Liki jokainen kalakukkoa kerrankin maistanut osannee olla kanssani yhtä mieltä siitä, ettei kukon kuori ole kuoretta, muikkua, ahventa eikä edes spektriforellia. Rukihia, rukihia se on!
Osaisiko sitten joku kirkolliseen terminologiaan enemmälti vihkiytynyt kanssaihminen kertoa minulle sekulaaripoloiselle pähkinänkuoressa, että mikä se KIRKON kuoriosa sitten oikein on? Kuori-ikkunat arvatenkin jo ihan transparenttisuussyistä lasia, vaan onko se muu kuori sitten kovinkin sakraalia rakennusmateriaalia?
Kuoripojistakin olen kuullut puhuttavan, jopa hurjista sellaisista. Äskettäinkö kuoriutuneita vaiko mitä kautta suoriutuneita? Täällä Luterilandiassa ei taida edes olla moisia, vaikka jo Runebergin mukaan
"Din blomning, sluten än i knopp,
Skall mogna ur sitt tvång..."
(Cajander on muuten tuossa tainnut tekaista 'nupusta' 'kuoren'.)
Niin, sitä minä oikeastaan tässä vain ääneen ihmettelen, että kuinka yksi ja sama sana 'kuori' voikaan suomen kielessä merkitä kahta, täysin vastakkaista asiaa! Esineen ulointa kerrosta (kukon kuori, kanan eikun munan kuori) ja toisaalta toisen kokonaisuuden sisintä sydänosaa (se kirkon kuori – core, Kern, kärna, coeur, corazón, cuore...???)
Osaisiko sitten joku kirkolliseen terminologiaan enemmälti vihkiytynyt kanssaihminen kertoa minulle sekulaaripoloiselle pähkinänkuoressa, että mikä se KIRKON kuoriosa sitten oikein on? Kuori-ikkunat arvatenkin jo ihan transparenttisuussyistä lasia, vaan onko se muu kuori sitten kovinkin sakraalia rakennusmateriaalia?
Kuoripojistakin olen kuullut puhuttavan, jopa hurjista sellaisista. Äskettäinkö kuoriutuneita vaiko mitä kautta suoriutuneita? Täällä Luterilandiassa ei taida edes olla moisia, vaikka jo Runebergin mukaan
"Din blomning, sluten än i knopp,
Skall mogna ur sitt tvång..."
(Cajander on muuten tuossa tainnut tekaista 'nupusta' 'kuoren'.)
Niin, sitä minä oikeastaan tässä vain ääneen ihmettelen, että kuinka yksi ja sama sana 'kuori' voikaan suomen kielessä merkitä kahta, täysin vastakkaista asiaa! Esineen ulointa kerrosta (kukon kuori, kanan eikun munan kuori) ja toisaalta toisen kokonaisuuden sisintä sydänosaa (se kirkon kuori – core, Kern, kärna, coeur, corazón, cuore...???)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kreik. khoros, lat. chorus = tanssi, tanssikuoro, kuorotanssi, laulukuoro.
Siitä eteenpäin kirkkokuoro, kirkon kuori eli presbyteerio.
Tämä Seppo A. Teinosen Teologian sanakirjasta, 2. korjattu painos 1999 Kirjapaja.
Se on lainaa muinaisruotsin sanasta kor, joka puolestaan juontuu latinan chorus-sanan kautta kreikan sanasta khorós, aivan kuin nimim. Ilpo Tuskin jo selvittikin.
Kuori, 'ohuehko pintakerros', lasketaan yleensä vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Lainasanoista puheenollen... kukapa kirjoitteli että "Hallelujaa, sinä sanasta äveriäs, sinä oikiasta upporikas, jolla on paljon sana-avua. Sillä ehkä sinä tämän maailman rikkailta ja
muukalaisilta rahaa lainata tarvitset, ynnä myös nöyränä lainaat sitä, niin et sinä, oi sanarikas suomenkansa, lainasanaa tarvitse ja sanalaina
ja kaikkinainen lainasana on sinulle kauhistus, sillä et sinä niissäkään kommelluksissasi sanavelkaan lähimmäisellesikään jäädä tahdo, etkä
velkasanalla autuutta ansaita halua. -- Ja niin ei sinua vihollisesi tuomiopäivänä sanavelasta torniin heittää voi. Älä siis pelkää!"
Sopisikohan aavistella, että kysymäsi kirjoittaja on Algoth Untola? Vai olisiko sittenkin Irmari Rantamala?
Arveleiksen A. Tietäväinen / Osmerus eperlanus
Vai että chorus/khorós siellä olikin kuorin taustalla? Enpäs olisi osannut arvata! Minun sydäntäni lähellä olisi ollut tuo ytimekäs cuore-selitys!
Tuo kirkon kuori joka tapauksessa taipunee kuori : kuorin eikä kuori : kuoren? Vrt. vuori : vuorin (foder); vuori : vuoren (berg).
Olikos se elävienkuvienohjastaja Markku Pölönen, joka tuumiskeli, että "jos Jumala olisi savolainen, niin meillä ei olisi Kymmentä käskyä vaan Viisitoista ehotusta"?
Saavatko vuorintekijät ansionsa mukaan? Mitähän TeVaNaKe-alan ammattiliitoissa mahdetaan ajatella?
Ja mitä ajatelleekaan Björn Westerlund – Nokian vuorineuvos (vuorillisten) kumisaappaiden aikakaudelta. Kuka tietää – vaikuttaako Nalle keskuudessamme edelleen, yli yhdeksänkymppisenä Grand Old Teekkarina?
En ole niin vuorinvarma asiasta, mutta pitääpä ottaa vaarin! Niin tuumi entinen muorikin (juuri hän, joka nappasi latotansseista sen vaarin).
>Sopisikohan aavistella, että kysymäsi kirjoittaja
>on Algoth Untola? Vai olisiko sittenkin Irmari
>Rantamala?
Kyllä sopii. Tekstin kirjoittaja on kaikkia näitä, malliesimerkin tosin kirjoittanut vielä yhdellä eri nimellään... näyte on peräisin teoksesta "The Project Gutenberg EBook of Liika viisas, by Maiju Lassila"
"Liika viisas" siis sillä nimellä jonka suomenkansa paremmin tuntee.
--