Kumpi on oikein? Sama juttu kaikissa vastaavissa, esim. herneiden/herneitten. Itse olen lapsena oppinut sanomaan eväiden ja se kuulostaa oikeammalta. Silti muistan, kun koulussa (yläaste tai lukio) äidinkielen opettaja kertoi eväitten olevan oikein.
Eväiden/eväitten?
inform
12648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse maistelen usein, kumpi taivutus tuntuu paremmalta lauseen muiden sanojen seurassa ja päätän sen mukaan.
Tuskinpa kukaan ottaa eväsherneitä nenäänsä, vaikka sattuisi itse olemaan juuri sen vastakkaisen vaihtoehdon kannalla.
Suomen kielen perussanakirja antaa taivutusohjeen hakusanalle eväs (josta myös mainitsee sen esiintyvä usein monikossa) samanmuotoiseksi kuin sanalle vieras. Sille on annettu sekä vieraiden että vieraitten vastaavaksi muodoksi. Näistä vieraiden annettaan ensin, mutta ensisijaiseksi sitä tuskin voi tulkita, koska toinen muoto ei ole suluissa, kuten tehdään harvemmin esiintyville muodoille. Tästä on esimerkkinä saman sanan taivutus muotoon vieraihin, joka on suluissa toisin kuin muoto vieraisiin.
Jos kerran molemmat löytyvät sanakirjasta, tuskinpa kumpaakaan voi pitää vääränä. Sanotaanko ihan rehellisesti, että molemmat ovat oikein?
Oulusa tietenki sanottas, jotta evväije. Siispä eväiden on parempi muoto, se kun on lähempänä jumalten puhetta ;-)
Hetken muistelu toi mieleen seuraavat sanat:
melkein samanlainen sana kuin vieras eli viinas taipuu kuitenkin monikossa viinaksien, samoin tulos - tuloksien; rinnakkaismuotoja viinasten/tulosten unohtamatta.
Voisiko siis eväksien olla myös hyväksyttävä muoto?
Muita vastaavia ovat esim. aidas - aidaksien tai juures - juureksien.???
Poimin muutamia *)As-loppuisia sanoja, joita [IMO] yhdistää yksi yhteinen piirre, mutta miten sen määrittelisi?
aidas
harjas
jalas
kuvas
luudas
nahas
tervas
teuras
teräs
vahas
vastas
vihdas
viinas
vitsas
Suomessa on hyvin paljon muita As-loppuisia sanoja, joista suurin osa ei kuitenkaan mahdu merkityssisältönsä puyolesta tähän rajattuun joukkoon.
--
*)merkitsen tässä A:lla äännettä, joka voi olla a tai ä.
En minä sitä toki mitenkään fiksusti määritellä osaa, mutta eikös noille ole ominaista jonkinlainen puolivalmistemaisuus – ovat jonkin valmiin tuotteen tms. esiasteita, aihioita tai valmistusmateriaaleja. Aidaksista tehdään aitoja, teräksistä teriä – ja jalaksista jalkoja, totta kai!
:•)
Vahaksista kai ei ole tapana tehdä vahoja, mutta vahaksen tekemiseen tarvittaneen vahaa. Kuka sitten enää nykymaailmassa vahaksiakaan käyttänee? Itse muistan hakanneeni tekstejä vahaksellekin joskus muinaisuudessa.
Hammas, sammas, kunnas, lunnas jne. ovat kai sitten niitä joukkoon kuulumattomia -as-päätteellisiä.
Hammas, sammas, kunnas, lunnas jne. ovat kai sitten niitä joukkoon kuulumattomia -as-päätteellisiä.
vrt.
Hammas, sammas, kunnas, lunnas jne.
ovat kai sitten niitä joukkoon
kuulumattomia -as-päätteellisiä.
Tarkoitan sitä, että kun kirjoittaa tällaisessa ohjelmistoympäristössä, joka ei tue yhdysmerkin istuttamista kiinteästi siihen liittyvän sanan ETEEN, niin eikös tuo yhdysmerkki pahalainen AINA osukin juuri rivinvaihtokohtaan ja jää kummittelemaan erilleen!
PRKL!
Hirvas :)
Hirvas, hirvaiden tai hirvaitten, mutta aidas, aidasten tai aidaksien.
Käyttiköhän köhän Giuseppe Verdi Aïda-oopperansa rakennuspuina muita aïdaksia kuin etunimikaimansa Ghislazonin librettoa?
Suomessahan tuon oopperan nimen näkee kovin usein kirjoitettuna i:llä, ilman treemaa. Useimmiten turhaa rimanalitusta, koska merkistötuki alkaa koneissa ja ohjelmistoissa olla kunnossa.
* * *
Tervitused Tallinnast! Minulla ja naisellani oli ilo nauttia sunnuntai-iltana 18.12. Toscaa parvella. Puccinia siis pukkasi torven täydeltä, mutta ei sentään niin suurella volyymillä, että olisi tultu kuulosairaiksi.
Rahvusooper Estonia oli pintaremontoitu varsin siistiin kuntoon sitten viime näkemän. Siellä parvella istua nakottaessa kylläkin sai harmitella sitä, että valaisinrivistö peitti tekstityslaitteen ylemmän rivin näkymättömiin. En saanut ihan tarkkaa selkoa, alkoiko Floria Toscan aaria (se ainoa tuossa oopperassa)sanoilla "Vissiin tarttee" vai kuinka?
Joulujuomatkin siinä järjestyivät samalla reissulla, joten Reissu-Nasse saa kuin saakin tässä joulumpana kuonoonsa petterimäisen sävyn.
..itku ja hammasten kiristys.. =)
Ei kai Aida-nimeen nyt suomessa mitään treemaa kuulu! Kyllähän suomalainen ääntää a:n ja i:n erikseen ihan luonnostaan. Treemaa ei käsitykseni mukaan tarvita myöskään libreton kielessä, italiassa, eikä saksassa, englannissa, espanjassa jne. Sen sijaan ranskassa treema on välttämätön, koska ilman sitä ranskalainen ääntää kirjainyhdistelmän ai avoimena e:nä.
Kunhan vaan erotat, oletko kusella vai kusessa
;.).