Mikä on paras yliopisto?

Ei suomalaiset yliopistot ole ollenkaan paskoja, vaikka jostain kumman syystä Suomessa onkin tällä hetkellä vallalla yliopisto tutkintojen arvon romuttaminen. Mutta, mutta lyhyesti sanottuna Suomen yo:t ovat kansainvälisesti kovin pieniä ja suurin osa hyvin nuoria. Ja jos yliopistijen laatua mitataan esim. tutkimuksen määrällä niin silloinkin on oltava tarkkana. Esim on kai ymmärrettävää, että jotain englannin keilistä tutkimusta -tasosta riippumatta- lainataan/luetaan enemmän jo yksin siksi,että Suomi on kovin vähän taidettu kieli muualla. Toinen asia onkin se,että pitäisikö kaikki tutkimus toiminta kirjoittaa automaattisesti jollakin suurella "maailman kielellä" jotta saisimme itseämme paremmin esille, vai onko se resurssien ja osaamisen hukkaamista...

Jurristi kirjoitti:

Ei suomalaiset yliopistot ole ollenkaan paskoja, vaikka jostain kumman syystä Suomessa onkin tällä hetkellä vallalla yliopisto tutkintojen arvon romuttaminen. Mutta, mutta lyhyesti sanottuna Suomen yo:t ovat kansainvälisesti kovin pieniä ja suurin osa hyvin nuoria. Ja jos yliopistijen laatua mitataan esim. tutkimuksen määrällä niin silloinkin on oltava tarkkana. Esim on kai ymmärrettävää, että jotain englannin keilistä tutkimusta -tasosta riippumatta- lainataan/luetaan enemmän jo yksin siksi,että Suomi on kovin vähän taidettu kieli muualla. Toinen asia onkin se,että pitäisikö kaikki tutkimus toiminta kirjoittaa automaattisesti jollakin suurella "maailman kielellä" jotta saisimme itseämme paremmin esille, vai onko se resurssien ja osaamisen hukkaamista...

Lue lisää

Tutkimuksen määrä ja laatu ne juurikin ovat ne parhaat mittarit. Ne on helppo suhteuttaa laitoksen kokoon, koska yleensä kuitenkin tutkimusta tehdään yksin tai pienessä ryhmässä, eikä suurella massalla voida näin vääristää mittaria. Sen sijaan nämä yleisesti käytetyt "mittarit" ovat huonoja, koska niissä annetaan suhteettoman kova paino erilaisille palkinnoille ym. Esim. tuossa yleisesti siteeratussa listassa nobel-palkinnot vaikuttavat arvosanaan 20 prosentin edestä. Tämän lisäksi tulee muita palkintoja, joilloin näiden kokonaispaino lähentelee 40%. Lienee sanomatta selvää, että esimerkiksi 3500 täyspäiväistä tutkijaa työllistävällä yliopistolla on paremmat saumat saada nobel tai toinenkin vuosien varrella kuin jollain 20 tutkijaa työllistävällä laitoksella. Lisäksi palkintojen korostaminen johtaa opetettavien aineiden jakauman korostamiseen, koska suurin osa palkinnoista liittyy koviin tieteisiin. Näin ollen jollain tekniikkaan erikoistuneella koululla on etulyöntiasema mittarissa verrattuna johonkin humanistiseen laitokseen. Jos arviointi toteutetaan pelkästään tutkimuksen laatua arvioiden voidaan päästä Suomen kannalta ihan hyviinkiin tuloksiin, kuten tämä kesällä julkaistu osoittaa:

http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet05/heina_4.html

Kylteri kirjoitti:

Tutkimuksen määrä ja laatu ne juurikin ovat ne parhaat mittarit. Ne on helppo suhteuttaa laitoksen kokoon, koska yleensä kuitenkin tutkimusta tehdään yksin tai pienessä ryhmässä, eikä suurella massalla voida näin vääristää mittaria. Sen sijaan nämä yleisesti käytetyt "mittarit" ovat huonoja, koska niissä annetaan suhteettoman kova paino erilaisille palkinnoille ym. Esim. tuossa yleisesti siteeratussa listassa nobel-palkinnot vaikuttavat arvosanaan 20 prosentin edestä. Tämän lisäksi tulee muita palkintoja, joilloin näiden kokonaispaino lähentelee 40%. Lienee sanomatta selvää, että esimerkiksi 3500 täyspäiväistä tutkijaa työllistävällä yliopistolla on paremmat saumat saada nobel tai toinenkin vuosien varrella kuin jollain 20 tutkijaa työllistävällä laitoksella. Lisäksi palkintojen korostaminen johtaa opetettavien aineiden jakauman korostamiseen, koska suurin osa palkinnoista liittyy koviin tieteisiin. Näin ollen jollain tekniikkaan erikoistuneella koululla on etulyöntiasema mittarissa verrattuna johonkin humanistiseen laitokseen. Jos arviointi toteutetaan pelkästään tutkimuksen laatua arvioiden voidaan päästä Suomen kannalta ihan hyviinkiin tuloksiin, kuten tämä kesällä julkaistu osoittaa:

http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet05/heina_4.html

Lue lisää

"Toinen asia onkin se,että pitäisikö kaikki tutkimus toiminta kirjoittaa automaattisesti jollakin suurella "maailman kielellä" jotta saisimme itseämme paremmin esille, vai onko se resurssien ja osaamisen hukkaamista... "

Katsokaa kuinka on kaynyt Kiinalle. Kukaan ei usko maan tutkimukseen. Syyna se etta kukaan ei tieda siita kun ei voi lukea sita.

Tallahetkella kiinalainen tutkija saa palkanlisaa roimasti jos julkaisee englanniksi. Mistako tiedan - selan takana istuu juuri kaksi kiinalaista tutkijaa.

Ja mita Vaasaan tulee, se on rankingissa todella huonossa jamassa. Jos siella julkaistaan jossain helvetin "aikakausikirjoissa" suomenkielisia papereita kourallisen hyvavelikerhon luettavaksi niin ei ihme.

Administraation tehokkuudella ei ole oikeastaan mitaan merkitysta verrattuna siihen etta tutkimus on kansainvalista julkaistuna kansainvalisella kielella.

Voit puurtaa omassa nurkassasi vaikka Nobelin palkintoon edellyttavan mullistavan tyon mutta jos kukaan muu ei tieda siita - se jaa vain harjoitustyoksi.

Tietaja_2 kirjoitti:

"Toinen asia onkin se,että pitäisikö kaikki tutkimus toiminta kirjoittaa automaattisesti jollakin suurella "maailman kielellä" jotta saisimme itseämme paremmin esille, vai onko se resurssien ja osaamisen hukkaamista... "

Katsokaa kuinka on kaynyt Kiinalle. Kukaan ei usko maan tutkimukseen. Syyna se etta kukaan ei tieda siita kun ei voi lukea sita.

Tallahetkella kiinalainen tutkija saa palkanlisaa roimasti jos julkaisee englanniksi. Mistako tiedan - selan takana istuu juuri kaksi kiinalaista tutkijaa.

Ja mita Vaasaan tulee, se on rankingissa todella huonossa jamassa. Jos siella julkaistaan jossain helvetin "aikakausikirjoissa" suomenkielisia papereita kourallisen hyvavelikerhon luettavaksi niin ei ihme.

Administraation tehokkuudella ei ole oikeastaan mitaan merkitysta verrattuna siihen etta tutkimus on kansainvalista julkaistuna kansainvalisella kielella.

Voit puurtaa omassa nurkassasi vaikka Nobelin palkintoon edellyttavan mullistavan tyon mutta jos kukaan muu ei tieda siita - se jaa vain harjoitustyoksi.

Lue lisää

Jospa ottaisit asioista selvää ennenkuin alat laukomaan näitä "faktojasi". Vaasan yliopiston yksittäiset tiedekunnat ovat saaneet laatupalkintoja opetuksen tasostaan ja esimerkiksi johtamisen laitos on maan huippua. Myös laskentatoimen laitoksen kirjoilla on maan johtavia professoreja, Erkki K. Laitinen esimerkiksi.

Jurristi kirjoitti:

Ei suomalaiset yliopistot ole ollenkaan paskoja, vaikka jostain kumman syystä Suomessa onkin tällä hetkellä vallalla yliopisto tutkintojen arvon romuttaminen. Mutta, mutta lyhyesti sanottuna Suomen yo:t ovat kansainvälisesti kovin pieniä ja suurin osa hyvin nuoria. Ja jos yliopistijen laatua mitataan esim. tutkimuksen määrällä niin silloinkin on oltava tarkkana. Esim on kai ymmärrettävää, että jotain englannin keilistä tutkimusta -tasosta riippumatta- lainataan/luetaan enemmän jo yksin siksi,että Suomi on kovin vähän taidettu kieli muualla. Toinen asia onkin se,että pitäisikö kaikki tutkimus toiminta kirjoittaa automaattisesti jollakin suurella "maailman kielellä" jotta saisimme itseämme paremmin esille, vai onko se resurssien ja osaamisen hukkaamista...

Lue lisää

"Esim on kai ymmärrettävää, että jotain englannin keilistä tutkimusta -tasosta riippumatta- lainataan/luetaan enemmän jo yksin siksi,että Suomi on kovin vähän taidettu kieli muualla."

On. Miksi suomalainen tutkija Vaasan yliopistossa haluaa siis pitaa tyonsa omana tietonaan jos tutkimus on niin hyvaa ? Joku toinenhan voi julkaista saman tyon englanniksi ja saada vaikkapa Nobelin ?

Totuus on etta jokainen yrittaa saada tyonsa julkaistua englanninkielisessa peer-reviewed lehdessa jossa on mahdollisimman korkea 'impact factor'. Jos lehden IP on ihan huippua, tutkijalla on kaytannossa elakevirka tai ainakin erinomainen mahdollisuus saada tutkimusrahoitusta.

Jos julkaiset suomenkielisessa "Journal of Scandinavian Aluminium Nuts and Bolts" jossa paperin saa hyvaksytettya suomenkielella ilman riippumatonta anonyymia esiarviointia, voit kuvitella mika painoarvo silla on. Nada.

Riksu kirjoitti:

Jospa ottaisit asioista selvää ennenkuin alat laukomaan näitä "faktojasi". Vaasan yliopiston yksittäiset tiedekunnat ovat saaneet laatupalkintoja opetuksen tasostaan ja esimerkiksi johtamisen laitos on maan huippua. Myös laskentatoimen laitoksen kirjoilla on maan johtavia professoreja, Erkki K. Laitinen esimerkiksi.

Lue lisää

Jospa ottaisit itse selvaa:

http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005_Top100.htm

Missa on Vaasa ?

Laatupalkintoja, joo.

Tietaja_2 kirjoitti:

"Toinen asia onkin se,että pitäisikö kaikki tutkimus toiminta kirjoittaa automaattisesti jollakin suurella "maailman kielellä" jotta saisimme itseämme paremmin esille, vai onko se resurssien ja osaamisen hukkaamista... "

Katsokaa kuinka on kaynyt Kiinalle. Kukaan ei usko maan tutkimukseen. Syyna se etta kukaan ei tieda siita kun ei voi lukea sita.

Tallahetkella kiinalainen tutkija saa palkanlisaa roimasti jos julkaisee englanniksi. Mistako tiedan - selan takana istuu juuri kaksi kiinalaista tutkijaa.

Ja mita Vaasaan tulee, se on rankingissa todella huonossa jamassa. Jos siella julkaistaan jossain helvetin "aikakausikirjoissa" suomenkielisia papereita kourallisen hyvavelikerhon luettavaksi niin ei ihme.

Administraation tehokkuudella ei ole oikeastaan mitaan merkitysta verrattuna siihen etta tutkimus on kansainvalista julkaistuna kansainvalisella kielella.

Voit puurtaa omassa nurkassasi vaikka Nobelin palkintoon edellyttavan mullistavan tyon mutta jos kukaan muu ei tieda siita - se jaa vain harjoitustyoksi.

Lue lisää

"Ja mita Vaasaan tulee, se on rankingissa todella huonossa jamassa. Jos siella julkaistaan jossain helvetin "aikakausikirjoissa" suomenkielisia papereita kourallisen hyvavelikerhon luettavaksi niin ei ihme."

Etpä taida tosiaan tietää mistä puhut. Nämä aikakausikirjat (englanniksi journal, kuten esimerkiksi the journal of finance) ovat juuri niitä julkaisuja, joissa tutkimukset julkaistaan. Ne toimivat vertaisarvioinnin periaatteella, eli ennen julkaisuun hyväksymistä akateemisen työn tarkastaa useampi tekijältä salassa pidettävä kollega, joita löytyy ihan ympäri maailmaa. Toisin sanoen jokainen julkaistava työ on läpikäynyt tiukan seulan, millä varmistetaan tutkimuksen pätevyys. Toisaalta kommenttisi osoittaa, ettet taida ymmärtää tätä kokonaisuutta ollenkaan. Noinkohan olet koskaan etsinyt tutkimuksia lähdemateriaaliksi tjms.

"Administraation tehokkuudella ei ole oikeastaan mitaan merkitysta verrattuna siihen etta tutkimus on kansainvalista julkaistuna kansainvalisella kielella."

Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä. Eiköhän se ole aika itsestäänselvää, että tutkimusta tehdään nykyään lähinnä englanniksi. Tästähän jopa valitetaan jatkuvast koska suomi ei kehity samalla tavalla jos se syrjäytetään tiedekielenä myös Suomessa.

Bossanuovo kirjoitti:

"Esim on kai ymmärrettävää, että jotain englannin keilistä tutkimusta -tasosta riippumatta- lainataan/luetaan enemmän jo yksin siksi,että Suomi on kovin vähän taidettu kieli muualla."

On. Miksi suomalainen tutkija Vaasan yliopistossa haluaa siis pitaa tyonsa omana tietonaan jos tutkimus on niin hyvaa ? Joku toinenhan voi julkaista saman tyon englanniksi ja saada vaikkapa Nobelin ?

Totuus on etta jokainen yrittaa saada tyonsa julkaistua englanninkielisessa peer-reviewed lehdessa jossa on mahdollisimman korkea 'impact factor'. Jos lehden IP on ihan huippua, tutkijalla on kaytannossa elakevirka tai ainakin erinomainen mahdollisuus saada tutkimusrahoitusta.

Jos julkaiset suomenkielisessa "Journal of Scandinavian Aluminium Nuts and Bolts" jossa paperin saa hyvaksytettya suomenkielella ilman riippumatonta anonyymia esiarviointia, voit kuvitella mika painoarvo silla on. Nada.

Lue lisää

Jos joku vielä viitsisi kertoa minulle, miten yliopiston tutkimukseen pohjautuva rankkaus vaikuttaa perustutkinto-opiskelijan elämään ja opiskeluun. Korkeintaan hän saa huonompaa perusopetusta, kun opettajat keskittyvät pelkästään rankatun tutkimuksen tekemiseen.

Ville K. Rummukainen kirjoitti:

Jospa ottaisit itse selvaa:

http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005_Top100.htm

Missa on Vaasa ?

Laatupalkintoja, joo.

Lue lisää

http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005Methodology.htm

Luepa vaikka tuolta mitä asioita tutkimuksessa painotetaan. Laitoksen kokoon suhteutetulla mittarilla on ainoastaan 10 prosentin painoarvo pisteitä laskettaessa. Kaikki muut mittarit ovat absoluuttisia massaan perustuvia.

Koulusta valmistuneiden saamat Nobel-palkinnot 1900-luvun alusta alkaen muodostavat 10% kokonaispisteistä. Henkilölunnan Nobelit ja Fields-mitalit (matematiikan "nobel") 1900-luvun alusta lähtien muodostavat vielä 20%. Siis 30% kokonaispisteistä tulee pelkästään sadan vuoden aikana luovutetuista palkinnoista, ja esimerkiksi Helsingin yliopiston kohdalla mukaan lasketaan ilomielin Sillanpään kirjallisuuden Nobel vuodelta 1939 ja A.I. Virtasen kemian Nobel vuodelta 1945. Vertailun vuoksi, Vaasan yliopisto (silloin kauppakorkeakoulu) siirtyi valtion alaisuuteen (tutkimustoiminta saattoi teoriassa alkaa) vuonna 1977. Onkohan Helsingin yliopisto saanut montakin Nobelia vuoden 1977 jälkeen?

Toinen historiaan liittyvä asia on "higly cited researchers"-kohta, eli tutkijat, joiden tutkimuksiin usein viitataan. Tämä kategoria kattaa 20 prosenttia kokonaispisteistä. Kuitenkin useat näistä tutkijoista ovat siteerattuja siksi, että he ovat aikoinaan luoneet pohjan jollekin tietylle teorialle. Heidän 20,30,50 tai 100 vuotta vanha julkaisunsa on siis se alkupiste, jota käytetään lähteenä jokaisessa sitä seuraavassa tutkimuksessa, vaikka se ei enää olisi mitenkään erityisen hyväkään. Se vaan kuuluu asiaan, että aina viitataan alkuperäiseen. Näin ollen pisteytys taas painottuu kohti vanhoja kouluja, koska lainauksissa ei edes huomioida sitä, onko viittauksen kohde hengissä. Esim. Adam Smithiin (näkymätön käsi) viitataan varmasti jokaisessa kansantaloustieteellisessä tutkimuksessa ja mies kuitenkin vaikutti 1700-luvulla. Olisiko aika muuttaa kalibrointia?

20 prosentin paino kokonaispisteissä annetaan myös tutkimuksille, jotka on julkaistu "Nature and science"-lehdessä. No siinähän julkaistaan matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa jne. koskevia tutkimuksia, mutta ei esim. kauppatieteitä koskevia. Muiden muassa Vaasan yliopistokin on yksi koulu, jonka alaan ei kuulu tässä julkaisussa esiintyvä tutkimus ja näin ollen sen kohdalla ei siis voida laskea tästä pisteitäkään. Minulle on epäselvää miten tämä vaikuttaa kauppatieteiden opetuksen laatuun Vaasassa, mutta ilmeisesti sen paino on kuitenkin 20%. Ei siis voi olla hyvää johtamisen laitosta kun ei ole hyviä teoreettisen fysiikan tutkijoitakaan.

Seuraavana on sitten erilaisissa viitehakemistoissa julkaistujen tutkimusten määrä. Tällä on 20% paino kokonaispisteitä laskettaessa. No yllättäen julkaisujen määrää ei suhteuteta mitenkään laitoksen kokoon, vaan katsotaan ainoastaan kokonaismäärää. Jos siis joku jenkkikoulu työllistää 3500 tutkijaa, jotka julkaisevat yhden tutkimuksen kukin, se voittaa silti kirkkaasti 20 tutkijan laitoksen, jonka tutkijat julkaisevat aktiivisesti ja kulkevat kehityksen kärjessä. Kuinkakohan monta vuotta 20 tutkijalta menisi saavuttaa 3500 tutkijan julkaisumäärät, vaikka nämä 3500 tosiaan julkaisisivat vain yhden tutkimuksen koko uransa aikana? Kai se vaan on niin, että määrä on laadun absoluuttinen mittari...

Viimeinen kohta 10% painollaan on sitten "academic performance with respect to the size of an institution", siis laitoksen kokoon suhteutettu suorituskyky. Tämä on ainoa näistä kriteereistä, joissa Vaasan yliopistolla olisi mitään mahdollisuutta pärjätä, ja tämänkin paino on vain 10% loppupisteistä. Sen lisäksi, että tämän paino on vain 10% se koostuu noiden muiden kriteerien pohjalta, ainoastaan kriteerit on muutettu kokoon sopiviksi. No kuitenkaan Vaasa, kuten moni muukaan yliopisto, ei edelleenkään tee tutkimusta, joka julkaistaisiin Nature and science-lehdessä, ja näin ollen jopa tämä koon huomioonottamiseksi korjattu 10% painolla varustettu indikaattori on puolueellinen luonnotieteiden suuntaan.

Loppukaneettina on syytä aminita, että edes listan laatijat eivät pidä sitä mitenkään tarkkana. He itse kirjoittavat:

"The quality of universities cannot be precisely measured by mere numbers. Therefore, any ranking is controversial and no ranking is absolutely objective. People should be cautious about any ranking including our Academic Ranking of World Universities.

It would be impossible to have a comprehensive ranking of universities worldwide, because of the huge differences of universities in the large variety of countries and the technical difficulties in obtaining internationally comparable data. Our ranking is using carefully selected indicators and internationally comparable data that everyone could check".

Toisin sanoen ranking ei ole tarkka, ja tarkan rankingin tekeminen olisi mahdotonta. Pointtina on lähinnä tutkia yliopistoja sellaisten mittareiden avulla, jotka ovat kansainvälisesti vertailtavissa ja tarkastettavissa. Sillä ei siis ole välttämättä opetuksen tai tutkimuksen laadun kanssa sen enempää tekemistä kuin juoksukilpailun voitolla on painonnostotuloksen kanssa; se on vain yksi tapa rankata kouluja.

utelias kirjoitti:

Jos joku vielä viitsisi kertoa minulle, miten yliopiston tutkimukseen pohjautuva rankkaus vaikuttaa perustutkinto-opiskelijan elämään ja opiskeluun. Korkeintaan hän saa huonompaa perusopetusta, kun opettajat keskittyvät pelkästään rankatun tutkimuksen tekemiseen.

Lue lisää

On kuitenkin syytä muistaa, että yliopistojen opetus perustuu tutkimukseen. Siis ollaan jatkuvasti ajan hermolla, eikä lueta pelkästään vanhoja oppikirjoja. Meillä ainakin käytetään tietokannoista haettavia tutkimuksia lähes joka kurssilla materiaalina.

Yleensä huippututkijat eivät paljon opeta - heillä on hyvin paljon vähäisempi opetusvelvollisuus kuin tavan lehtoreilla - mutta silloin kun he opettavat on sillä painoarvoa. Onhan se aivan eri asia kuunnella jonkun selitystä omista löydöistään kuin jonkun toisen höpinöitä jonkun kolmannen löydöistä.

Mutta siinä olet tietysti oikeassa, ettei se ranking itsessään merkkaa mitään. Kaikkein tärkein opiskelijaan itseensä vaikuttava tekijä on oma persoona ja motivaatio. Sen jälkeen tulee ahkeruus, kielitaito ja monta muuta asiaa ja jossain kaukaisuudessa häämöttää luennoitsijan pedogogiset taidot.

Kylteri kirjoitti:

"Ja mita Vaasaan tulee, se on rankingissa todella huonossa jamassa. Jos siella julkaistaan jossain helvetin "aikakausikirjoissa" suomenkielisia papereita kourallisen hyvavelikerhon luettavaksi niin ei ihme."

Etpä taida tosiaan tietää mistä puhut. Nämä aikakausikirjat (englanniksi journal, kuten esimerkiksi the journal of finance) ovat juuri niitä julkaisuja, joissa tutkimukset julkaistaan. Ne toimivat vertaisarvioinnin periaatteella, eli ennen julkaisuun hyväksymistä akateemisen työn tarkastaa useampi tekijältä salassa pidettävä kollega, joita löytyy ihan ympäri maailmaa. Toisin sanoen jokainen julkaistava työ on läpikäynyt tiukan seulan, millä varmistetaan tutkimuksen pätevyys. Toisaalta kommenttisi osoittaa, ettet taida ymmärtää tätä kokonaisuutta ollenkaan. Noinkohan olet koskaan etsinyt tutkimuksia lähdemateriaaliksi tjms.

"Administraation tehokkuudella ei ole oikeastaan mitaan merkitysta verrattuna siihen etta tutkimus on kansainvalista julkaistuna kansainvalisella kielella."

Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä. Eiköhän se ole aika itsestäänselvää, että tutkimusta tehdään nykyään lähinnä englanniksi. Tästähän jopa valitetaan jatkuvast koska suomi ei kehity samalla tavalla jos se syrjäytetään tiedekielenä myös Suomessa.

Lue lisää

"Ne toimivat vertaisarvioinnin periaatteella, eli ennen julkaisuun hyväksymistä akateemisen työn tarkastaa useampi tekijältä salassa pidettävä kollega"

Et taida itse tietaa mista puhut tai mina puhun ? Puhuin peer-reviewista joka on suomeksi ilmeisesti tuo vertaisarviointi. Sorry en osaa suomena kovin hyvin, olen asunut 15 vuotta ulkomailla enka ymmarra naita uussanoja.

"joita löytyy ihan ympäri maailmaa. Toisin sanoen jokainen julkaistava työ on läpikäynyt tiukan seulan, millä varmistetaan tutkimuksen pätevyys."

Ei aina. Jos sinulla on kotimainen "Scandinavian Journal of Karelian Population"-tyylinen julkaisu, lehden editori saattaa pyyytaa artikkeleita kotimaisilta tutkijoilta koska muuten ei yksinkertaisesti saataisi lehtea kokoon.

Toisaalta editorilla on veto-oikeus reviewerin paatoksen suhteen. Olen juuri reviewerina varsin kuuluisalle Elsevierin journalille. Heikkotasoinen artikkelituli Brasiliasta. Itse ehdotin artikkelin hylkaamista koska jopa numeroiden pyoristys ei vastannut datan tarkkuutta. Toisen reviewrin kommentit olivat noin kaksi rivia, ja suositteli julkaisua ilman korjauksia.

Editori paatti etta kirjoittajan pitaa tehda ne korjaukset joita esitin, jonka jalkeen paperi hyvaksytaan.

Monelle minilehdelle ('Scandinavian journal...', 'Portuguese Journal..." jne. tilanne on se etta hyvavelikerho tuntee toisensa ja katselee sormien lapi virheita. Ja mista luulet etta reviewerit loytyvat naihin pikku lehtiin ? Naapurihuoneesta.

Juuri siksi IP factor on tarkea.

"Toisaalta kommenttisi osoittaa, ettet taida ymmärtää tätä kokonaisuutta ollenkaan. Noinkohan olet koskaan etsinyt tutkimuksia lähdemateriaaliksi tjms."

Olen itse reviewerina kahdelle ulkomaiselle journalille, julkaissut 29 peer-reviewed artikkelia Medlinen mukaan (suurin osa first-author) joten kylla pitaisi jotain perustietoa ainakin olla.

Se mita sina kirjoitit patee kansainvalisiin lehtiin. Mina taas puhuin naista perinteisista aikakausikirjoista "Annual Hompotensis Tamperensis". Niihin kirjoittavat monet.

Kay yliopistosi kirjastossa niin naet.

"Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä."

Kylla, jos on linguistiikan alan artikkeli.Kyse oli alunperin siita etta joku kyseenalaisti englanniksi julkaisemisen. Mina esitin etta pitaisi julkaista vain englanniksi. En ymmartanyt oikein kommenttiasi.

"Eiköhän se ole aika itsestäänselvää, että tutkimusta tehdään nykyään lähinnä englanniksi. Tästähän jopa valitetaan jatkuvast koska suomi ei kehity samalla tavalla jos se syrjäytetään tiedekielenä myös Suomessa.

Ei ollut edelliselle kirjoittajalle.

Tassa esimerkkeja missa on tutkittu Suomen kielta. Kuten huomaat, suurin osa on surkeita lehtia joilla on IP suunnilleen 1 x 10E-10.

Suurin osa on englanniksi, paitsi Duodecim-lehti, tuo laakariliiton kustantama harrastelujulkaisu.

Miten luulet etta peer-review toimii "Logoped Phoniatr Vocol" tai "Duodecimille" ?

Katso linkki ennenkuin kommentoit ? Kiitos.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=PubMed&cmd=search&term=finnish language

utelias kirjoitti:

Jos joku vielä viitsisi kertoa minulle, miten yliopiston tutkimukseen pohjautuva rankkaus vaikuttaa perustutkinto-opiskelijan elämään ja opiskeluun. Korkeintaan hän saa huonompaa perusopetusta, kun opettajat keskittyvät pelkästään rankatun tutkimuksen tekemiseen.

Lue lisää

"Jos joku vielä viitsisi kertoa minulle, miten yliopiston tutkimukseen pohjautuva rankkaus vaikuttaa perustutkinto-opiskelijan elämään ja opiskeluun. Korkeintaan hän saa huonompaa perusopetusta, kun opettajat keskittyvät pelkästään rankatun tutkimuksen tekemiseen."

1) Jos opettaja ei tee itse huippututkimusta, han esittaa kalvolla kirjan sivuja ilman omaa kokemusta. Eiko ole sama menna tenttimaan suoraan ?

2) Huippututkimusta tekeva opettaja tietaa paljon enemman kuin mita jo vanhentuneissa kirjoissa sanotaan. Lisaksi nakemys on aivat toinen koska on omakohtaista kokemusta asioista. Esim. cDNA mikrosirutekniikan ongelmien selittaminen on hiukan vaikeaa jos ei itse tee alan tyota.

3) Monet hyvat tutkijat osaavat tosiaan puhua innostavasti ja mukaansatempaavasti. Huonon yliopiston nuhjuiseen huoneeseen unohdettu lehtori on usein aika vaisu esitys. Jos tama ei tunnu uskottavalta, suosittelen naita "open day" luentoja. Kun on kerran kuullut huippuluennoitsijaa niin siita ei saa tarpeekseen. Ero on tosiaan suuri.

4) Kun teet harjoitustyosi labrassa, on aivan erilaista tehda toita huippulaitteilla ja huipputekniikoilla, mahdollisesti saada viela hyvatasoinen julkaisu aikaiseksi (jolla saa helposti tyopaikan).

Museovehkeilla laimennussarjojen tekeminen vaihtoehtona ei oikein iske.

5) Tyonantajat katsovat aina mista olet valmistunut. Esim. itse olen Oxfordista vaitellyt ja silla nimella on aivan uskomaton vaikutus vaikka ero kaytannossa ei ole ollenkaan niin suuri kuin luulisi. Kukaan ei ole kiinnostunut perustutkinnostani Jyvaskylassa, valitettavasti.

15 vuotta alalla kirjoitti:

"Ne toimivat vertaisarvioinnin periaatteella, eli ennen julkaisuun hyväksymistä akateemisen työn tarkastaa useampi tekijältä salassa pidettävä kollega"

Et taida itse tietaa mista puhut tai mina puhun ? Puhuin peer-reviewista joka on suomeksi ilmeisesti tuo vertaisarviointi. Sorry en osaa suomena kovin hyvin, olen asunut 15 vuotta ulkomailla enka ymmarra naita uussanoja.

"joita löytyy ihan ympäri maailmaa. Toisin sanoen jokainen julkaistava työ on läpikäynyt tiukan seulan, millä varmistetaan tutkimuksen pätevyys."

Ei aina. Jos sinulla on kotimainen "Scandinavian Journal of Karelian Population"-tyylinen julkaisu, lehden editori saattaa pyyytaa artikkeleita kotimaisilta tutkijoilta koska muuten ei yksinkertaisesti saataisi lehtea kokoon.

Toisaalta editorilla on veto-oikeus reviewerin paatoksen suhteen. Olen juuri reviewerina varsin kuuluisalle Elsevierin journalille. Heikkotasoinen artikkelituli Brasiliasta. Itse ehdotin artikkelin hylkaamista koska jopa numeroiden pyoristys ei vastannut datan tarkkuutta. Toisen reviewrin kommentit olivat noin kaksi rivia, ja suositteli julkaisua ilman korjauksia.

Editori paatti etta kirjoittajan pitaa tehda ne korjaukset joita esitin, jonka jalkeen paperi hyvaksytaan.

Monelle minilehdelle ('Scandinavian journal...', 'Portuguese Journal..." jne. tilanne on se etta hyvavelikerho tuntee toisensa ja katselee sormien lapi virheita. Ja mista luulet etta reviewerit loytyvat naihin pikku lehtiin ? Naapurihuoneesta.

Juuri siksi IP factor on tarkea.

"Toisaalta kommenttisi osoittaa, ettet taida ymmärtää tätä kokonaisuutta ollenkaan. Noinkohan olet koskaan etsinyt tutkimuksia lähdemateriaaliksi tjms."

Olen itse reviewerina kahdelle ulkomaiselle journalille, julkaissut 29 peer-reviewed artikkelia Medlinen mukaan (suurin osa first-author) joten kylla pitaisi jotain perustietoa ainakin olla.

Se mita sina kirjoitit patee kansainvalisiin lehtiin. Mina taas puhuin naista perinteisista aikakausikirjoista "Annual Hompotensis Tamperensis". Niihin kirjoittavat monet.

Kay yliopistosi kirjastossa niin naet.

"Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä."

Kylla, jos on linguistiikan alan artikkeli.Kyse oli alunperin siita etta joku kyseenalaisti englanniksi julkaisemisen. Mina esitin etta pitaisi julkaista vain englanniksi. En ymmartanyt oikein kommenttiasi.

"Eiköhän se ole aika itsestäänselvää, että tutkimusta tehdään nykyään lähinnä englanniksi. Tästähän jopa valitetaan jatkuvast koska suomi ei kehity samalla tavalla jos se syrjäytetään tiedekielenä myös Suomessa.

Ei ollut edelliselle kirjoittajalle.

Tassa esimerkkeja missa on tutkittu Suomen kielta. Kuten huomaat, suurin osa on surkeita lehtia joilla on IP suunnilleen 1 x 10E-10.

Suurin osa on englanniksi, paitsi Duodecim-lehti, tuo laakariliiton kustantama harrastelujulkaisu.

Miten luulet etta peer-review toimii "Logoped Phoniatr Vocol" tai "Duodecimille" ?

Katso linkki ennenkuin kommentoit ? Kiitos.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=PubMed&cmd=search&term=finnish language

Lue lisää

Minä kirjoitin alunperin:

"Jos arviointi toteutetaan pelkästään tutkimuksen laatua arvioiden voidaan päästä Suomen kannalta ihan hyviinkiin tuloksiin, kuten tämä kesällä julkaistu osoittaa:

http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet05/heina_4.html
"

Edellä mainitun linkin takana lukee mm.:

"Vertailun ovat tehneet yhdysvaltalaiset tutkijat, ja se on ilmestynyt arvostetussa kansainvälisessä laskentatoimen ja rahoituksen julkaisussa Journal of Business Finance and Accounting.

Vertailu pohjautuu 15 englanninkieliseen julkaisusarjaan ja niissä olleisiin artikkeleihin. Tarkastellut julkaisut on arvioitu useilla tahoilla alan keskeisimmiksi maailmassa."




Tähän sinä vastasit:

"Ja mita Vaasaan tulee, se on rankingissa todella huonossa jamassa. Jos siella julkaistaan jossain helvetin "aikakausikirjoissa" suomenkielisia papereita kourallisen hyvavelikerhon luettavaksi niin ei ihme."




Johon minä puolestani vastasin:

"Nämä aikakausikirjat (englanniksi journal, kuten esimerkiksi the journal of finance) ovat juuri niitä julkaisuja, joissa tutkimukset julkaistaan."

Ja lisäksi:

"Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä."

Jolla siis viittasin tähän:

"Vertailu pohjautuu 15 englanninkieliseen julkaisusarjaan ja niissä olleisiin artikkeleihin. Tarkastellut julkaisut on arvioitu useilla tahoilla alan keskeisimmiksi maailmassa."




Ja sinä kommentoit:

"
"Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä."

Kylla, jos on linguistiikan alan artikkeli.Kyse oli alunperin siita etta joku kyseenalaisti englanniksi julkaisemisen. Mina esitin etta pitaisi julkaista vain englanniksi. En ymmartanyt oikein kommenttiasi."




Johon minä nyt kommentoin:

Ilmeisesti et todella ymmärtänyt. Kyse ei ollut alunperin siitä, että joku olisi kyseenalaistanut englanniksi julkaisemisen. Lue ketju läpi niin asia selviää. Itse kyseenalaistit sen, että Vaasan yliopisto on laskentatoimen ja rahoituksen alan tutkimuksessa huippua Euroopassa, mitattuna englannin kielisissä peer review journal-tyyppisissä julkaisuissa julkaistuilla tutkimuksilla. Argumenttisi tueksi esitit arvauksen, että Vaasan yliopistossa julkaistaan suomenkielistä tutkimusta, mikä on kuulemma yleistä kielitieteen alalla. Ainut vaan, että (A) tässä ei ollut kyse linguistiikasta, vaan laskentatoimesta ja rahoituksesta (Vaasan yliopiston suurin laitos), ja (B) tässä oli nimen omaan kyse englanninkielisestä tutkimuksesta.




Lisäksi kommentoit:

"Katso linkki ennenkuin kommentoit ? Kiitos.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=PubMed&cmd=search&term=finnish language
"




Johon minä nyt kommentoin:

Miten suomen kieltä koskevat tutkimukset liityvät ylipäätään tähän ketjuun? Tässä oli kyse laskentatoimen ja rahoituksen alaan liittyvistä tutkimuksista. Siksi toisekseen kun en ole kielitieteilijä en voi ottaa kantaa näihin julkaisuihin. En ole niistä ikinä kuulltukaan. Toisaalta en ihmettelisi sitä, jos suomea koskevia tutkimuksia julkaistaisiin paljon suomeksi. Toisin kuin laskentatoimi tai rahoitus, suomi ei taida olla ympäri maailmaa levinnyt opetettava aine, joka kuuluu korkeakoulujen peruspalettiin. Saattaa olla, että suomen kieli kiinnostaa enemmän suomalaisia kuin muiden maiden tutkijoita.

Kylteri kirjoitti:

Minä kirjoitin alunperin:

"Jos arviointi toteutetaan pelkästään tutkimuksen laatua arvioiden voidaan päästä Suomen kannalta ihan hyviinkiin tuloksiin, kuten tämä kesällä julkaistu osoittaa:

http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet05/heina_4.html
"

Edellä mainitun linkin takana lukee mm.:

"Vertailun ovat tehneet yhdysvaltalaiset tutkijat, ja se on ilmestynyt arvostetussa kansainvälisessä laskentatoimen ja rahoituksen julkaisussa Journal of Business Finance and Accounting.

Vertailu pohjautuu 15 englanninkieliseen julkaisusarjaan ja niissä olleisiin artikkeleihin. Tarkastellut julkaisut on arvioitu useilla tahoilla alan keskeisimmiksi maailmassa."




Tähän sinä vastasit:

"Ja mita Vaasaan tulee, se on rankingissa todella huonossa jamassa. Jos siella julkaistaan jossain helvetin "aikakausikirjoissa" suomenkielisia papereita kourallisen hyvavelikerhon luettavaksi niin ei ihme."




Johon minä puolestani vastasin:

"Nämä aikakausikirjat (englanniksi journal, kuten esimerkiksi the journal of finance) ovat juuri niitä julkaisuja, joissa tutkimukset julkaistaan."

Ja lisäksi:

"Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä."

Jolla siis viittasin tähän:

"Vertailu pohjautuu 15 englanninkieliseen julkaisusarjaan ja niissä olleisiin artikkeleihin. Tarkastellut julkaisut on arvioitu useilla tahoilla alan keskeisimmiksi maailmassa."




Ja sinä kommentoit:

"
"Niin näissä englanninkielisissä julkaisuissahan varmaan löytyy paljon suomen kielistä tekstiä."

Kylla, jos on linguistiikan alan artikkeli.Kyse oli alunperin siita etta joku kyseenalaisti englanniksi julkaisemisen. Mina esitin etta pitaisi julkaista vain englanniksi. En ymmartanyt oikein kommenttiasi."




Johon minä nyt kommentoin:

Ilmeisesti et todella ymmärtänyt. Kyse ei ollut alunperin siitä, että joku olisi kyseenalaistanut englanniksi julkaisemisen. Lue ketju läpi niin asia selviää. Itse kyseenalaistit sen, että Vaasan yliopisto on laskentatoimen ja rahoituksen alan tutkimuksessa huippua Euroopassa, mitattuna englannin kielisissä peer review journal-tyyppisissä julkaisuissa julkaistuilla tutkimuksilla. Argumenttisi tueksi esitit arvauksen, että Vaasan yliopistossa julkaistaan suomenkielistä tutkimusta, mikä on kuulemma yleistä kielitieteen alalla. Ainut vaan, että (A) tässä ei ollut kyse linguistiikasta, vaan laskentatoimesta ja rahoituksesta (Vaasan yliopiston suurin laitos), ja (B) tässä oli nimen omaan kyse englanninkielisestä tutkimuksesta.




Lisäksi kommentoit:

"Katso linkki ennenkuin kommentoit ? Kiitos.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=PubMed&cmd=search&term=finnish language
"




Johon minä nyt kommentoin:

Miten suomen kieltä koskevat tutkimukset liityvät ylipäätään tähän ketjuun? Tässä oli kyse laskentatoimen ja rahoituksen alaan liittyvistä tutkimuksista. Siksi toisekseen kun en ole kielitieteilijä en voi ottaa kantaa näihin julkaisuihin. En ole niistä ikinä kuulltukaan. Toisaalta en ihmettelisi sitä, jos suomea koskevia tutkimuksia julkaistaisiin paljon suomeksi. Toisin kuin laskentatoimi tai rahoitus, suomi ei taida olla ympäri maailmaa levinnyt opetettava aine, joka kuuluu korkeakoulujen peruspalettiin. Saattaa olla, että suomen kieli kiinnostaa enemmän suomalaisia kuin muiden maiden tutkijoita.

Lue lisää

"Itse kyseenalaistit sen, että Vaasan yliopisto on laskentatoimen ja rahoituksen alan tutkimuksessa huippua Euroopassa"

1) En puhunut mitaan laskentatoimen hyvyydesta tai huonoudesta

2) Yhta hyvin voimme siis puhua lingvistiikasta joka on yleensa se ala jossa suomen kielella julkaiseminen olisi jarkevaa.

3) Oli kysymys yliopistojen rankingista. Ei Prof. Hippo K. Mutikaisen yksittaisista ansioista.

"...suomi ei taida olla ympäri maailmaa levinnyt opetettava aine, joka kuuluu korkeakoulujen peruspalettiin."

4) Valitettavasti olet taas vaarassa. Suomen kielta opetetaan jopa Englannin harvemmin asutuilla alueilla, yliopistoissa jotka ovat rankattu korkeammalle kuin Vaasan yliopisto.

Onnea kuitenkin opiskeluillesi laskutustoimessa !

Argh. kirjoitti:

"Itse kyseenalaistit sen, että Vaasan yliopisto on laskentatoimen ja rahoituksen alan tutkimuksessa huippua Euroopassa"

1) En puhunut mitaan laskentatoimen hyvyydesta tai huonoudesta

2) Yhta hyvin voimme siis puhua lingvistiikasta joka on yleensa se ala jossa suomen kielella julkaiseminen olisi jarkevaa.

3) Oli kysymys yliopistojen rankingista. Ei Prof. Hippo K. Mutikaisen yksittaisista ansioista.

"...suomi ei taida olla ympäri maailmaa levinnyt opetettava aine, joka kuuluu korkeakoulujen peruspalettiin."

4) Valitettavasti olet taas vaarassa. Suomen kielta opetetaan jopa Englannin harvemmin asutuilla alueilla, yliopistoissa jotka ovat rankattu korkeammalle kuin Vaasan yliopisto.

Onnea kuitenkin opiskeluillesi laskutustoimessa !

Lue lisää

Provo mikä provo =). Miksiköhän ylipäätään otin kirjoitustasi vakavasti...? Välillä sitä ei bullshit-tutka ole ihan yhtä tarkkana kuin normaalisti.

Tuossa on siis sillä yliopiston koollakin hyvin paljon merkitystä. On aika selvää, etteivät suomalaiset yliopistot voi olla hyvin suuria ja siten päästä tuolle listalle korkealle.

Kylteri kirjoitti:

Provo mikä provo =). Miksiköhän ylipäätään otin kirjoitustasi vakavasti...? Välillä sitä ei bullshit-tutka ole ihan yhtä tarkkana kuin normaalisti.

Suosittelen tutustumista toisten yliopistojen ohjelmaan, eika lausuntoja tyyliin "varmaankaan, tuskimpa, luulenpa".

Faktat ensin, jopa laskettelutoimessa tai mika vitun luuseriala se nyt oli siella Helsingin Yliopiston Vaasan sivukopissa.

Muihin en ota kantaa, mutta eiköhän Kauppakorkeakoulu (Helsinki) ole arvostetuin kauppatieteelinen?

Sinällään ihan loogista, että Tampereella on maan paras TTY, kun ottaa nyös huomioon, että se on myös ainoa.

???? kirjoitti:

Muihin en ota kantaa, mutta eiköhän Kauppakorkeakoulu (Helsinki) ole arvostetuin kauppatieteelinen?

Sinällään ihan loogista, että Tampereella on maan paras TTY, kun ottaa nyös huomioon, että se on myös ainoa.

Lue lisää

Mikä ainoa?

!!!!!!! kirjoitti:

Mikä ainoa?

...eli Tampereen Teknillinen Yliopisto. Ei kai niitä muualla ole, sen kai nimikin sanoo.

TKK on Espoon lahja maailmalle. Ei pidä omia espoolaisten helmeä, etteivät pian suutu ja muuta kostoksi Helsinkiin...

Kylteri kirjoitti:

TKK on Espoon lahja maailmalle. Ei pidä omia espoolaisten helmeä, etteivät pian suutu ja muuta kostoksi Helsinkiin...

Eikös TKK tarkoita teknillistä korkeakoulua?
Näitähän löytyy ympäri Suomea.

OKL-opiskelija kirjoitti:

Eikös TKK tarkoita teknillistä korkeakoulua?
Näitähän löytyy ympäri Suomea.

Kyllä mä vaan olen aina ollut siinä uskossa, että Suomen ainoa Teknillinen korkeakoulu löytyy Otaniemestä, joka tosiaan on Espoossa eikä Helsingissä. Muut dippainssejä kouluttavat tahat ovat joko Teknillisiä yliopistoja, tai sitten ihan tavallisten yliopistojen teknillisiä tiedekuntia.

Olen kuullut, että ainakaan biokemman laitoksen opetus ei ole hyvää HY:ssä. Eräs tuttu opiskeli siellä, ja lähti pois kun pettyi todella paljon opetukseen. Väitän, että jokaisessa yliopistossa on heikkouksia ja vahvuuksia, myös HY:ssä on heikkouksia. Omassa ylipistossani (TAY) on ainakin paljon puutteita, mutta kun on vertailtu kokemuksia tuttujen kanssa, niin monet asiat on siellä toisaalta paljon paremmin kuin muualla. Tällä haluan viestittää sitä, että
a) kannattaa olla oikeasti kriittinen kuin arvioi, erityisesti sitä "omaa" yliopistoa/opiskelukaupunkia arvioitaessa, sekä
b) ei yliopistoja voi laittaa paremmuusjärjestykseen, kuten ei ole olemassa "parasta väriäkään" (paitsi subjektiivisesti ajateltuna)

Jyväskylän yo:n tutkimuksessa oli yllättävintä mielestäni se, että useat pienet yliopistot pärjäsivät todella hyvin mielestäni tärkeimmässä indeksissä, referoitujen julkaisujen määrässä resursseihin nähden.

Esim. Oulu 189, ÅA 148, Turku 131, TTY 128,
(HY 86, TKK 89).

Loppujen lopuksi ketään tiedemaailmassa ei kiinnosta kuinka monta perustutkintoa tai tohtorintutkintoa yliopistolaitos tuottaa, vaan mitä uutta tietoa panostuksilla saadaan aikaan.

Indeksi syö aika lailla pohjaa välillä etenkin HY:n suunnalta kaikuneilta väitteiltä, jonka mukaan tieteellinen tutkimustoiminta ei pienissä yliopistoissa ole hyvissä kantimissa.

"Teknistieteellisen koulutuksen antajana Lappeenrannan teknillinen yliopisto on maan neljänneksi tehokkain, "

Tää on ehkä paras. Suomessa nimittäin ei kaiketi ole kuin 6 koulua jotka kyseisestä opetusta antavat. Ja näistä Åbo akademilla ja Vaasan yliopistolla on kummallakin vain kaksi koulutusohjelmaa. Ja kaiken lisäksi Vaasa on omannut tutkinnon anto-oikeutensa suunnilleen kaksi vuotta? Joten itseasiassa tuo taitaa kertoa LTY olevan aika tehoton :D