Aina valitetaan maatilojen lannoitepäästöjen aiheuttamasta vesistöjen rehevöitymisestä, mutta eivätkö rehevevöityneet vesistöt tuota enemmän happea ja eikö tämä olisi keino taistella hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutosta vastaan?
On selvää että lajisto kärsii ja tällä saattaa olla pidemmän päälle huonoja vaikutuksia, mutta jos ilmastonlämpenemistä koskeviin ennusteisiin on uskominen nämä vaikutukset ovat kuitenkin mitättömiä.
On selvää että lajisto kärsii ja tällä saattaa olla pidemmän päälle huonoja vaikutuksia, mutta jos ilmastonlämpenemistä koskeviin ennusteisiin on uskominen nämä vaikutukset ovat kuitenkin mitättömiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... kuoltuaan ne painuvat pohjaan ja hajotessaan kuluttavat kaiken hapen syvänteistä. Ongelma on erityisen paha pohjolan järvissä talvisaikaan, kun jäisen pinnan kautta ei veteen tule uutta happea. Sama pätee myös jäätymättömillä merialueilla. Pimeinä vuodenaikoin alevät kuolevat ja painuvat pohjaan hajoamaan. Niinpä rehevöityminen tuottaa pohjoisessa kesäaikaan vain vähän aikaa happea ilmaan ja tappaa talvella järvistä ja meristä muun elämän.
ja kun pintavesi samenee, niin eipä siinä enää syvemmällä yhteytetä. Eli pahimmassa tapauksessa hapen tuotanto hyytyy kokonaan kun pinta on täynnä moskaa ja pohjalla jyllää rikkivety.