Vanha Stratokopio on niin huonossa kunnossa, että ajattelin olevan järkevämpää ostaa kokonaan uusi kitara kuin korjauttaa vanha romu. Mitä suosittelisitte? Mahdolisiman edullinen pitäisi olla. Ei tarvii tosiaan olla huippu, kunhan pysyy vireessä ja on luotettava peli. Olisiko esim. Tokain tai Epiphonen kopiot Gibsonin SG.stä millaisia? SG.n ulkonäkö miellyttää, mutta aidot Gibbet on kalliita eikä kitaraa varmaan pelkän ulkonäön takia kannata ostaa. Mutta joku edullinen ja hyvä kopio voisi olla mieleen. Vai olisiko syytä katsella käytettyjä?
Hyvä kitara bluesin/jatsin/rokin soittoon?
Picker
101716
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse olen miettinyt samaan että onko 2500e maksavassa gibson sg:ssä ja halvemmassa epiphonessa(n 700-1200 euroa), mitään eroa soitettavuudelta, tai soundiltakaan. vai maksaako merkki vaan niin paljon.
Maksaakmo gibsonin merkki sen ekstra tonnin, et voin sanoo et kattookaa jätkät mulla on aito gibson makso sen 2500?
Pitääkin mennä musakiilleeseen ja testata molempia, niin sittenhän sen näkee.
Pistit sellaisen kysymyksen, että siihen voi tietysti vastata osta se ja se, mutta kun ei se olisi ihan rehellistä kehua vaan omaa suosikkiaan.
Kaikki sähkikset sopii bluesiin, jatsiin ja rokkiin.
Gibsonin nimestä ei kannata maksaa, jos siihen ei ole varaa. Jos haluat ostaa Gibsonin mallisen kitaran niin Epiphonet on yleensä aika hyviä. Eli pitävät vireensä ja ovat sillai luotettavia. Hinta kertoo sitten kitaraan käytettyjen materiaalien laadusta, puulajeista ja mikrofoneista.
Soitettavuutta ei voi selvittää kuin kokeilemalla, eli mene musiikkikauppaan ja soittele siellä eri mallisia kitaroita ja valitse se, joka tuntuu istuvan käteen parhaiten ja johon sinulla on varaa.
Käytettyjäkin kannattaa katsella. Hyvä käytetty maksaa kyllä aika paljon sekin. Kitarassa on vähän kuluvia osia. Otelaudan nauhojen kunto kannattaa tarkistaa. Jos ne on kovin kuluneet edessä on reilun satasen remontti. Jos mikit ja potikat toimii ja virityskoneisto on kunnossa niin sitten on taas se soitettavuus, eli miltä kitara sinusta tuntuu. Lakkauksen ja maalin kunnolla ei minusta ole niin väliä. Tavallaan sellainen kuluneisuus voi tuoda luonnettakin kitaraan,
Tuota Epiphonea oon miettinytkin jo pidemmän aikaa. Joku tosin sanoi että Tokai olisi parempi? Entäs jos otetaan karu vertailu, Squier vai Epiphone?
Kyllä Tokaita pidetään huippuna näistä, mutta taas se, että hinta kertoo paljon käytetyistä materiaaleista ja laadusta. Ja toisaalta taas, jos se "laadukkaampi" ei istu sun kouraan...
Ite soitan gibsonia ja siksi epiphonet on mulle läheisempiä kuin squierit.
Epiphone on Gibsonin halpismerkki, kaikki Gibsonit on USA:ssa valmistettuja ja suht kalliita. Epiphonea tehdään käsittääkseni Japanissa ja hintahaarukka on aika laaja. Osa Epiphonen tuotteista on edullisia tai jopa halpoja ja osa itseasiassa hyvinkin kalliita.
Squier on Fenderin halpaversio, tehtäneenkö Japanissa tai muissa Kaukoidän maissa? Fendereitä taas valmistetaan USA:ssa ja Meksikossa ja ehkä jossain muuallakin. USA-fenkut on kalliita, meksikolaiset halpoja. Squierit vielä edullisempia.
Gibson/Epiphone ja Fender/Squier ovat kitaroina hieman erityylisiä. Suurin osa maailman kitaristeista suosii Fenderin telecasteria ja stratocasteria ja niiden mukaisia esim Tokain valmistamia kopioita ohi Gibsonin les paulin,sg:n ym. mallien ja niiden kopioiden.
Millaisista soundeista pidät? Ketkä ovat suosikkikitaristejasi?
Kumpi malli istuu paremmin käteen?
Minä olen tähän mennessä mieltänyt Epiphonen Korealaiseksi mutta voihan niitäkin olla japsimalleja.
Huippulaadukkaiksi kehutut Tokait ovat nimenomaan Made In Japan -malleja. Tokaita tehdään sekä Japanissa että Koreassa. Joskus kuulee huhuja että Korea-Tokai ja Epiphone syntyvät samassa tehtaassa mutta tämän väitteen paikkansapitävyydestä ei uskalla sanoa mitään. Korean mallinumerot alkavat A:lla ja niissä ei yleensä ole sarjanumeroa. Japanin Tokain tunnistaa myös helposti varsin miehekkäästä hintalapusta.
Minulla on pari Korealaista Tokaita:
ALS-48 Love Rock -LP-kopio on erittäin laadukas työnjäljeltään ja sitä ei tarvitse virittää "ikinä". Miinuspuolena: nauhat ovat kuluneet odottamaani nopeammin ja alkuperäiset mikit ovat lähinnä käyttökelvottomat, joskin helposti päivitettävissä. Mikkiongelma on yleinen kaikissa halpiksissa, lisähintaan Tokaita saa myös Seymour Duncaneilla varustettuna.
AST-33 Tele muistuttaa sitten enemmän halpatuotantokitaraa. Puuosat ovat ihan ok, työstön tarkkuudessa ja metalliosien laadussa on toivomisen varaa. Erittäin hyvä käyttösoitin kuitenkin. Tämäkin pitää vireen hyvin, joskaan ei kuukausitolkulla kuten edellä mainittu. Sama juttu mikkien kanssa, tähän on vaihdettu SD:t.
Nykypäivän Squierit syntyvät Kiinassa tai Indonesiassa, ei kai enää Koreassa. 80-luvulla niitä tehtiin Japanissa ja ne ovat ihan oikeita huippusoittimia. Kokeilin joskus Indonesialaista ja minun mielestäni se oli lähinnä käyttökelvoton. Tosin se oli liikkeessä ja taisi olla säätämätön. Minun mielestäni Tokaita ja Epiphonea vastaava kilpailija on Fender Made In Mexico.
Ja tosiaan, Gibsonin ja Fenderin mallien ero on yllättävän suuri, oli valmistaja sitten kuka vaan. Kannattaa kokeilla miten SG tai LP istuu Stratolla soitelleen käteen.
Epiphonea valmistetaan nykyään pääasiassa Koreassa. Alunperinhän se oli jenkkituote ja Gibsonin kilpailija kunnes Gibson osti firman pois. Tuotanto siirrettiin 70-luvulla Japaniin ja jatkuu siellä edelleen. Uusi tehdas perustettiin 80-90 -lukujen vaihteessa Koreaan. Samoin kuin Tokaissakin, valmistusmaan erottaa usein hintalapusta eli kalliimpi mahdollisesti Japanista ja tosihalpa varmasti Korea. Ero on kyllä pikku hiljaa katoamassa Korean tehtaillakin tuotetaan kalliimpia malleja paremmin mikein ja puin ja nauhoin.
nyt kun keran ootte vauhtiin päässeet jos jollain on tietoa noistakin merkeistä niin vois lueskella. muitakin merkkejä vois kerätä tähän ketjuun.
SG:n kaula on sellainen vähän omanlaisensa, että sitä kannattaa kyllä käydä kaupassa kokeilemassa ennenkuin tekee päätökiä. Ja nyt tarkoitan nimenomaan Gibsonin itse valmistaman SG:n kaulaa. Kopioista en osaa sanoa. Semmoinen halko se on, mielestäni kömpelöin kitara mitä olen kädessäni pitänyt sitten vanhojen Arioiden.
oon klassiseenkin kitaraan tottunut, niin enpä usko että se SG.n kaula kamalalta ''halolta'' tuntuisi. Ja olenhan muutaman kerran SG.tä kokeillutkin, mutta on niin kauan aikaa etten muista enää. Jotkut taas puhuu että se ois kaulapainoinenkin, mutta tiedä sitten haittaako se käytännössä mitään.
Koko ajan tärkeintä on että ite tykkäät.
Jos pitää vireen niin hyvä. Jos käyt keikalla niin sitten viren pitäminen on erittäin tärkeää. Silloin myös hyvät mikit on tärkeät, etä soitto kuuluu hyvillä soundeilla. Jos itekses kotona soittelet niin mikit ei ole niin tärkeät. Vireen pitäminen silloinkin.