"...
Mainio metsäkuvasto Skogenbild kertoo tämän ja monta muutakin mielenkiintoista asiaa:
http://www.skogenbild.com/v1/visaKategori.jsp?categoryId=9Olenhan minä tuon joskus kuullutkin, mutta kun hatara pää ei tahdo ottaa pitääkseen tietoa sisällään...
Espoon (Esbo) Leppävaarassa (algebrallinen nimi Alberga) on katu, jonka suomenkielinen nimi on lyhyen ytimekkäästi Miekka. En löydä kartasta enkä kaupungin ruotsinkielisestä kadunnimihakemistosta sille toiskielistä vastinetta. Tienneekö kukaan? - Ramppaaja
Joskus muinaisuudessa muistan vanhempien ihmisten käyttäneet sanaa /rampata/ kun me kersat juostiin edestakaisin. Esim. 'ei saa rampata rappusissa'. Google on tässäkin kaveri ja näkyy tuota rampata-sanaa käytettävän vieläkin. Epäilen että sana on lähtöisin ruotsin kielen trampa -verbistä lainautuneen suomeen.
- K.k.
Ramppaaja kirjoitti:
Joskus muinaisuudessa muistan vanhempien ihmisten käyttäneet sanaa /rampata/ kun me kersat juostiin edestakaisin. Esim. 'ei saa rampata rappusissa'. Google on tässäkin kaveri ja näkyy tuota rampata-sanaa käytettävän vieläkin. Epäilen että sana on lähtöisin ruotsin kielen trampa -verbistä lainautuneen suomeen.
Miten suomentunee slangisanantapainen "mosatramppari"?
Pohjois-Helsingissä on pientalolähiö nimeltä Tapanila, ruotsiksi Mosabacka. Minun ruotsintamanani siitä olisi tullut ehkä Sedbast tai Vanasav, gå och vet.
Tapanila kuuluu ns. MaTaPuPu-suuralueeseen (Malmi, Tapanila, Puistola, Pukinmäki). Tänä syksynä eräässä Tapanilan rintamamiestalossa käydessäni bongasin puutarhassa omenapuun juurella ihka aidon, oikean ja elävän matapupun! Parempi faunantuntija olisi ehkä käyttänyt otukkeesta nimeä Lepus europaeus. - K.k.
Topias kirjoitti:
>Se moottorisahan laippa lienee tuo ’fläns’.
No ei, vaan "svärd"...
Mainio metsäkuvasto Skogenbild kertoo tämän ja monta muutakin mielenkiintoista asiaa:
http://www.skogenbild.com/v1/visaKategori.jsp?categoryId=9Suomenlinnan (Sveaborg, Viapori) historiaan liittyy vahvasti nimi Augustin Ehrensvärd.
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suomenlinna/Finnish/Rasti3/taustaa.htm
Sukunimi vaikuttaa sekakielisyydessään hiemakseltaan euro-kosmopoliittiselta: ei ole oikein kunnolla saksaa eikä ruotsia.
”Ännu så händer det mången stund,
Då vid kvällens trevliga härd
Man träffar från kriget en gammal kund,
Att man talar om Lotta Svärd.”
http://runeberg.org/fstal/2d.html - Kalkka
Ramppaaja kirjoitti:
Joskus muinaisuudessa muistan vanhempien ihmisten käyttäneet sanaa /rampata/ kun me kersat juostiin edestakaisin. Esim. 'ei saa rampata rappusissa'. Google on tässäkin kaveri ja näkyy tuota rampata-sanaa käytettävän vieläkin. Epäilen että sana on lähtöisin ruotsin kielen trampa -verbistä lainautuneen suomeen.
»Romppaisen suvun alkuperä on sitkeistä yrityksistä huolimatta edelleen hämärän peitossa. Useat historioitsijat pitävät sukua savolaisperäisenä, vaikka suvun lähtöaluetta Savossa ei ole pystytty paikallistamaan. Myös nimen alkuperästä on olemassa erilaisia versioita. Äänteellisesti läheisiä ovat esimerkiksi sanat rompata ja rompattaa "pitää ääntä, puhella jatkuvasti kovaa", Etelä-Karjalan rompka "römeä ääni", "rohkeapuheinen" tai "riuska" ja savolais-karjalainen romppeikko "kivinen ja kantoinen maa, louhikko". Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan (1992) kirjoittaman Sukunimet -kirjan mukaan todennäköisimmin sukunimi sisältää ruotsin sanan trompare eli "rummunlyöjä". Romppainen ja Romppanen ovat kaikesta päätellen alun perin yksi ja sama suku. Nimen kirjoitusasu vaihtelee paikkakunnan mukaan. Romppaisia esiintyy etenkin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kun Romppanen-nimisiä tavataan Pohjois-Karjalasta. Savokarjalaiseen alkuperään viittaa vahvasti myös sukunimen -nen -pääte. Lisäksi tunnetaan harvinaisempi Romppala-suku, jonka kantajia on maassa vain parisenkymmentä.[1]»
http://www.genealogia.fi/genos/71/71_167.htm
Monikansallisen sähköjätti ABB:n (Almänna Svenska Erotiska eikun Elektriska Aktiebolaget / Brown Boveri) Suomen-haara tunnettiin itsenäisyysaikanaan perustajansa nimellä Strömberg. Ammattiväen suussa firman nimi oli usein "Romppainen".
Tunnen aikoinaan Strömbergillä töissä olleen kaverin, jonka sukunimi oli varsin lupaava juuri tuossa yhtiössä työskentelyä ajatellen: Strömberg!
»”Siitä huolimatta, että olen nainen ja nimeni on Stockmann...”
Näin Doris Stockmann aloitti hakemuksensa, kun hän kesällä 1969 pyrki Stockmann-konserniin kuuluvan Akateemisen Kirjakaupan myymäläpäälliköksi.»
http://www.suomenkuvalehti.fi/?id=1961
Doris Stockmann tekikin sittemmin komean uran Suomen johtavana kirjakauppiaana.
Tuossa alempana on keskusteluketju, jonka teemana on sukunimi Finkelstein. Nimeä selvitellessäni törmäsin Nils Erik Forsgårdin tutkimukseen ”Alias Finkelstein. Studier i antisemitisk retorik”, jota referoidaan mm. seuraavassa: http://www.svd.se/dynamiskt/Kultur/did_3884294.asp Sieltä löytyy kohta ”Exempelvis talas om "juden Stockman, alias Finkelstein" som finansierar en svenskfientlig rörelse.” En ryhtynyt penkomaan pidemmälle saadakseni selville, ovatko Stockman ja Stockmann kenties saman sukuhaaran eri nimiversioita. - pokasahan terää
korjailija kirjoitti:
Terälati on se leikkaava osa joka liikkuu ohjainsormien välissä.Terälati uodostuu ruodosta,= runko,ja siihen on niiteillä kiinnitetty kolmiomaisia terälappuja.Tuohon tapaan./\/\/\/\/\/\
Muuten olen kuullut käytettävän lati-sanaa sahanterästäkin.jokuset nimittivät plariksi. Plari oli myös sanomalehti. Jokainen taitaa tietää mitä on plaraaminen.
- Topias
pokasahan terää kirjoitti:
jokuset nimittivät plariksi. Plari oli myös sanomalehti. Jokainen taitaa tietää mitä on plaraaminen.
Taitaa sikäläisissä murteissa tuo "r" olla nykysuomen d:n ilmentymä. Kun kieleen ei kuulu d-tä, niin se korvataan jollakin muulla äänteellä; itämurteissa "kova-tee" länsimurteissa "ällä" tai "ärrä".
Kaskuna kerrotaan juttuja "ällänlällöttäjistä ja ärränpärröttäjistä"...
Itämurteista vastaava kasku kertoo kuinka Savoon aikoinaan perustettiin jopa "yhtistys pehmeän t:n poistamiseksi suomen kielestä". Oli sitten kerran mainittu yhtistys kertoman mukaan ollut kesällä laivaristeilyllä ja puheenjohtaja oli siitä laivan kannelta luiskahtanut veden varaan. Siinä apua huudellut, ja sihteeri siihen vain pähkäillyt että: "Enpä tietä tohtinko, taitan tehtä tyhmyyten".... - Anonyymi
Vili E. kirjoitti:
Olin 100-varman saletti siitä, että joku ehtii saamaan vastauksensa perille sillä välin kun kyhäilen omaani. Synkkä ennustus kävi kuin kävikin toteen!
Onnittelut nopeammalle!En aivan ehtiny vastata suaatana 😅 17 vuotta myöhässä, ei huano!
-Rautanaama from the future
- Vili Elelijä
Olen joskus nuoruudessani eksynyt heinäpellollekin, haravan ja hangon varteen.
Jotenkin olen yhdistävinäni rampan niittokoneeseen. Olisikohan se edestakaista liikettä tekevä, tavallaan mäntämoottorin kiertokankea vastaava varsi, joka välittää teräparin liikkuvalle puoliskolle käyttövoiman? Puinen – vieläpä tarkoituksella niin heikoksi tehty, että katkeaa terän osuessa liian vahvaan esteeseen? "Kalkatus" on sitten rampan toiminnasta syntyvää ääntä kuvaava termi?- bonghit
Kuopion seudulla sanonta "rämppä käläkättämmään" tarkoittaa kannabiksen polttamista vesipiipusta.
- pena9899
tämä tarkoittaa selvästi trampoliinilla hyppimistä, sanonta tulee suolahdesta.
- Anonyymi
”Panna ramppa kalkattamaan”…
To put Trump on trial. ;) - Anonyymi
Moottorin kampiakseli, ei sen kummempaa, mutta jos ramppa alakaa kalakattaan, on syytä huolestua.
- Anonyymi
Toivottavasti ramppa ei kovasti ala kalkattamaan, kun tähän asti on päästy.
- Anonyymi
Rampa ei ramppaa.
- Anonyymi
Liekkö vain muunnelma Smurffien hittibiisistä Välkkysmurffi nalkuttaa. Sitähän voi hauskasti viännellä että se väläkky kalakattoo näläkyttää vittuvie!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta384659Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203195Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2722376Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui532247- 1652079
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601661- 171653
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1131642M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151289