Isäni juo kaikki vapaat 90%:sti ja sitä on jatkunut varmasti ainakin 15 vuotta. Äitini elää edelleen isäni kanssaan,(takana n.30-vuotinen yhteiselo) toivoen ja uskoen parempaan huomiseen. Äiti on myös ottanut huolehtijan ja hoitajan roolin. Siivoaa jäljet, piilottelee juomista ja jopa pulloja isältä, ihan kuin se nyt jotain auttaisi!!
Itse en asu vanhempien kanssa, mutta joka kerta kun siellä käy isän vapailla ja näkee sen kännisen ukon, jota isäksi pitäisi sanoa, niin tekee niin pahaa. Tunnen vihaa ja suurta surua. Olen pahoillani äidin puolesta ja haluaisin hänelle apua ja että hän näkisi tilanteen ja ottaisi oman elämänsä käsiinsä. Miehensä juomiseen hän kun ei voi vaikuttaa, se ei ole hänen kontrollissa eikä hänen eikä kenenkään muunkaan perheenjäsenemme syy.
Häpeän tunne on valtava tästä isän juomisesta. Minä en jaksa sitä eikä onneksi veljenikään.
Mitä apua voisin äidilleni tarjota? En halua menettää perhettäni.
Itse en asu vanhempien kanssa, mutta joka kerta kun siellä käy isän vapailla ja näkee sen kännisen ukon, jota isäksi pitäisi sanoa, niin tekee niin pahaa. Tunnen vihaa ja suurta surua. Olen pahoillani äidin puolesta ja haluaisin hänelle apua ja että hän näkisi tilanteen ja ottaisi oman elämänsä käsiinsä. Miehensä juomiseen hän kun ei voi vaikuttaa, se ei ole hänen kontrollissa eikä hänen eikä kenenkään muunkaan perheenjäsenemme syy.
Häpeän tunne on valtava tästä isän juomisesta. Minä en jaksa sitä eikä onneksi veljenikään.
Mitä apua voisin äidilleni tarjota? En halua menettää perhettäni.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tärkeintä on olla kärjistämättä ongelmia, koska sellaisia aina löytää. Äitisi ongelmat eivät välyttämättä vaadi sinun sekaantumista asiaan, jollei hän pyydä apua. Kannattaa keskittyä omien asioiden laittamiseen kuntoon ja lakata syyllistämästä jotain toista henkilöä.
Isäsi auttaminen on todennäköisesti erittäin vaikeaa, ja siinä pilaat ehkä lisäksi vain oman elämäsi (varsinkin kun roolisi on tytär). Joku ammattiauttaja saattaisi onnistua paremmin. Parempi pelastaa oma elämäsi, jos vaikka isäsi olisikin kaiken avun ulottumattomissa. Yksi tuhoutunut elämä on vähemmän kuin kaksi tuhoutunutta elämää!
Kiitos näkökulmasta ja neuvosta! Alkoholismi on sairaus jonka oireena on juominen ja se sairastuttaa myös lähipiirin, esim. läheisriippuvuuteen. Näen äidissäni läheisriippuvuuden piirteet ja tekee niin kipeää katsoa vierestä häntä. En usko, että hän pyytää apua, tai jos pyytää niin tuskin minulta, koska hän varmasti ymmärtää ettei ole minun tehtävä häntäkään auttaa.
Itse olen täynnä ahdistusta tästä perheen tilanteesta ja tunnen vihaa ja kaikenlaisia ristiriitaisia tunteita. Tajusin, että voin hakea itselleni apua, vaikken olekaan se alkoholisti perheessä ja on oikein auttaa itseään. En tahdo kantaa harteillani taakkaa perheeni ongelmista, joille en voi mitään.
En aio tuhota omaa elämää. Haluan niin paljon ihania asioita elämääni, joita olen jo monta toteuttanut.
Äitisi hakee itse itselleen apua kun mitta tulee täyteen, se ei ole sinun ongelmsai.
Itsellesi voit halutessasi saada apua ilmaisesta, luottamuksellisesta AAL-ryhmistä. Siellä kaikilla muillakin on ollut tuonlaisia ongelmia. Mukaan vaan!
Olen tutkinut netin kautta AAL-sivuja ja niiden "12 askelta" -juttua mutta heti tyssäs sinne suuntaaminen, koska siinä oli jumala juttuja jne. Ei uppoa muhun.
Varasin ajan yksityiseltä lääkäriasemalta psykologille. Saa nähdä miten kallista on, mutta eipä kunnallisen terveysaseman ajanvarauksessa päässyt kuin kuuntelemaan vastaajasta sairaanhoitajan ääntä ja tietoa että palveluita on supistettu vuoden alkuun saakka.
Kysyt että mitä apua voit äidillesi tarjota?
Niinkuin olet hyvin tilannetta analysoinutkin, äitisi, ja yleensä myös lapset, ovat enemmän tai vähemmän läheisriippuvaisia isäsi alkoholinkäytön seurauksena. 15-30 vuoden aikana isäsi ja äitisi ovat löytäneet kieroutuneen symbioosin, jota on vaikea ulkopuolisen rikkoa.
Jos olet lukenut Tommy Hellstenin kirjoja, mitä suosittelen kyllä, voisit vaikka yrittää saada äitisi lukemaan virtahevosta olohuoneessa. Ylipäätänsä keskusteluyhteys äitisi kanssa on tärkeää. Mutta muista että ei ole sinun velvollisuutesi parantaa isääsi tai auttaa äitiäsi, tämä on yksi läheisriippuvaisuuden seurauksia. Keskity parantamaan itsesi, sillä autat eniten vanhempiasia ja sisaruksiasi loppujen lopuksi.
Itse sinun kannattaa kääntyä ammattiavun puoleen, ja tuota AAL ryhmään osallistumista kannattaa harkita, vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. älä anna 12-askeleen ohjelman jumalasta hämätä, jos se jonain päivänä sopii sinulle niin se sopii, vaikka juuri nyt ei sopisikaan.
bodhi
Kiitos neuvosta. :)
Olen itse lukenut Tommy Hellstenin kirjat ja ne ovat tuoneet helpotusta itselleni. Olen lukenut paljon muitakin psykologisia/terapeuttisia kirjoja. Samoin kuin kirjat myös palstat netissä, jotka vasta löysin, auttavat.
Toisaalta on raskasta kuulla samoista ongelmista lisää missä itse painii.
Voisin tarjota Virtahepo olohuoneessa -kirjaa äidilleni, jos rohkenen asian ottaa puheeksi. Mitään konkreettista, kun ongelman eteen ei ole ennen tehty.
Lainasin kirjastosta myös Al-anon kirjan ja muita aiheeseen liittyviä kirjoja. Ehkä joskus pystyn menemään ryhmään, ehkä en. En pidä ryhmässä olostakaan, joten kokeilen nyt tätä psykologia, jossa voin kahdenkesken jutella.
Tällä hetkellä taitaa voimat riittää vain oman itseni auttamiseen.