energian häviämättömyyden laki
elikkä 80 kg painava mies hyppää 4m korkeudelta alas tällöin potentiaalienergiaa vapautuu n. 2400 Joulea (0,1kg*1m = 1Nm = 1J = 1Ws eli 10*80*4= 2400)
= 2400 Ws joka ilmeiseti pitäisi muuttua lämmöksi koska eihän se muuallekkan voi kadota. tällöihan kengänpohjissa olis 2400W lämpö 1s ajan tai vastaavasti 240 W 10s ajan eikö siinä kengänpohjat pitäisi sulaa.
elikkä 80 kg painava mies hyppää 4m korkeudelta alas tällöin potentiaalienergiaa vapautuu n. 2400 Joulea (0,1kg*1m = 1Nm = 1J = 1Ws eli 10*80*4= 2400)
= 2400 Ws joka ilmeiseti pitäisi muuttua lämmöksi koska eihän se muuallekkan voi kadota. tällöihan kengänpohjissa olis 2400W lämpö 1s ajan tai vastaavasti 240 W 10s ajan eikö siinä kengänpohjat pitäisi sulaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta lämpö jakautuu tasaisesti koko kehon alueelle. Siksi tennarit eivät sula, mutta jos useamman kerran hyppää peräkkäin, tulee hiki. Tästä ilmiöstähän johtuu myös kengän pohjien kuluminen ajan mittaan. Tällöin tosin potentiaalienergian muutos on pienempi ja kaksisuuntainen, mutta kun se toistuu lukemattomia kertoja, saa se materiaalin sisäiset molekyylisidokset katkeamaan ja kengänpohjan hajoamaan.
Suuri osa potentiaalienergiasta (käytännössä kaikki) muuttuu alustan ja ihmisen luiden kimmoenergiaksi tai plastiseksi muodonmuutokseksi. Lämpötilan nousu on hyvin pieni.
Lineaarisesti kimmoisalla materiaalilla tämä kimmoenergia on
E = 1/2∫(σε)dV jossa σ = jännityskenttä ja ε = venymäkenttä, jos jotakuta kiinnostaa.
kuitenkin varastoidu vain hetkeksi elikkä vaimenee nopeasti ja muutu kuitenkin lämmöksi.(koska jos hyppään vuorelta alas 1000 lokaa peräjälkeen luustoni ja kudokseni näyttävät kuitenkin ihan samanlaisilta kuin ennen hyppyä, enkä näytä "kimmolta")
että energia muuttuu lämmöksi kun kokonaisuutta tarkasti tarkastellaan. Jos alusta ja luut olisivat lähes lineaarisesti kimmoisia(ja ihminen pitäisi jalat jäykkinä) ihminen ponnahtaisi takaisin alustasta lähes samalle korkeudelle ilmaan mistä hän hyppäsi. Energiaa olisi muuttunut lämmöksi ja muodonmuutokseksi potentiaalienergian muutos. (Jos alustaan jaa pysyviä muodonmuutoksia, on siellä yleensä myös jäännösjännityksiä, eli ihan kaikki ei siltikään muutu lämmöksi; ja ei plastisessa muodonmuutoksessakaan kaikki energia ole lämpöenergiaa) Mutta se lämmönnousu tapahtuu alustassa, luissa, kengänpohjissa jne. ja nimenomaan suurelta osin muodonmuutosten kautta. Ei siis pelkästään kosketuspinnassa. Mutta se lämpötilan nousu on hyvin hyvin pieni kun on kyse ihmisen omalla massallaan aiheuttamista voimista.
Ehkä kimmoinen alusta oli vähän huono esimerkki tähän.Potentiaalienergia esiintyy siis lähinnä kengän painaumina pehmeässä maassa kun ihminen on siihen hypännyt.
Tietysti jos voimat ovat valtavia, esiintyy myös huomattavaa lämmönnousu. Esim. puupaalu syttyy palamaan kun sitä kunnolla hakkaa paalutuskoneella maahan.
(pitää muuten kirjoittamaani lineaarisen kimmoenergian yhtälöön tarkentaa: σ- ja ε-kentät ovat siis 6-ulotteisia vektorikenttiä. Ja σε on pistetulo. Snobbailuksi meni, mutta parempi sekin kuin antaa väärä käsitys)
on loppu, kuin viilentynyt sauna sunnuntaiaamuna.Elikkäs jos maailmankaikkeuden laajentuminen on loputon, niin keskilpt. laskee viimein abs. nollaan ja lämpöenerginen liike atomeissa lakkaa?
Sulaa varmasti parin molekyylin alalta jos se ei johtuisi heti pois.
Tämä foorumi voisi olla täynnä tälläisiä kysymyksiä jos ihmiset ei tajuisi asioita.
Esimerkiksi: Ihminen tuottaa noin sata Wattia lämpötehoa seistessään. Kansakoulukysymys: koska henkilön lömpötila nousee tuhanteen asteeseen.
a) vastaus 10 min
b) kun aineenvaihdunta loppuu ennen kuolemaa
c) kysymys on typerä