Kävin lukiossa lyhyen matematiikan, enkä tainnut oikeasti laskea koko lukion aikana yhtään laskua. Kokeista pääsi läpi suunnilleen lukematta.
Kun aloitin insinööriopinnot, en vieläkään laskenut aluksi juuri mitään. Sitten eräänä päivänä rupesin jostain syystä laskemaan derivaattoja ja oikeastaan tajusin, että matematiikka on helvetin mielenkiintoista.
Ensi kertaa elämässä laskin laskuja ja tajusin, että opin kaikki asiat nopeammin ja perusteellisemmin kuin pitkän matikan käyneet.
Matematiikka on minulle yhtä hauskaa kuin monelle joku tv:n katsominen tai ryyppäys.
Tuntuu kuin olisin hukannut elämästäni vuosia. Kiinnostus matematiikka kohtaan on kova, vaikka en ole sitä aiemmin tajunnut. Tekisi mieli ruveta opiskelemaan enemmän matematiikka. Helvetin neuvoton olo täytyy sanoa...opiskelen siis alaa, joka ei paljoakaan kiinnosta ja papereilla ei pääsisi varmaan laajemmin matematiikkaa opiskelemaan. Kertokaa joku viisas, mitä kannattaa tehdä.
Kun aloitin insinööriopinnot, en vieläkään laskenut aluksi juuri mitään. Sitten eräänä päivänä rupesin jostain syystä laskemaan derivaattoja ja oikeastaan tajusin, että matematiikka on helvetin mielenkiintoista.
Ensi kertaa elämässä laskin laskuja ja tajusin, että opin kaikki asiat nopeammin ja perusteellisemmin kuin pitkän matikan käyneet.
Matematiikka on minulle yhtä hauskaa kuin monelle joku tv:n katsominen tai ryyppäys.
Tuntuu kuin olisin hukannut elämästäni vuosia. Kiinnostus matematiikka kohtaan on kova, vaikka en ole sitä aiemmin tajunnut. Tekisi mieli ruveta opiskelemaan enemmän matematiikka. Helvetin neuvoton olo täytyy sanoa...opiskelen siis alaa, joka ei paljoakaan kiinnosta ja papereilla ei pääsisi varmaan laajemmin matematiikkaa opiskelemaan. Kertokaa joku viisas, mitä kannattaa tehdä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ota yhteys lähimmän yliopiston matikan laitoksen opintoneuvojaan, ja kysele pääsykokeista ym. Saat varmasti kopioita vanhoista pääsykokeista, jotta voit arvioida mistä asioista tarvitset (mahdollisesti) lisätietoa, ennen kuin voit hakea.
Kyllä heille kelpaavat motivoituneet ja osaavat opiskelijat, oli tausta mikä oli. Ei niitä asioita ole pakko juuri lukiossa oppia, kunhan ne ovat hanskassa.
Onnea!
(Hätätilanteessa voit ujuttautua toisen laitoksen kautta sisään, ja vaihtaa matikalle. Se on tietenkin rumasti tehty, joten ei puhuta siitä enempää ;-)
Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen sivuilta löytyy kurssien vanhoja tehtäviä ja joidenkin kurssien luentomateriaaleja. Kannattaa tarkastaa, jos kiinnostusta löytyy. mathstat.helsinki.fi
Jos sinua kiinnostaa matematiikka ihan matematiikan vuoksi, niin voit selailla eri yliopistojen matematiikan laitosten opinto-oppaita katsoa eri kurssien sisältöjä, mahdollisesti voit netistä saada luentomateriaalin. ja ei kun opiskelemaan.
Jos taas kiinnostaa matematiikka ammattina.
Niin on kerrottava että opiskelusi pitää tähdätä
joko opettajaksi tai tohtorin väitökseen.
Puhtaasti matemaatikkojen hommia on koko maassa
noin 300-400 kpl (ei vapaana) ja niistä paikoista taistelee 500 tohtoria, 500 lisensiaattia ja 2000 maisteria mahdollisesti diplomi-insinöörit. Eli koulutus on väh.3000 ihmisellä enintään 400 työpaikkaan.
Meinaatko että matematiikan alalla olisi hommat tiukassa Suomessa, jos ko. alalle aikoo ja jos joukko "hommat" ei sisällä alkiota "opetushomma"?
Nimenomaan,
matemaatikkojen hommia ei juurikaan ole
valmistuneita sen sijaan on.
Lisäksi suurin osa töistä keskittyy
pääkaupunkiseudulle
vakuutusyhtiöt, tilastokeskus, csc, jne..
Sitten on yliopistotöitä.
Mutta todellakin näitä paikkoja on harvoin auki,
ja hakijoina on usein tohtoreita.
Pointti oli että maisteri ei riitä matemaatikon
tehtäviin, kun on tohtoreita tarjolla.
Opetustyötä matemaatikoilole riittää kyllä varsinkin jos on laajoina sivuaineina kemia,fysiikka ja atk. sekä opettajan muodollinen pätevyys.
Matemaatikkojen hommia on paljon muuallakin kuin opettajana. Opettajista on tällä hetkellä huutava pula Suomessa ja niiden töitä aina löytyy, mutta löytyy paljon myös muita ammatteja, missä matemaatikot voivat toimia.
Yksi syy opettajapulaan onkin se, että jopa opettajiksi opiskelevat viedään töihin yritysmaailmaan. Itse kuulin jokin aika sitten tapauksesta, jossa eräs tuttuni oli hommannut muutamalle vastavalmistuneelle matemaatikolle työpaikan jostain yrityksestä. Juuri kun nämä henkilöt olivat valmistuneet yrityksen peruskoulutusjaksosta he saivatkin paremman tarjouksen toisesta yrityksestä ja vaihtoivat sinne. Matemaatikoista on todella suuri pula myös yritysmaailmassa tällä hetkellä.
Lisäksi oikeilla sivuainevalinnoilla matemaatikko voi tehdä paljon muitakin hommia kuin "peruslaskentaa". Esimerkiksi monet kauppatieteelliset alat ovat todella matemaattisia (esim. rahoitus). Suomessa ei välttämättä olla tietoisia, että esimerkiksi rahoitus on nykyään jo oikeastaan sovellettua matematiikkaa. Eräs tuttuni valmistui rahoituksen maisteriksi Englannista. Hänen molemmat graduohjaajansa olivat alunperin matematiikasta väitelleitä. Toinen heistä oli entinen taloustieteen Nobel-ehdokas. Nykyajan kauppatieteen ns. "kovat menetelmät" ovat usein todella matemaattisia ja sivuainevalintoja oikein tekemällä matemaatikko voi olla todella erilaisissa tehtävissä.
On varmaan edes turha mainita, että myös teollisuudessa tekniikan aloilla matematiikan (ja fysiikan) osaaminen on todella arvostettua. Ei suomalaisessaa DI-koulutuksessakaan turhaan opiskella matematiikkaa. Lisäksi matematiikan taitoja voi soveltaa myös moneen muuhun tieteeseen. Esim. psykologiassa on nykyään myös todella matemaattisia aihepiirejä (näistä en osaa juurikaan kertoa).
Mutta ei tohtorin koulutuksesta tietenkään haittaa ole töitä hakiessa, mutta kyllä maistereillekin töitä riittää.
Jos matematiikka kiinnostaa, niin opiskelemaan pääsee todella helposti. Ei tarvi kovin paljoa pääsykokeissa osata, niin sillä jo pääseekin sitten yliopistoon matematiikkaa opiskelemaan. Ja edellä tulikin jo paljon hyviä vinkkejä: esim. opintoneuvojaan voi ottaa yhteyttä yms.
Luet vain insinööriksi ja haet sitten sellaisen homman, jossa pitää soveltaa matikkaa rankasti johonkin tekniikan alaan. Kyllä tekninen laskenta vaatii hyvää matikkapäätä, ei mene matikan taidot hukkaan.
Ihan käyttökelpoisia neuvoja tuossa on tullitkin. Kävin katselemassa vanhoja pääsykokeita ja eivätkä ne kovin vaikeilta näyttäneet. Matematiikan eksaktius kiehtoo ja se on paljon enemmän kuin laskentaa minulle. Se on oma filosofiansa ja tapa katsella maailmaa.
Sinänsä hyvin outoa, että huomaa luontaiset mielenkiinnonkohteensa/taipumuksensa vasta siinä vaiheessa, kun asiat lähes sattumalta tuodaan nenän eteen...