Voiko mies olla sisarelleen läheisriippuvainen?

Kun menimme naimisiin niin mieheni sisko yritti toditella, että hänen veli olisi varmasti naisia saanut. Katsokaa häntä! Mikä minä olin sitten? Enkö ollut nainen hänen mielestä? Olin tosin 19.v, lapsi mutta nainen silti? En osannut sanoa mitään, muuta kuin loukkaantua ja jäädä mietteisiin. Tuntea itseni ulkopuoliseksi. Tulin hyvin kaukaa kotoa, ei sukulaisia, ei ystäviä, kaupunki siis aivan uusi. Myöhemmin sitten kun olemme kyläilleet mieheni siskoni luona tai muutoin tavanneet niin hän on käyttäytynyt minua kohtaan kuin olisin ilmaa, ja katsonut pahasti minua. Mieheni on myös sisarensa aikana käyttäytnyt minulle kuin olisin ilmaa. Myös poikani jo 1-v, asti on saanut kokea mieheni siskon läsnäollessa olevansa ilmaan, ja mieheni ei ole sisarensa seurassa edes katsonut vaimonsa ja poikansa suuntaan, saatikka puhunut.

Tällaista on jatkunut. Mieheni sisko on ennekin pyrkinyt haukkumaan poikaani ja minua. Eräs yo-juhlailtana kun juhlat olivat ohi hän aloitti minun ja poikani haukkumisen, ja siitä on lähtenyt avioliittomme alamäki. Mieheni puolustaa sisartaan. Vaikka viime kesänä sanoin kaikki miehni siskolle suoraan, ja raivosin niin mieheni otti sisarensa kainaloon ja lähtivät yhdessä syömään yms.Mieheni kävi vilkuttamassa sisarelleen rautatieasemalla kun hän lähti minun haukkumisen jälkeen täältä. Sitten miehni ryntäsi ilmeisesti louhduttajan hengessä sisarensa syntymäpäiväjuhlille. Poikansa syntymäpäivät hän pilasi täysin, mutta silti sisaren syntymäjuhliin matkusti kauas, ja sulki vielä puhelimensa, ettei perhe saa häneen yhteyttä.