Agricola oli ruotsinkielinen.

...vaikka tästä näin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Abc_kiria

...oletko itse syntyjäsi suomenkielinen? Nukuitko äidinkielen tunnilla, kun ei näy olevan tuo isojen alkukirjaimien käyttö ihan hallinnassa?

kunta ja vielä nykyäänkin yli 70% asukkaista on Ruotsinkielisiä. Joten lähes varmasti Agrikolan vanhemmat olivat Ruotsinkielisiä.

wiikatemies kirjoitti:

...vaikka tästä näin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Abc_kiria

Sinun kannattaisi tutustua sellaiseen aiheeseen kuin sukunimiin, nimittäin Ruotsinvallan aikana oli käytäntö että jokainen joka oli säätynsä edustaja joutui muuttamaan nimensä muuhun kuin alkuperäiseen Suomalaiseen muotoon.

Tämä tosiasia että Suomalaiset sukunimet oli kielettyjä säätyjen edustajilta aiheutti jonkinverran närää Suomessa, koska se koski vain Suomalaisia nimiä.

Tyypillistä oli, että ne jotka eivät olleet Ruotsalaisia ottivat itselle joko sukunimensä Latinankielisen tai Kreikankielisen muodon, joskus harvoin Saksalaisen ...
Kun taas Ruotsinkieliset ja Ruotsalaiset ottivat aina itselle nimen Ruotsinkielisen muodon.
Tämä on syy miksi sukunimien tutkijat pitävät Acricolaa Suomenkielisenä, koska Acricola on Latinankielinen muoto alkuperäisestä Suomalaisesta nimestä.

Ei pidä uskoa kaikkea amikä on wikipediassa sokeasti ...

Vielä sen verran lisää, että kirkon piirissä nämä Latinankielset ja kreikankieliset sukunimet olivat yleisimpiä, kun taas porvaristossa oli paljon Ruotsinkielisiä sukunimiä, tosin porvaristoa tuli paljon Ruotsista Suomeen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Sinun kannattaisi tutustua sellaiseen aiheeseen kuin sukunimiin, nimittäin Ruotsinvallan aikana oli käytäntö että jokainen joka oli säätynsä edustaja joutui muuttamaan nimensä muuhun kuin alkuperäiseen Suomalaiseen muotoon.

Tämä tosiasia että Suomalaiset sukunimet oli kielettyjä säätyjen edustajilta aiheutti jonkinverran närää Suomessa, koska se koski vain Suomalaisia nimiä.

Tyypillistä oli, että ne jotka eivät olleet Ruotsalaisia ottivat itselle joko sukunimensä Latinankielisen tai Kreikankielisen muodon, joskus harvoin Saksalaisen ...
Kun taas Ruotsinkieliset ja Ruotsalaiset ottivat aina itselle nimen Ruotsinkielisen muodon.
Tämä on syy miksi sukunimien tutkijat pitävät Acricolaa Suomenkielisenä, koska Acricola on Latinankielinen muoto alkuperäisestä Suomalaisesta nimestä.

Ei pidä uskoa kaikkea amikä on wikipediassa sokeasti ...

Vielä sen verran lisää, että kirkon piirissä nämä Latinankielset ja kreikankieliset sukunimet olivat yleisimpiä, kun taas porvaristossa oli paljon Ruotsinkielisiä sukunimiä, tosin porvaristoa tuli paljon Ruotsista Suomeen.

Lue lisää

oli Olavsson eli Olavinpoika.

on Ruotsinkielinen kirjoitti:

kunta ja vielä nykyäänkin yli 70% asukkaista on Ruotsinkielisiä. Joten lähes varmasti Agrikolan vanhemmat olivat Ruotsinkielisiä.

Ruotsinkieli tuli Suomeen oikeastaan vasta 1700 luvulla, aatelisto Ruotsalaistettiin ensin 1600 luvulla näissä Kustaa Vaasan poikein valtataisteluissa ( suomalaiset aateliset teloitettiin ) ja kun Ruotsi menetti paljon alueita 1700 luvulla, niin valtakuntaa päätetiin yhdistää ja Ruotsalaistaa.

Tuli erillaisia lakeja, jolla maata Ruotsalaistettiin, sekä lisättiin Ruotsinkielistä virkakuntaa.

Tukholman saaristossa puhuttiin Suomea vielä 1600 luvulla, samoin Ahvenanmaalla.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ruotsinkieli tuli Suomeen oikeastaan vasta 1700 luvulla, aatelisto Ruotsalaistettiin ensin 1600 luvulla näissä Kustaa Vaasan poikein valtataisteluissa ( suomalaiset aateliset teloitettiin ) ja kun Ruotsi menetti paljon alueita 1700 luvulla, niin valtakuntaa päätetiin yhdistää ja Ruotsalaistaa.

Tuli erillaisia lakeja, jolla maata Ruotsalaistettiin, sekä lisättiin Ruotsinkielistä virkakuntaa.

Tukholman saaristossa puhuttiin Suomea vielä 1600 luvulla, samoin Ahvenanmaalla.

Lue lisää

Nyt on kyseessä Pernaja, joka on rannikkokunta ja jossa on aina ollut Ruotsinkielinen enenmmistö. Vielä tänä päivänäkin.

Nämä Uudenmaan rannikkoalueet ovat niitä ensimmäisiä Ruotsalaisten uudisasukkaitten asettumispaikkoja Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen.

Ei oikein uskottavaa tuo höpinäsi Ruotsalaistamisesta.

alkuperäinen sukunimi kirjoitti:

oli Olavsson eli Olavinpoika.

Sukunimitutkijat pitävät Latinankielistä sukunimeä todisteena Suomenkielisyydestä, koska Suomenkieliset papit ottivat yleensä Latinankielisen muodon sukunimestään.

Tosin Olavin poika ei ole sukunimi varsinaisesti, vaan se on ns. lisänimi tai isännimi tarkemmin määriteltynä.

Vanhoissa kirkonkirjoissa on isännimet ja sukunimet niillä joilla ne on, sekä ns. lisänimet jotka on yleensä talonnimiä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Sukunimitutkijat pitävät Latinankielistä sukunimeä todisteena Suomenkielisyydestä, koska Suomenkieliset papit ottivat yleensä Latinankielisen muodon sukunimestään.

Tosin Olavin poika ei ole sukunimi varsinaisesti, vaan se on ns. lisänimi tai isännimi tarkemmin määriteltynä.

Vanhoissa kirkonkirjoissa on isännimet ja sukunimet niillä joilla ne on, sekä ns. lisänimet jotka on yleensä talonnimiä.

Lue lisää

oli sukunimenä isän-nimi. Jonsson, Jansson, Magnusson ym. Tämä tuli myös Suomalaisille käyttöön myöhemmin.

Tuo latinankielinen sukunimi on myöhäisempää perua, ei perheen oma nimi.

Älä viitsi kirjoitti:

Nyt on kyseessä Pernaja, joka on rannikkokunta ja jossa on aina ollut Ruotsinkielinen enenmmistö. Vielä tänä päivänäkin.

Nämä Uudenmaan rannikkoalueet ovat niitä ensimmäisiä Ruotsalaisten uudisasukkaitten asettumispaikkoja Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen.

Ei oikein uskottavaa tuo höpinäsi Ruotsalaistamisesta.

Lue lisää

Etkö tiedä että Ruotsin valtaneuvosto käsitteli monta kertaa 1700 luvulla sellaista asiaa kuin Suomenkielen hävittäminen tyystin, koko kieli meinattiin lailla kieltää.

Suomea Ruotsalaistettiin voimakkaasti, koska valtakuntaa haluttiin vahvistaa ja yhdistää suurien aluemenetysten jälkeen.

Jos Ruotsinvalta olisi jatkunut 1800 luvulle, olisi kieli vaihtunut Suomessa kokonaan Ruotsiksi, mm. Mauno Koivisto on todennut että Suomen kielestä olisi tullut "keittiökieli", eli sitä olisi puhuneet vain piiat ja rengit.

Vaka Vanha kirjoitti:

Etkö tiedä että Ruotsin valtaneuvosto käsitteli monta kertaa 1700 luvulla sellaista asiaa kuin Suomenkielen hävittäminen tyystin, koko kieli meinattiin lailla kieltää.

Suomea Ruotsalaistettiin voimakkaasti, koska valtakuntaa haluttiin vahvistaa ja yhdistää suurien aluemenetysten jälkeen.

Jos Ruotsinvalta olisi jatkunut 1800 luvulle, olisi kieli vaihtunut Suomessa kokonaan Ruotsiksi, mm. Mauno Koivisto on todennut että Suomen kielestä olisi tullut "keittiökieli", eli sitä olisi puhuneet vain piiat ja rengit.

Lue lisää

että Pernaja oli ja on Ruotsinkielinen?
Pernaja on niitä alueita joille Ruotsalaiset uudisasukkaat asettuivat jo 1200-1300-luvuilla.

Ruotsalaisilla kirjoitti:

oli sukunimenä isän-nimi. Jonsson, Jansson, Magnusson ym. Tämä tuli myös Suomalaisille käyttöön myöhemmin.

Tuo latinankielinen sukunimi on myöhäisempää perua, ei perheen oma nimi.

Lue lisää

Höpöhöpö, Latinankieliset nimet tuli nimenomaan kirkon mukana, Latinankielinen sukunimi oli kolutuksen merkki.

Esim. omasta suvustani löytyy Latinakielinen pappistaustainen sukunimi 1500 luvulta, nämä pappistaustaiset suvut ja nimet on helppo tunnistaa sellaisen joka on tutkinut sukunimiä.

Katsoppa sellainen kirja kuin suomalaiset sukunimet, niin saat jotain tietoa sukunimistä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Höpöhöpö, Latinankieliset nimet tuli nimenomaan kirkon mukana, Latinankielinen sukunimi oli kolutuksen merkki.

Esim. omasta suvustani löytyy Latinakielinen pappistaustainen sukunimi 1500 luvulta, nämä pappistaustaiset suvut ja nimet on helppo tunnistaa sellaisen joka on tutkinut sukunimiä.

Katsoppa sellainen kirja kuin suomalaiset sukunimet, niin saat jotain tietoa sukunimistä.

Lue lisää

olisi lähetetty talonpojan poikana opiskelemaan, ellei hän olisi puhunut Ruotsia?
Ei mitenkään. Eli Ruotsinkielen kautta hän oppi kirjoitustaidon.

miten Agricola kirjoitti:

olisi lähetetty talonpojan poikana opiskelemaan, ellei hän olisi puhunut Ruotsia?
Ei mitenkään. Eli Ruotsinkielen kautta hän oppi kirjoitustaidon.

Muistakaa tosiasiat, Micael Acricola ei kääntänyt raamattua Ruotsinkielisestä Bibliasta vaan Saksan, Latinan ja Kreikankielisistä kirjoista Saksassa. Suurimmaksi osaksi Saksakielisestä raamatusta.

Jos Micaelin vahva kieli olisi ollut Ruotsi, niin miksei hän käyttänyt sitä käännöksensä lähdekirjana.

Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielisestä suvusta, niin miksei hän ottanut nimensä Ruotsinkielistä muotoa, miksi valitsi Latinankielisen sukunimen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Muistakaa tosiasiat, Micael Acricola ei kääntänyt raamattua Ruotsinkielisestä Bibliasta vaan Saksan, Latinan ja Kreikankielisistä kirjoista Saksassa. Suurimmaksi osaksi Saksakielisestä raamatusta.

Jos Micaelin vahva kieli olisi ollut Ruotsi, niin miksei hän käyttänyt sitä käännöksensä lähdekirjana.

Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielisestä suvusta, niin miksei hän ottanut nimensä Ruotsinkielistä muotoa, miksi valitsi Latinankielisen sukunimen.

Lue lisää

eivät ole päässeet yksimielisyyteen Agricolan kotikielestä.

http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat/suo/agricola_mikael.htm

tällä on siihen kirjoitti:

että Pernaja oli ja on Ruotsinkielinen?
Pernaja on niitä alueita joille Ruotsalaiset uudisasukkaat asettuivat jo 1200-1300-luvuilla.

En tunne Pernajan historiaa, enkä tarkkaan tiedä missä se on.

Mutta Ruotsinkielisyys oli vain ohut pinta, pääosa väestöstä oli Suomenkielisiä yleisesti molemmin puolin pohjanlahtea vielä 1700 luvulla, itseasiassa Ruotsissa oli joku tehnyt paikkauntien nimistä tutkimuksen nyt viime vuosina.
Ruotsissa vaihtui kieli Suomenkielestä aika myöhään, keskiruotsissa joskus 500-800 luvulla ja Tukholmassakin vasta 1200 luvulla, Tukholman saaristossa 1600 luvulla puhuttiin Suomea.

Vaka Vanha kirjoitti:

En tunne Pernajan historiaa, enkä tarkkaan tiedä missä se on.

Mutta Ruotsinkielisyys oli vain ohut pinta, pääosa väestöstä oli Suomenkielisiä yleisesti molemmin puolin pohjanlahtea vielä 1700 luvulla, itseasiassa Ruotsissa oli joku tehnyt paikkauntien nimistä tutkimuksen nyt viime vuosina.
Ruotsissa vaihtui kieli Suomenkielestä aika myöhään, keskiruotsissa joskus 500-800 luvulla ja Tukholmassakin vasta 1200 luvulla, Tukholman saaristossa 1600 luvulla puhuttiin Suomea.

Lue lisää

Ihanko vakavissasi tälläistä puppua syötät?
Taidat olla Suomalaisuuden Liiton propaganda hommissa?

Vaka Vanha kirjoitti:

Muistakaa tosiasiat, Micael Acricola ei kääntänyt raamattua Ruotsinkielisestä Bibliasta vaan Saksan, Latinan ja Kreikankielisistä kirjoista Saksassa. Suurimmaksi osaksi Saksakielisestä raamatusta.

Jos Micaelin vahva kieli olisi ollut Ruotsi, niin miksei hän käyttänyt sitä käännöksensä lähdekirjana.

Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielisestä suvusta, niin miksei hän ottanut nimensä Ruotsinkielistä muotoa, miksi valitsi Latinankielisen sukunimen.

Lue lisää

Agricola käänsi uuden testamentin pääosin Kreikan alkukielisestä teoksesta. Hän halusi mahdollisimman vääristymättömän alkuteoksen käännökselleen.

alkuperäinen sukunimi kirjoitti:

oli Olavsson eli Olavinpoika.

Alkuperäinen nimi oli Michael Olofsson. Hänen isänsä nimi oli Olof. Käydessään koulua viipurissa, hän sai isänsä säädyn mukaan sukunimen Agricola.

Vaka Vanha kirjoitti:

Sukunimitutkijat pitävät Latinankielistä sukunimeä todisteena Suomenkielisyydestä, koska Suomenkieliset papit ottivat yleensä Latinankielisen muodon sukunimestään.

Tosin Olavin poika ei ole sukunimi varsinaisesti, vaan se on ns. lisänimi tai isännimi tarkemmin määriteltynä.

Vanhoissa kirkonkirjoissa on isännimet ja sukunimet niillä joilla ne on, sekä ns. lisänimet jotka on yleensä talonnimiä.

Lue lisää

Olofsson on ihan ruotsalaisperäinen sukunimi, eikö ? Onhan nuo -son päätteiset sukunimet tänäkin päivänä käytössä ruotsissa/norjassa/suomessa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Muistakaa tosiasiat, Micael Acricola ei kääntänyt raamattua Ruotsinkielisestä Bibliasta vaan Saksan, Latinan ja Kreikankielisistä kirjoista Saksassa. Suurimmaksi osaksi Saksakielisestä raamatusta.

Jos Micaelin vahva kieli olisi ollut Ruotsi, niin miksei hän käyttänyt sitä käännöksensä lähdekirjana.

Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielisestä suvusta, niin miksei hän ottanut nimensä Ruotsinkielistä muotoa, miksi valitsi Latinankielisen sukunimen.

Lue lisää

teosta näitten muitten mainittujen lisäksi käännöksessä. Pääosin kreikankielistä, sitten saksan ja myös latinan/ruotsin kielistä käännöstä lähteenään. Kun äidinkieli oli ruotsi, niinkuin nimestä saattaa olettaa, niin ruotsinkielisestä versiosta on ollut helppo varmistaa tekstin oikeellisuus..

Vaka Vanha kirjoitti:

Sinun kannattaisi tutustua sellaiseen aiheeseen kuin sukunimiin, nimittäin Ruotsinvallan aikana oli käytäntö että jokainen joka oli säätynsä edustaja joutui muuttamaan nimensä muuhun kuin alkuperäiseen Suomalaiseen muotoon.

Tämä tosiasia että Suomalaiset sukunimet oli kielettyjä säätyjen edustajilta aiheutti jonkinverran närää Suomessa, koska se koski vain Suomalaisia nimiä.

Tyypillistä oli, että ne jotka eivät olleet Ruotsalaisia ottivat itselle joko sukunimensä Latinankielisen tai Kreikankielisen muodon, joskus harvoin Saksalaisen ...
Kun taas Ruotsinkieliset ja Ruotsalaiset ottivat aina itselle nimen Ruotsinkielisen muodon.
Tämä on syy miksi sukunimien tutkijat pitävät Acricolaa Suomenkielisenä, koska Acricola on Latinankielinen muoto alkuperäisestä Suomalaisesta nimestä.

Ei pidä uskoa kaikkea amikä on wikipediassa sokeasti ...

Vielä sen verran lisää, että kirkon piirissä nämä Latinankielset ja kreikankieliset sukunimet olivat yleisimpiä, kun taas porvaristossa oli paljon Ruotsinkielisiä sukunimiä, tosin porvaristoa tuli paljon Ruotsista Suomeen.

Lue lisää

Vaka vanha ja muutkin. Kerrohan minulle, mikä on Suomalainen muoto tai Suomalainen sukunimi tai Ruotsinkieliset. En voi uskoa sinun sanomisiisi enkä monen muukaan tässä keskustelussa, koska te ette tiedä mikä ero on Suomalaisella ja suomalaisella. Minä olen Suomalainen ja naimisssa Ruotsalaisen kanssa, vaikka molemmat olemmekin suomalaisia. Naapurissa asuu venäläinen, ja toinen naapuri on Venäläinen. Minä puhun suomen kieltä, mutta Suomen kieliä ovat ruotsi, suomi ja saame.

Igor kirjoitti:

Alkuperäinen nimi oli Michael Olofsson. Hänen isänsä nimi oli Olof. Käydessään koulua viipurissa, hän sai isänsä säädyn mukaan sukunimen Agricola.

Ei saanut, vaan otti.
Sukunimi otettiin kun miehestä tuli säätynsä edustaja, ennen sitä tapahtumaa sitä ei tarvittu, eli ei vielä koulun penkillä ...

Igor kirjoitti:

Olofsson on ihan ruotsalaisperäinen sukunimi, eikö ? Onhan nuo -son päätteiset sukunimet tänäkin päivänä käytössä ruotsissa/norjassa/suomessa.

Ei ole ollut sukunimi, se on isännimi.

Huomaat sen kun seuraat sukua taaksepäin kirkonkirjoissa, joka tyypillä on eri nimi koska nimi on aina isän etunimen mukaan.
Vasta nykyaika teki näitä "Olavinpojista" sukunimiä ...

Sen lisäksi on käytetty lisänimenä talonnimiä ja varsinaisia sukunimiä, mutta sukunimiä ei ollut kaikilla ollenkaan.

Igor kirjoitti:

teosta näitten muitten mainittujen lisäksi käännöksessä. Pääosin kreikankielistä, sitten saksan ja myös latinan/ruotsin kielistä käännöstä lähteenään. Kun äidinkieli oli ruotsi, niinkuin nimestä saattaa olettaa, niin ruotsinkielisestä versiosta on ollut helppo varmistaa tekstin oikeellisuus..

Lue lisää

En tiedä mistä teoksesta puhuttu, uuden testamentin käännöksen alkulähteenä on Saksankielinen uusi testamentti, jota on verrattu Kreikan ja Latinan kielisiin.

Erot Suomalaisen raamatun ja Ruotsinkielisen Biblian välillä selitetään juuri tällä eri alkulähteellä.

Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielinen, niin miksi se ei käyttänyt Bibliaa käännöksensä alkulähteenä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei ole ollut sukunimi, se on isännimi.

Huomaat sen kun seuraat sukua taaksepäin kirkonkirjoissa, joka tyypillä on eri nimi koska nimi on aina isän etunimen mukaan.
Vasta nykyaika teki näitä "Olavinpojista" sukunimiä ...

Sen lisäksi on käytetty lisänimenä talonnimiä ja varsinaisia sukunimiä, mutta sukunimiä ei ollut kaikilla ollenkaan.

Lue lisää

Mutta Risto Kari kertoo Agricolan alkuperäiseksi nimeksi juuri tuon Michael Olofssonin. Eli hyvin ruotsalaisperäinen nimi.
Siitä on sitten otettu tuo suomennos Mikael Olavinpoika.

aito Suomalainen kirjoitti:

Vaka vanha ja muutkin. Kerrohan minulle, mikä on Suomalainen muoto tai Suomalainen sukunimi tai Ruotsinkieliset. En voi uskoa sinun sanomisiisi enkä monen muukaan tässä keskustelussa, koska te ette tiedä mikä ero on Suomalaisella ja suomalaisella. Minä olen Suomalainen ja naimisssa Ruotsalaisen kanssa, vaikka molemmat olemmekin suomalaisia. Naapurissa asuu venäläinen, ja toinen naapuri on Venäläinen. Minä puhun suomen kieltä, mutta Suomen kieliä ovat ruotsi, suomi ja saame.

Lue lisää

Suomalaisista sukunimistä kun puhutaan, niin tarkoitetaan näitä Suomenkielisiä sukunimiä, eli Jokinen, Järvinen, Lahtinen, Keränen, Kurki, Mäkelä, Virkkunen, Härmä ....

Tälläiset sukunimet oli kiellettyjä säätynsä edustajilta kaikilta muilta paitsi talonpojilta.
Eli nimi piti "ruotsalaistaa", tosin muutama aatelinen ja joku muu vanha suku ei ruotsalaistanut nimeään.

Sukunimiä on ollut jonkun verran aina käytössä, tosin suurin osa ihmisistä on elänyt ilman sukunimiä ja niille on annettu sitten lisänimiä talojen ja toimien mukaan.

Yksi sukunimitutkija Suomessa on esittänyt, että ihmisillä oli ennen kristinuskon tuloa vain sukunimet, tyyliin Keränen, Virtanen jne ...
Tässä oli sellainen periaate, että ennen kristinuskon tuloa oli tärkeä tunnistaa ihmisen alkuperä esim. verikostojen vuoksi, eli oli tärkeä tietää minkä suvun oikeuksia loukkasi, tällöin myös nimi suojasi kantajaansa.

Igor kirjoitti:

Mutta Risto Kari kertoo Agricolan alkuperäiseksi nimeksi juuri tuon Michael Olofssonin. Eli hyvin ruotsalaisperäinen nimi.
Siitä on sitten otettu tuo suomennos Mikael Olavinpoika.

Lue lisää

Tottakai kirkon kirjoissa on "ruotsalaisperäinen nimi" koska kirkonkirjoihin aina merkittiin ihmisten nimet tavallaan Ruotsinkielellä, eli jos olit nimeltäsi Aukusti tai Kusti, niin kirkonkirjoihin merkittiin August.

Jokainen joka harrastaa sukututkimusta joutuu perehtymään jonkinverran Ruotsinkieleen.

Vaka Vanha kirjoitti:

En tiedä mistä teoksesta puhuttu, uuden testamentin käännöksen alkulähteenä on Saksankielinen uusi testamentti, jota on verrattu Kreikan ja Latinan kielisiin.

Erot Suomalaisen raamatun ja Ruotsinkielisen Biblian välillä selitetään juuri tällä eri alkulähteellä.

Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielinen, niin miksi se ei käyttänyt Bibliaa käännöksensä alkulähteenä.

Lue lisää

>>Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielinen, niin miksi se ei käyttänyt Bibliaa käännöksensä alkulähteenä.>Tutkimus oli nimittäin jo sata vuotta sitten selvittänyt, että Agricola oli käyttänyt Vanhan testamentin suomennokseensa latinankielistä Raamattua eli Vulgataa, Lutherin saksannosta sekä ruotsalaista vuoden 1541 eli niin sanottua Kustaa Vaasan Raamattua. Uuden testamentin osalta hän oli lisäksi tarkannut Erasmus Rotterdamilaisen julkaisemaa kreikankielistä tekstiä ja tämän siitä laatimaa uutta latinannosta. Ruotsinkielisiä tekstejä hänellä oli kokoraamatun lisäksi vuonna 1526 ilmestynyt Uusi testamentti.

Jupisija kirjoitti:

Agricola käänsi uuden testamentin pääosin Kreikan alkukielisestä teoksesta. Hän halusi mahdollisimman vääristymättömän alkuteoksen käännökselleen.

Totuus on että alkuperäinen Uusitestamentti on kyllä lähimpänä Saksankielistä lähdettä, kyllä se Saksankielinen kirja oli se alkuperäinen, en ymmärrä mikä tässä on ongelma ...

Igor kirjoitti:

>>Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielinen, niin miksi se ei käyttänyt Bibliaa käännöksensä alkulähteenä.>Tutkimus oli nimittäin jo sata vuotta sitten selvittänyt, että Agricola oli käyttänyt Vanhan testamentin suomennokseensa latinankielistä Raamattua eli Vulgataa, Lutherin saksannosta sekä ruotsalaista vuoden 1541 eli niin sanottua Kustaa Vaasan Raamattua. Uuden testamentin osalta hän oli lisäksi tarkannut Erasmus Rotterdamilaisen julkaisemaa kreikankielistä tekstiä ja tämän siitä laatimaa uutta latinannosta. Ruotsinkielisiä tekstejä hänellä oli kokoraamatun lisäksi vuonna 1526 ilmestynyt Uusi testamentti.

Lue lisää

Mikä ihmeen väite, olen väittänyt että Acricola käytti lähteenään Saksan, Latinan ja Kreikan kielisiä raamattuja, en ole missään vaiheessa väittänyt että käytti pelkästään Saksankielistä ...

Joka tapauksessa tätä pidetään näyttönä Acricolan Suomenkielisyydestä, samoin kuin nimeä.

Korostan vielä, ettei käsitys Acricolan suomenkielisyydestä ole minun luomani, asiasta ollaan kahta mieltä.
Ne jotka uskovat Acricolan olleen äidinkieleltään suomenkielinen perustelevat sitä nimellä ja raamatun käännösten alkulähteillä ( eli ei ole minun keksintö ), jos joku ei usko niin en voi sitä todistaa ja pitäköön uskonsa, ei se minulta ole mitenkään pois ...

Tätä jauhamista ei ole syytä jatkaa tämän pitemmälle.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tottakai kirkon kirjoissa on "ruotsalaisperäinen nimi" koska kirkonkirjoihin aina merkittiin ihmisten nimet tavallaan Ruotsinkielellä, eli jos olit nimeltäsi Aukusti tai Kusti, niin kirkonkirjoihin merkittiin August.

Jokainen joka harrastaa sukututkimusta joutuu perehtymään jonkinverran Ruotsinkieleen.

Lue lisää

todistaa, etteikö Agricolan alkuperäinen kotikieli olisi ollut ruotsi. Se on hyvin todennäköinen vaihtoehto.

Vaka Vanha kirjoitti:

Mikä ihmeen väite, olen väittänyt että Acricola käytti lähteenään Saksan, Latinan ja Kreikan kielisiä raamattuja, en ole missään vaiheessa väittänyt että käytti pelkästään Saksankielistä ...

Joka tapauksessa tätä pidetään näyttönä Acricolan Suomenkielisyydestä, samoin kuin nimeä.

Korostan vielä, ettei käsitys Acricolan suomenkielisyydestä ole minun luomani, asiasta ollaan kahta mieltä.
Ne jotka uskovat Acricolan olleen äidinkieleltään suomenkielinen perustelevat sitä nimellä ja raamatun käännösten alkulähteillä ( eli ei ole minun keksintö ), jos joku ei usko niin en voi sitä todistaa ja pitäköön uskonsa, ei se minulta ole mitenkään pois ...

Tätä jauhamista ei ole syytä jatkaa tämän pitemmälle.

Lue lisää

>>Suurimmaksi osaksi Saksakielisestä raamatusta.>Joka tapauksessa tätä pidetään näyttönä Acricolan Suomenkielisyydestä, samoin kuin nimeä.>Korostan vielä, ettei käsitys Acricolan suomenkielisyydestä ole minun luomani, asiasta ollaan kahta mieltä.

Igor kirjoitti:

>>Suurimmaksi osaksi Saksakielisestä raamatusta.>Joka tapauksessa tätä pidetään näyttönä Acricolan Suomenkielisyydestä, samoin kuin nimeä.>Korostan vielä, ettei käsitys Acricolan suomenkielisyydestä ole minun luomani, asiasta ollaan kahta mieltä.

Lue lisää

Ei ole pattitilanne, en missään vaiheessa väittänyt että käytti vain Saksankielistä versiota ...

Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Kolmanneksi, ei ole mitään näyttöä Acricolan ruotsinkielisyydestä, on vain sinun väitteesi.

Igor kirjoitti:

todistaa, etteikö Agricolan alkuperäinen kotikieli olisi ollut ruotsi. Se on hyvin todennäköinen vaihtoehto.

Päinvastoin, siitä ei ole mitään näyttöä ...
koska kaikki kirkonkirjat on Ruotsinkielisessä muodossa, niin ne ei käy todisteeksi kielestä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei ole pattitilanne, en missään vaiheessa väittänyt että käytti vain Saksankielistä versiota ...

Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Kolmanneksi, ei ole mitään näyttöä Acricolan ruotsinkielisyydestä, on vain sinun väitteesi.

Lue lisää

Riidellään sitten kun et malta lopettaa..

>>Ei ole pattitilanne, en missään vaiheessa väittänyt että käytti vain Saksankielistä versiota ...>Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää>Kolmanneksi, ei ole mitään näyttöä Acricolan ruotsinkielisyydestä, on vain sinun väitteesi.

Vaka Vanha kirjoitti:

Päinvastoin, siitä ei ole mitään näyttöä ...
koska kaikki kirkonkirjat on Ruotsinkielisessä muodossa, niin ne ei käy todisteeksi kielestä.

>>koska kaikki kirkonkirjat on Ruotsinkielisessä muodossa, niin ne ei käy todisteeksi kielestä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei ole pattitilanne, en missään vaiheessa väittänyt että käytti vain Saksankielistä versiota ...

Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Kolmanneksi, ei ole mitään näyttöä Acricolan ruotsinkielisyydestä, on vain sinun väitteesi.

Lue lisää

>>tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei ole pattitilanne, en missään vaiheessa väittänyt että käytti vain Saksankielistä versiota ...

Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Kolmanneksi, ei ole mitään näyttöä Acricolan ruotsinkielisyydestä, on vain sinun väitteesi.

Lue lisää

>>Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Igor kirjoitti:

>>Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Islannissa on vieläkin - ainakin osaksi - käytössä alkuperäinen skandinaavinen systeemi. Miehet ovat yleensä -soneja ja naiset -dottireja.

Igor kirjoitti:

>>tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Otan esimerkiksi oman sukuni ja tekemäni sukututkimuksen.

Olen päässyt taaskepäin vuoteen 1501, sama sukunimi on ollut jo 1628.

Nimessä on ollut yleensä seuraavat kohdat, eli etunimi, isännimi, talonnimi ja sukunimi.
Talonnimi voi olla myös lisänimi.

Isännimi on ollut tuo Hansson, Karlsson, Olafsson jne, ja isällä ja pojalla se on silloin eri, kun isällä taas on tuo oman isännimi tuossa kohtaa.

Talonnimi on tullut talosta jonka kyseinen henkilö on omistanut tai hallinnut, pappismuoto on ollut ennenkuin tuli tuo sukunimi tuli mukaan ( 1500 luku )ja silloin nimen päättenä oli -cius, eli siitä päätelmä että kyseessä on papissuku.

Sukumme on sataprosenttinen Suomalainen pääosin talonpoikaissuku, vaikka noita Hassoneja, Karlssoneja, Henrikssoneja yms ... on joka nimessä, alue missä elämme on 100 %:tinen Suomenkielinen alue ja on aina ollut, tuskin näihin erämaihin on muita muuttaakaan ...

Igor kirjoitti:

>>tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Suomessa kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä, ja ennen sukunimien yleistymistä tavallisesta Kalle Matinpojasta tuli Carl Matsson. Ja tämän Kallen pojasta Juhosta tuli Johan Carlsson. Näitä löytyy minunkin suvustani 1800-luvun puoliväliin asti.

Toisinaan tästä patronyymistä tuli sukunimikin, vaikka kaiketi harvemmin suomenkielisillä alueilla, jossa taidettiin suosia talojen nimiä. Oma sukuni taas otti ruotsinkielisen nimen tyhjästä (oli kai muotia siihen aikaan), vaikka olemme umpisuomalainen suku.

Igor kirjoitti:

>>Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Jos katsotaan mitä sanoin, niin sanoin että Suomenkieliset sukunimet oli kiellettyjä säätynsä edustajilta. Kielto koski vain säätynsä edustajia ei jäseniä, eli valtiopäivillä, porvareiden raatihuoneilla jne. jotka edustuvat säätyjään joutuivat Ruotsalaistamaan nimensä.

Eli -sson päätteinen nimi ei ole suomenkielinen sukunimi, eli sitä ei kielletty ...

Igor kirjoitti:

>>koska kaikki kirkonkirjat on Ruotsinkielisessä muodossa, niin ne ei käy todisteeksi kielestä.

Siitäkö, ettei se käy todisteesta? No millä ilveellä sinä erotat suomenkielisen henkilön ruotsinkielisessä kirkonkirjassa, jos kaikki nimet ovat ruotsinkielisiä?

mutta Suomessa... kirjoitti:

Suomessa kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä, ja ennen sukunimien yleistymistä tavallisesta Kalle Matinpojasta tuli Carl Matsson. Ja tämän Kallen pojasta Juhosta tuli Johan Carlsson. Näitä löytyy minunkin suvustani 1800-luvun puoliväliin asti.

Toisinaan tästä patronyymistä tuli sukunimikin, vaikka kaiketi harvemmin suomenkielisillä alueilla, jossa taidettiin suosia talojen nimiä. Oma sukuni taas otti ruotsinkielisen nimen tyhjästä (oli kai muotia siihen aikaan), vaikka olemme umpisuomalainen suku.

Lue lisää

Sukunimeksi tosiaan otettiin erityisesti 1800-luvulla talon nimi. Linnan Pohjantähdessä Jussi oli Johannes Antinpoika, kunnes raivasi korpeen oman torpan, jolle antoi nimen Koskela. Samalla hänestä tuli itsestäänkin Koskelan Jussi.

Aatelisilla oli esim. 1500-luvulla sekä isännimi että sukunimi:

Henrik Klaunpoika Horn (Henrich Claesson Horn)

Eerik Jaakkimanpoika Fleming (Erich Joachimsson Fleming)

Ja lahden takana muuan Kustaa Eerikinpoika Vaasa...

mutta Suomessa... kirjoitti:

Suomessa kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä, ja ennen sukunimien yleistymistä tavallisesta Kalle Matinpojasta tuli Carl Matsson. Ja tämän Kallen pojasta Juhosta tuli Johan Carlsson. Näitä löytyy minunkin suvustani 1800-luvun puoliväliin asti.

Toisinaan tästä patronyymistä tuli sukunimikin, vaikka kaiketi harvemmin suomenkielisillä alueilla, jossa taidettiin suosia talojen nimiä. Oma sukuni taas otti ruotsinkielisen nimen tyhjästä (oli kai muotia siihen aikaan), vaikka olemme umpisuomalainen suku.

Lue lisää

Todennäköisesti joku esi-isistäsi koki sosiaalisen nousun ja joutui säätynsä edustajaksi valtiopäiville tai jonkun kaupungin raatihuoneelle.
Silloin nimi piti ruotsalaistaa ...
Tai sai ammatiharjoittamisoikeuden jossakin kaupungissa, eli oli suutari, räätäli, nahkuri jne. ...
Sillä silloin kun nousi kisällin arvosta mestarin arvoon, niin nimi piti muutaa ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Muistakaa tosiasiat, Micael Acricola ei kääntänyt raamattua Ruotsinkielisestä Bibliasta vaan Saksan, Latinan ja Kreikankielisistä kirjoista Saksassa. Suurimmaksi osaksi Saksakielisestä raamatusta.

Jos Micaelin vahva kieli olisi ollut Ruotsi, niin miksei hän käyttänyt sitä käännöksensä lähdekirjana.

Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielisestä suvusta, niin miksei hän ottanut nimensä Ruotsinkielistä muotoa, miksi valitsi Latinankielisen sukunimen.

Lue lisää

Siitä minkäkielisestä tai kielisistä raamatuista Agricola käännöksensä teki ei voi päätellä mitään. Uskonpuhdistukseen liittyi hyvin vahvasti pyrkimys alkuperäisen totuuden löytämiseen ja sen vuoksi kansankieliset raamatunkäännökset pyrittiin tekemään alkukielisistä (kreikka, latina) teksteistä. Jo tehtyjä käännöksiä muille kielille käytettiin tukena ja ilmeisesti myös paikkaamaan kääntäjän omaa kreikan ja latinan taitoa.

mutta Suomessa... kirjoitti:

Suomessa kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä, ja ennen sukunimien yleistymistä tavallisesta Kalle Matinpojasta tuli Carl Matsson. Ja tämän Kallen pojasta Juhosta tuli Johan Carlsson. Näitä löytyy minunkin suvustani 1800-luvun puoliväliin asti.

Toisinaan tästä patronyymistä tuli sukunimikin, vaikka kaiketi harvemmin suomenkielisillä alueilla, jossa taidettiin suosia talojen nimiä. Oma sukuni taas otti ruotsinkielisen nimen tyhjästä (oli kai muotia siihen aikaan), vaikka olemme umpisuomalainen suku.

Lue lisää

alueella pojat saivat isänsä etunimen Karl Magnussonin pojasta tuli vaikka Erik Karlsson. Puhun nyt ruotsalaisista ja eurooppalaisista keskiajan "Suomessa", en tiedä mikä oli vanha tapa hämäläisillä, karjalaisilla tai vakka-suomalaisilla.

Aatelisilla kulki koko ajan vaakuna mukana suvussa, jonka motiiveista johdettiin monelle suvulle pysyvä nimi jossakin vaiheessa. Alueiden nimiä käytettiin myös mahtimiesten kohdalla kuten läänitetyillä tai rälssillä, myös "Suomessa".

Ristiretkillä kulki monia von, af tai de jotain kavereita.

mutta Suomessa... kirjoitti:

Suomessa kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä, ja ennen sukunimien yleistymistä tavallisesta Kalle Matinpojasta tuli Carl Matsson. Ja tämän Kallen pojasta Juhosta tuli Johan Carlsson. Näitä löytyy minunkin suvustani 1800-luvun puoliväliin asti.

Toisinaan tästä patronyymistä tuli sukunimikin, vaikka kaiketi harvemmin suomenkielisillä alueilla, jossa taidettiin suosia talojen nimiä. Oma sukuni taas otti ruotsinkielisen nimen tyhjästä (oli kai muotia siihen aikaan), vaikka olemme umpisuomalainen suku.

Lue lisää

Kyseinen esi-isäni (isoisäni isoisä) todellakin oli muurarimestari. Mikään säätyjen edustaja ei kuitenkaan. Nimeä ei muutettu tai ruotsalaistettu, sillä ennen ko. henkilöä mitään sukunimeä ei ollut.

Isoisäni muistiinpanoissa kirjoitetaan näin:
"Näihin aikoihin raivosi ihmisten keskuudessa ns. sukunimiepidemia, ts. kaikki tahtoi saada itselleen sukunimen. Ja niinpä po. muurarimestariakin alkoi suututtamaan se seikka, että hän oli vailla sukunimeä. Ja niinpä hän sitten tuli siihen johtopäätökseen, että hän ottaa sukunimekseen ... . Mistä hän sai aiheen juuri ... nimeen, sitä ei ole minun tiedossani. Luultavaa onkin, että se oli vaan hänen mieleisensä nimi ja että hän valitsi sen ilman mitään erikoista aihetta."

Näin siis umpisuomalainen mies umpisuomalaisessa keski-Suomessa otti itselleen ruotsinkielisen sukunimen.

mutta Suomessa... kirjoitti:

Suomessa kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä, ja ennen sukunimien yleistymistä tavallisesta Kalle Matinpojasta tuli Carl Matsson. Ja tämän Kallen pojasta Juhosta tuli Johan Carlsson. Näitä löytyy minunkin suvustani 1800-luvun puoliväliin asti.

Toisinaan tästä patronyymistä tuli sukunimikin, vaikka kaiketi harvemmin suomenkielisillä alueilla, jossa taidettiin suosia talojen nimiä. Oma sukuni taas otti ruotsinkielisen nimen tyhjästä (oli kai muotia siihen aikaan), vaikka olemme umpisuomalainen suku.

Lue lisää

Olen tutkinut omia sukujani molemmilta puolin, äitini puoli on aina ylpeillyt Norjalaisilla juurillaan ...

eli suvussamme on perimätietona äitini puolella kulkenut väite, isoisän isoisän tullen aikanaan Norjasta. ( sehän on melkein aatelinen ...).

Kun sitten tutkin väitettä ja alkuperää, olihan se mielenkiintoista.
Niin ilmeni että kaksi veljestä joista toisella sama etu ja sukunimellä kuin kyseinen Isoisäni isoisä oli aikanaan lähtenyt siirtolaiseksi Norjaan meidän paikkakunnalta, eli ajankohta ja nimi täsmäsi ...
Ne oli rakentaneet sinne talon, toinen veljeksistä kuoli ja toinen palasi takaisin Suomeen ...
Eli se Norjalainen esi-isä olikin Suomalainen paluumuuttaja ja vielä samalta paikkakunnalta ...
Palasi raukka kotiinsa kun velipoika kuoli.

Muuten paikka jonne ne talonsa rakensi oli Pykeija ja nämä veljekeset on olleet ensimmäiset Pykeijan asukkaat.

Ihmettelinkin aina että miksi se "Norjalainen" tänne jumalan selän taakse muutti ...
Mutta eihän se mikään Norjalainen ollutkaan, oli vain kotia palannut Suomalainen.
Oli se katkera paikka puolelle sukua, loput piti huvittavana yksityiskohtana.

Vaka Vanha kirjoitti:

Otan esimerkiksi oman sukuni ja tekemäni sukututkimuksen.

Olen päässyt taaskepäin vuoteen 1501, sama sukunimi on ollut jo 1628.

Nimessä on ollut yleensä seuraavat kohdat, eli etunimi, isännimi, talonnimi ja sukunimi.
Talonnimi voi olla myös lisänimi.

Isännimi on ollut tuo Hansson, Karlsson, Olafsson jne, ja isällä ja pojalla se on silloin eri, kun isällä taas on tuo oman isännimi tuossa kohtaa.

Talonnimi on tullut talosta jonka kyseinen henkilö on omistanut tai hallinnut, pappismuoto on ollut ennenkuin tuli tuo sukunimi tuli mukaan ( 1500 luku )ja silloin nimen päättenä oli -cius, eli siitä päätelmä että kyseessä on papissuku.

Sukumme on sataprosenttinen Suomalainen pääosin talonpoikaissuku, vaikka noita Hassoneja, Karlssoneja, Henrikssoneja yms ... on joka nimessä, alue missä elämme on 100 %:tinen Suomenkielinen alue ja on aina ollut, tuskin näihin erämaihin on muita muuttaakaan ...

Lue lisää

varmaankaan ole kotoisin uudenmaan rannikolta?
Sisäsuomessa kertomasi varmaan pitää paikkansa, mutta rannikkoseudut ovat niitä alueita joille uudisasukkaita on tullut jo 1200-luvulta saakka. Myös uudellemaalle. Onhan esim. pernaja vielä tänä päivänäkin pääosin ruotsinkielinen.
Tuo ruotsinkielisten pitkä ja vahva historia alueella antaa olettaa että Agricolan perhe on ihan yhtä hyvin voinut olla myös ruotsinkielinen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Jos katsotaan mitä sanoin, niin sanoin että Suomenkieliset sukunimet oli kiellettyjä säätynsä edustajilta. Kielto koski vain säätynsä edustajia ei jäseniä, eli valtiopäivillä, porvareiden raatihuoneilla jne. jotka edustuvat säätyjään joutuivat Ruotsalaistamaan nimensä.

Eli -sson päätteinen nimi ei ole suomenkielinen sukunimi, eli sitä ei kielletty ...

Lue lisää

>>Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ..

Mitä ihmettä? kirjoitti:

Siitäkö, ettei se käy todisteesta? No millä ilveellä sinä erotat suomenkielisen henkilön ruotsinkielisessä kirkonkirjassa, jos kaikki nimet ovat ruotsinkielisiä?

mielestäni Olof Olofsson on ruotsinkielinen nimi.
Hän oli kotoisin pernajan Torsbyn kylästä, kotitalon nimi oli Sigfrids.
Kyllä minulle aika ruotsinkielistä seutua ja nimistöä vaikka miten vääntää ja kääntää..

mutta Suomessa... kirjoitti:

Suomessa kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä, ja ennen sukunimien yleistymistä tavallisesta Kalle Matinpojasta tuli Carl Matsson. Ja tämän Kallen pojasta Juhosta tuli Johan Carlsson. Näitä löytyy minunkin suvustani 1800-luvun puoliväliin asti.

Toisinaan tästä patronyymistä tuli sukunimikin, vaikka kaiketi harvemmin suomenkielisillä alueilla, jossa taidettiin suosia talojen nimiä. Oma sukuni taas otti ruotsinkielisen nimen tyhjästä (oli kai muotia siihen aikaan), vaikka olemme umpisuomalainen suku.

Lue lisää

tuliko nimeksi murmästare tai master mason?

Igor kirjoitti:

>>Et missään vaiheessa selittänyt sukunimen alkuperää, tosin et kyllä taida tietää sukunimistä kovin paljoa kun pidät -sson peräisiä nimiä sukuniminä ...

Terve Igor, meidän täytyy vähän tarkentaa sukunimien ja lisänimien eroja ...

Eli -sson päätteiset nimet on olleet alunperin ns. isännimiä, jossakin vaiheessa 1800 lukua niistä on sitten tehty myös sukunimiä.
Esimerkiksi, kustaa erikinpoika vaasa, Kustaa Eriksson Vaasa, Kustaan poika Erik oli taas Erik Gustafsson Vaasa ja Juhana oli Johan Gustafsson Vaasa.
Eli -sson päätteinen nimi on isännimi tyylin etunimi sson, Vaasa on sukunimi.

Näin on menty myös Suomessa, useimmilla on ollut vain nämä isännimet, mutta isännimi ei ole ollut alunperin sukunimi.

Lisäniminä on ollut esim. aatelisilla nämä läänitysten nimet, mutta se lisänimi on voinut olla myös oikea sukunimi, joskus on ollut molemmat. eli on ollut etunimi, isännimi, lisänimi ja sukunimi.

Lisänimi on vaihtunut, esimerkiksi jos tila on myyty on voinut uusi omistaja ottaa myös tilan nimen omaksi nimekseen ja vanha on ottanut itselle uuden lisänimen uuden kotipaikan mukaan.

Samoin urakierto on näkynyt nimissä, kuten jo aiemmin mainitsin useita kertoja niin sosiaalisen nousun myötä on nimet muuttuneet vierasperäisiksi, alemmat säädyt tai säätyjen ulkopuolella elävät ovat olleet Suomalaisilla nimillä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Terve Igor, meidän täytyy vähän tarkentaa sukunimien ja lisänimien eroja ...

Eli -sson päätteiset nimet on olleet alunperin ns. isännimiä, jossakin vaiheessa 1800 lukua niistä on sitten tehty myös sukunimiä.
Esimerkiksi, kustaa erikinpoika vaasa, Kustaa Eriksson Vaasa, Kustaan poika Erik oli taas Erik Gustafsson Vaasa ja Juhana oli Johan Gustafsson Vaasa.
Eli -sson päätteinen nimi on isännimi tyylin etunimi sson, Vaasa on sukunimi.

Näin on menty myös Suomessa, useimmilla on ollut vain nämä isännimet, mutta isännimi ei ole ollut alunperin sukunimi.

Lisäniminä on ollut esim. aatelisilla nämä läänitysten nimet, mutta se lisänimi on voinut olla myös oikea sukunimi, joskus on ollut molemmat. eli on ollut etunimi, isännimi, lisänimi ja sukunimi.

Lisänimi on vaihtunut, esimerkiksi jos tila on myyty on voinut uusi omistaja ottaa myös tilan nimen omaksi nimekseen ja vanha on ottanut itselle uuden lisänimen uuden kotipaikan mukaan.

Samoin urakierto on näkynyt nimissä, kuten jo aiemmin mainitsin useita kertoja niin sosiaalisen nousun myötä on nimet muuttuneet vierasperäisiksi, alemmat säädyt tai säätyjen ulkopuolella elävät ovat olleet Suomalaisilla nimillä.

Lue lisää

Lisäksi on joukko ruotsinkielisiä sotilasnimiä, joita suomenkielisetkin sotilaat ovat saaneet vaikkapa jonkin ominaisuutensa perusteella ja jotka sitten on otettu sukunimiksi:

Lång, Rolig, Glad jne.

Liekki kirjoitti:

Siitä minkäkielisestä tai kielisistä raamatuista Agricola käännöksensä teki ei voi päätellä mitään. Uskonpuhdistukseen liittyi hyvin vahvasti pyrkimys alkuperäisen totuuden löytämiseen ja sen vuoksi kansankieliset raamatunkäännökset pyrittiin tekemään alkukielisistä (kreikka, latina) teksteistä. Jo tehtyjä käännöksiä muille kielille käytettiin tukena ja ilmeisesti myös paikkaamaan kääntäjän omaa kreikan ja latinan taitoa.

Lue lisää

Ehkä ei voi tehdä päätelmiä, mutta kun puhutaan Acricolan kielisyydestä, niin näitä käännöksiä käytetään todisteina ...
Mistäpä muustakaan aineistosta Acricolan kielen voisi päätellä kuin hänen kirjallisesta tuotannostaan.

Igor kirjoitti:

>>Jos Micael olisi ollut Ruotsinkielinen, niin miksi se ei käyttänyt Bibliaa käännöksensä alkulähteenä.>Tutkimus oli nimittäin jo sata vuotta sitten selvittänyt, että Agricola oli käyttänyt Vanhan testamentin suomennokseensa latinankielistä Raamattua eli Vulgataa, Lutherin saksannosta sekä ruotsalaista vuoden 1541 eli niin sanottua Kustaa Vaasan Raamattua. Uuden testamentin osalta hän oli lisäksi tarkannut Erasmus Rotterdamilaisen julkaisemaa kreikankielistä tekstiä ja tämän siitä laatimaa uutta latinannosta. Ruotsinkielisiä tekstejä hänellä oli kokoraamatun lisäksi vuonna 1526 ilmestynyt Uusi testamentti.

Lue lisää

Tuo Agricolan "yxiöinen wieras" verrattuna Juustenin 11-sanaiseen litaniaan antaa jo varsin hyvän todistuksen hänen kielikorvastaan. Voin jo melkein perua pahat puheeni.

Vaka Vanha kirjoitti:

Terve Igor, meidän täytyy vähän tarkentaa sukunimien ja lisänimien eroja ...

Eli -sson päätteiset nimet on olleet alunperin ns. isännimiä, jossakin vaiheessa 1800 lukua niistä on sitten tehty myös sukunimiä.
Esimerkiksi, kustaa erikinpoika vaasa, Kustaa Eriksson Vaasa, Kustaan poika Erik oli taas Erik Gustafsson Vaasa ja Juhana oli Johan Gustafsson Vaasa.
Eli -sson päätteinen nimi on isännimi tyylin etunimi sson, Vaasa on sukunimi.

Näin on menty myös Suomessa, useimmilla on ollut vain nämä isännimet, mutta isännimi ei ole ollut alunperin sukunimi.

Lisäniminä on ollut esim. aatelisilla nämä läänitysten nimet, mutta se lisänimi on voinut olla myös oikea sukunimi, joskus on ollut molemmat. eli on ollut etunimi, isännimi, lisänimi ja sukunimi.

Lisänimi on vaihtunut, esimerkiksi jos tila on myyty on voinut uusi omistaja ottaa myös tilan nimen omaksi nimekseen ja vanha on ottanut itselle uuden lisänimen uuden kotipaikan mukaan.

Samoin urakierto on näkynyt nimissä, kuten jo aiemmin mainitsin useita kertoja niin sosiaalisen nousun myötä on nimet muuttuneet vierasperäisiksi, alemmat säädyt tai säätyjen ulkopuolella elävät ovat olleet Suomalaisilla nimillä.

Lue lisää

Koska keskustelu koski Mikael Agricolan kielitaustaa ja se nyt lähti rönsyilemään nimiasioihin, laitan oman yhteenvedon :

Agricolan syntymäpaikka pernaja sijaitsee uudellamaalla meren rannalla parikymmentä kilometriä itään suomen toiseksi vanhimmasta kaupungista porvoosta (kaupunkioikeudet 1380). Porvoossa on perimätiedon mukaan ollut asutusta jo 1200-luvun alusta ja pernajasta ensimmäiset dokumentit 1300-luvun alusta. Porvoon seutu on juuri niitä alueita jotka olivat jo/tai asutettuna/tiin toisen ristiretken aikana 1239 (tai 1259 Risto Karin teoria). Näille alueille tulivat ruotsalaiset uudisasukkaat sveanmaan pohjoisimmasta maakunnasta, hälsinglandista, josta juontaa myös vantaanjoen suuseudun kosken nimi helsingfors.
Tässä linkki pernajan gammelbyn kylän keskiaikaisen kylätontin kaivaustietoihin joka sisältää 3. kohdassa mielenkiintoisen kylän historian 1300-luvun lopusta 1700-luvulle:
http://www.helsinki.fi/arkeologia/mark/2003kaivaus.pdf
Nuo kylän isäntien nimet jotka historiassa mainitaan ovat kaikki ruotsinkielisiä etunimiä myöten (Jöns, Hendrich, Hans, Jacob, Erich, Anders, Mats, Michell, Jören).

Agricolan oman isän nimi oli Risto Karin mukaan Olof Olafsson. Agricolan nimi poikana Michael Olafsson. Asuinpaikkana pernajan torsbyn kylä. Tilan nimi Sigfrids. Ottaen huomioon alueen asutushistorian, melko ruotsalaista taustaa..

Täällä on puhuttu myös suomalaisten nimien ruotsalaistamisesta. Se alkoi yleistyä vasta 1600-luvun alussa Kustaa II Adolfin aikana, jolloin ruotsalaistaminen itämaakunnassa sai vauhtia yhdenmukaistamispolitiikan hengestä. Ruotsin valtakunnassa tuli Kustaan mukaan olla yksi uskonto, yksi kieli, yksi laki.
Suomen alueella nämä vaatimukset näkyivät uskonnon puolella ortodoksien siirtymisenä venäjälle ja suomeen nimitettiin 1627 puhdasoppinen piispa Isaacus Rothovius (koska suomessa liian katolilaisvivahteinen kirkko ruotsista katsoen). Kielellisesti tärkeintä oli ruotsin kannalta että virkakieli ja ylempien säätyjen kieli oli sama eli ruotsi. Suomalainen rahvas sai puhua suomea.
Edelleen ruotsi katsottiin varsinaiseksi äidinkieleksi ja vuonna 1649 koulujärjestyksen edellyttämä äidinkieli virallistettiin ruotsiksi suomea edes ajattelematta. (Jaakkola, Varhaiskeskiaika Otava)

Vaka Vanha kirjoitti:

Ehkä ei voi tehdä päätelmiä, mutta kun puhutaan Acricolan kielisyydestä, niin näitä käännöksiä käytetään todisteina ...
Mistäpä muustakaan aineistosta Acricolan kielen voisi päätellä kuin hänen kirjallisesta tuotannostaan.

Lue lisää

>>Ehkä ei voi tehdä päätelmiä, mutta kun puhutaan Acricolan kielisyydestä, niin näitä käännöksiä käytetään todisteina ...>Mistäpä muustakaan aineistosta Acricolan kielen voisi päätellä kuin hänen kirjallisesta tuotannostaan.

Vaka Vanha kirjoitti:

Terve Igor, meidän täytyy vähän tarkentaa sukunimien ja lisänimien eroja ...

Eli -sson päätteiset nimet on olleet alunperin ns. isännimiä, jossakin vaiheessa 1800 lukua niistä on sitten tehty myös sukunimiä.
Esimerkiksi, kustaa erikinpoika vaasa, Kustaa Eriksson Vaasa, Kustaan poika Erik oli taas Erik Gustafsson Vaasa ja Juhana oli Johan Gustafsson Vaasa.
Eli -sson päätteinen nimi on isännimi tyylin etunimi sson, Vaasa on sukunimi.

Näin on menty myös Suomessa, useimmilla on ollut vain nämä isännimet, mutta isännimi ei ole ollut alunperin sukunimi.

Lisäniminä on ollut esim. aatelisilla nämä läänitysten nimet, mutta se lisänimi on voinut olla myös oikea sukunimi, joskus on ollut molemmat. eli on ollut etunimi, isännimi, lisänimi ja sukunimi.

Lisänimi on vaihtunut, esimerkiksi jos tila on myyty on voinut uusi omistaja ottaa myös tilan nimen omaksi nimekseen ja vanha on ottanut itselle uuden lisänimen uuden kotipaikan mukaan.

Samoin urakierto on näkynyt nimissä, kuten jo aiemmin mainitsin useita kertoja niin sosiaalisen nousun myötä on nimet muuttuneet vierasperäisiksi, alemmat säädyt tai säätyjen ulkopuolella elävät ovat olleet Suomalaisilla nimillä.

Lue lisää

lähteeseen, ei varhais- vaan myöhäiskeskiaika sama kirjoittaja (Jaakkola). Häneltä tuo Kustaa II Adolfin ruotsalaistamisteksti.
Samalta kirjoittajalta löytyy myös tuo varhaiskeskiaika.

Igor kirjoitti:

>>Ehkä ei voi tehdä päätelmiä, mutta kun puhutaan Acricolan kielisyydestä, niin näitä käännöksiä käytetään todisteina ...>Mistäpä muustakaan aineistosta Acricolan kielen voisi päätellä kuin hänen kirjallisesta tuotannostaan.

Lue lisää

Joo, ei ole saaneet selville Acricolan äidinkieltä, mutta taustat ja elämäntyö antavat viitteen, ehkä voimme käyttää termiä aihetodisteen ...

Talonpoikaistausta itsessään on jo vahva näyttö Suomenkielisyydestä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, ei ole saaneet selville Acricolan äidinkieltä, mutta taustat ja elämäntyö antavat viitteen, ehkä voimme käyttää termiä aihetodisteen ...

Talonpoikaistausta itsessään on jo vahva näyttö Suomenkielisyydestä.

Lue lisää

kuuluminen sekä suvun nimi viittaa ihan muualle kuin myös miehen sivistyksen taso.

Itämaa kirjoitti:

kuuluminen sekä suvun nimi viittaa ihan muualle kuin myös miehen sivistyksen taso.

Unohdat että nimi otettiin silloin kun mies nousi säätynsä edustajaksi, ei annettu tai peritty.

Eli Micaelilla oli vahva halu näyttää jotakin muuta identtiteettiä kuin Ruotsalaisuus, kun hän otti nimen joka erotti hänet Ruotsalaisista tai Ruotsinkielistä kollegoistaaan.

Micael otti nimen joka oli Latinankielinen ja korosti talonpoikaistaustaa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Unohdat että nimi otettiin silloin kun mies nousi säätynsä edustajaksi, ei annettu tai peritty.

Eli Micaelilla oli vahva halu näyttää jotakin muuta identtiteettiä kuin Ruotsalaisuus, kun hän otti nimen joka erotti hänet Ruotsalaisista tai Ruotsinkielistä kollegoistaaan.

Micael otti nimen joka oli Latinankielinen ja korosti talonpoikaistaustaa.

Lue lisää

>>Eli Micaelilla oli vahva halu näyttää jotakin muuta identtiteettiä kuin Ruotsalaisuus, kun hän otti nimen joka erotti hänet Ruotsalaisista tai Ruotsinkielistä kollegoistaaan

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, ei ole saaneet selville Acricolan äidinkieltä, mutta taustat ja elämäntyö antavat viitteen, ehkä voimme käyttää termiä aihetodisteen ...

Talonpoikaistausta itsessään on jo vahva näyttö Suomenkielisyydestä.

Lue lisää

>>Talonpoikaistausta itsessään on jo vahva näyttö Suomenkielisyydestä.

Igor kirjoitti:

>>Eli Micaelilla oli vahva halu näyttää jotakin muuta identtiteettiä kuin Ruotsalaisuus, kun hän otti nimen joka erotti hänet Ruotsalaisista tai Ruotsinkielistä kollegoistaaan

Lue lisää

Asia on kyllä niin, että Suomenkielinen papisto suosi Latinankielisiä nimiä.

Ruotsinkielinen papisto taas suosi ruotsinkielisiä nimiä.

Eli Acricola ei kyllä erottunut Suomenkielisestä papistosta mitenkään, koska kirjallisessa muodossa ei ollut olemassa mitään Suomenkielistä ennen Acricolaa.

Igor kirjoitti:

>>Talonpoikaistausta itsessään on jo vahva näyttö Suomenkielisyydestä.

No totta helvetissä nimet on ruotsinkielellä, koska ennen Acricolaa ei ollut suomenkieltä kirjallisessa muodossa, koska Acricola keksi koko Suomen kirjakielen.

Eli ennen Acricolaa ei ollut Suomenkielistä raamattua, ei aapista Suomenkielellä, ei virsikirjaa suomenkielellä, ei katekismusta suomenkielellä, ei rippikirjaa suomenkiellelä, eikä nimiä suomenkielellä.
Koska mitään suomenkielen kielioppia ei ollut olemassa eikä mitään kirjallista tuotantoa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Asia on kyllä niin, että Suomenkielinen papisto suosi Latinankielisiä nimiä.

Ruotsinkielinen papisto taas suosi ruotsinkielisiä nimiä.

Eli Acricola ei kyllä erottunut Suomenkielisestä papistosta mitenkään, koska kirjallisessa muodossa ei ollut olemassa mitään Suomenkielistä ennen Acricolaa.

Lue lisää

>>Asia on kyllä niin, että Suomenkielinen papisto suosi Latinankielisiä nimiä.
Ruotsinkielinen papisto taas suosi ruotsinkielisiä nimiä.>Eli Acricola ei kyllä erottunut Suomenkielisestä papistosta mitenkään, koska kirjallisessa muodossa ei ollut olemassa mitään Suomenkielistä ennen Acricolaa.

Vaka Vanha kirjoitti:

No totta helvetissä nimet on ruotsinkielellä, koska ennen Acricolaa ei ollut suomenkieltä kirjallisessa muodossa, koska Acricola keksi koko Suomen kirjakielen.

Eli ennen Acricolaa ei ollut Suomenkielistä raamattua, ei aapista Suomenkielellä, ei virsikirjaa suomenkielellä, ei katekismusta suomenkielellä, ei rippikirjaa suomenkiellelä, eikä nimiä suomenkielellä.
Koska mitään suomenkielen kielioppia ei ollut olemassa eikä mitään kirjallista tuotantoa.

Lue lisää

>>No totta helvetissä nimet on ruotsinkielellä, koska ennen Acricolaa ei ollut suomenkieltä kirjallisessa muodossa, koska Acricola keksi koko Suomen kirjakielen.

Vaka Vanha kirjoitti:

No totta helvetissä nimet on ruotsinkielellä, koska ennen Acricolaa ei ollut suomenkieltä kirjallisessa muodossa, koska Acricola keksi koko Suomen kirjakielen.

Eli ennen Acricolaa ei ollut Suomenkielistä raamattua, ei aapista Suomenkielellä, ei virsikirjaa suomenkielellä, ei katekismusta suomenkielellä, ei rippikirjaa suomenkiellelä, eikä nimiä suomenkielellä.
Koska mitään suomenkielen kielioppia ei ollut olemassa eikä mitään kirjallista tuotantoa.

Lue lisää

>>Eli ennen Acricolaa ei ollut Suomenkielistä raamattua, ei aapista Suomenkielellä, ei virsikirjaa suomenkielellä, ei katekismusta suomenkielellä, ei rippikirjaa suomenkiellelä, eikä nimiä suomenkielellä.
Koska mitään suomenkielen kielioppia ei ollut olemassa eikä mitään kirjallista tuotantoa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Asia on kyllä niin, että Suomenkielinen papisto suosi Latinankielisiä nimiä.

Ruotsinkielinen papisto taas suosi ruotsinkielisiä nimiä.

Eli Acricola ei kyllä erottunut Suomenkielisestä papistosta mitenkään, koska kirjallisessa muodossa ei ollut olemassa mitään Suomenkielistä ennen Acricolaa.

Lue lisää

Kirjallisessa mielessä ei ollut olemassa Suomenkielistä papistoa tarkoittaa sitä, että koska Acricola "keksi" Suomen kirjakielen, niin ei kirkonkirjoista voi löytyä Suomenkielistä tekstiä ennen Acricolaa.
Muuten asia on niin, että joku keksi sen ennen Acricolaa ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Asia on kyllä niin, että Suomenkielinen papisto suosi Latinankielisiä nimiä.

Ruotsinkielinen papisto taas suosi ruotsinkielisiä nimiä.

Eli Acricola ei kyllä erottunut Suomenkielisestä papistosta mitenkään, koska kirjallisessa muodossa ei ollut olemassa mitään Suomenkielistä ennen Acricolaa.

Lue lisää

>>Kirjallisessa mielessä ei ollut olemassa Suomenkielistä papistoa tarkoittaa sitä, että koska Acricola "keksi" Suomen kirjakielen, niin ei kirkonkirjoista voi löytyä Suomenkielistä tekstiä ennen Acricolaa.
Muuten asia on niin, että joku keksi sen ennen Acricolaa ...Pyytäessään 1538 Kustaa Vaasalta stipendiä Wittenbergissä opiskeleva Agricola puhui Uuden testamenti kääntämisestä passiivissa; häntä avustivat ilmeisesti suomalaiset opiskelijatoverit, pernajalainen Martti Teitti ja viipurilainen Simo Henrikinpoika. Tuoni korjasi molemmat 1545, emmekä tiedä, millainen ja miten suuri heidän panoksensa lopullisessa työssä oli.
Psalttarin esipuheessa Agricola pyytää lukijaa muistamaan rukoillessaan heite, iotca Tulkitzit Somexi Neite. Suomentajia on siis ollut useampia. Mutta Agricola ei mainitse yhtään nimeä, eikä hän tee niin muuallakaan. Uusi testamentti on ilman tekijännimeä, Psalttarin ja profeettojen esipuheissa lukijaa puhuttelee Michael Torsbius Agricola<

Mielenkiintoinen detalji on tuo "torsbius" joka viittaa hänen syntymäkyläänsa..

on Ruotsinkielinen kirjoitti:

kunta ja vielä nykyäänkin yli 70% asukkaista on Ruotsinkielisiä. Joten lähes varmasti Agrikolan vanhemmat olivat Ruotsinkielisiä.

Ei syntymäpaikan tai asumiskunnan mukaan voi määritellä ihmisen äidinkieltä. Serkkuni on syntynyt Haifassa, jossa hänen vanhempansa silloin asuvat. Kotikieli oli suomi, vaikka äiti olikin suomenruotsalainen. Lapsi puhui jiddishiä pihalla ja leikkikoulussa, vaikka perheessä ei mitään juutalaisuutta ollutkaan. Hän meni englantilaiseen kouluun, ja jatkoi englanniksi, kun perhe muutti toiseen maahan. Nykyisin hän on USA:ssa ja työskentelee englanniksi. Hän on edelleen Suomen kansalainen ja pitää itseään suomalaisena, vaikka hän ei ole koskaan asunut täällä muutamaa kuukautta enempää eikä hän pysty keskustelemaan kuin jokapäiväisistä asioista suomeksi. Hän puhunee espanjaa yhtä hyvin kuin suomea, ja hänen englanninkielisissä kirjeissäänkin on kielioppi- ja kirjoituvirheitä.

Ota tuosta nyt sitten selvää.

Järki ja tunteet kirjoitti:

Ei syntymäpaikan tai asumiskunnan mukaan voi määritellä ihmisen äidinkieltä. Serkkuni on syntynyt Haifassa, jossa hänen vanhempansa silloin asuvat. Kotikieli oli suomi, vaikka äiti olikin suomenruotsalainen. Lapsi puhui jiddishiä pihalla ja leikkikoulussa, vaikka perheessä ei mitään juutalaisuutta ollutkaan. Hän meni englantilaiseen kouluun, ja jatkoi englanniksi, kun perhe muutti toiseen maahan. Nykyisin hän on USA:ssa ja työskentelee englanniksi. Hän on edelleen Suomen kansalainen ja pitää itseään suomalaisena, vaikka hän ei ole koskaan asunut täällä muutamaa kuukautta enempää eikä hän pysty keskustelemaan kuin jokapäiväisistä asioista suomeksi. Hän puhunee espanjaa yhtä hyvin kuin suomea, ja hänen englanninkielisissä kirjeissäänkin on kielioppi- ja kirjoituvirheitä.

Ota tuosta nyt sitten selvää.

Lue lisää

eri asia 1500-luvulla????
Jos Uusimaa on ollu lähes asumatonta Hämäläiste metsästysaluetta, nii eiköhä se ensimmäine vakituine asutus tullu Ristiretken mukana???

ollut kirjoitti:

eri asia 1500-luvulla????
Jos Uusimaa on ollu lähes asumatonta Hämäläiste metsästysaluetta, nii eiköhä se ensimmäine vakituine asutus tullu Ristiretken mukana???

Uusimaa ei ollut asumaton, Birgerin toisesta ristiretkestä kertovassa saagassa sanotaan, että ensin vallattiin Hämeen satama, jona pidetään Vantaanjoen suuta eli nykyistä Helsinkiä.

Eli Vantaanjoen suulla oli satama ja pysyvä asutus, eli jonkinlainen kylä tai pieni linna.

Tähän sitten rakennettiin kastelli, eli kivilinna.

Näinollen asukkaat saivat tottua uuteen komentoon ja tottua uuteen kieleen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Asia on kyllä niin, että Suomenkielinen papisto suosi Latinankielisiä nimiä.

Ruotsinkielinen papisto taas suosi ruotsinkielisiä nimiä.

Eli Acricola ei kyllä erottunut Suomenkielisestä papistosta mitenkään, koska kirjallisessa muodossa ei ollut olemassa mitään Suomenkielistä ennen Acricolaa.

Lue lisää

Mistä päättelit että Torsbius olisi syntymäkylä, onko siitä jokin merkintä.

Nimen loppu viittaa kyllä johonkin muuhun, se on Latinaa tai Kreikkaa.

Tämä on puhdas arvaus, mutta tarkoitatko diftongien puuttumista esim. sanoista nuori, tuore ja Suomi?

Agricolalla sanojen kirjoitusasu oli ymmärrettävistä syistä hyvinkin epäjohdonmukaista, koska kirjakieli ei ollut millään lailla vakiintunut, hänhän sitä vasta aloitteli.

Relander kirjoitti:

Tämä on puhdas arvaus, mutta tarkoitatko diftongien puuttumista esim. sanoista nuori, tuore ja Suomi?

Agricolalla sanojen kirjoitusasu oli ymmärrettävistä syistä hyvinkin epäjohdonmukaista, koska kirjakieli ei ollut millään lailla vakiintunut, hänhän sitä vasta aloitteli.

Lue lisää

käytti suomen kielen kirjoitusasua kehitellessään mallina mm ruotsia. Niinpä kirjoitusasussa on ymmärrettävästi paljon ruotsalaisuuksia ja horjuvuuttakin, eli samat äänteet voivat olla hieman eri kirjoitusasussa eri kohdissa tekstiä.
En ota kantaa Agricolan äidinkieleen, mutta sitä ei missään nimessä voi päätellä hänen kirjoituksestaan.

luonnollisestikin kirjoitti:

käytti suomen kielen kirjoitusasua kehitellessään mallina mm ruotsia. Niinpä kirjoitusasussa on ymmärrettävästi paljon ruotsalaisuuksia ja horjuvuuttakin, eli samat äänteet voivat olla hieman eri kirjoitusasussa eri kohdissa tekstiä.
En ota kantaa Agricolan äidinkieleen, mutta sitä ei missään nimessä voi päätellä hänen kirjoituksestaan.

Lue lisää

Olen samoilla linjoilla kanssasi. Mutta kun oikein etsimällä piti niitä ruotsalaisuuksia etsiä, päädyin diftongien puuttumiseen.

Relander kirjoitti:

Olen samoilla linjoilla kanssasi. Mutta kun oikein etsimällä piti niitä ruotsalaisuuksia etsiä, päädyin diftongien puuttumiseen.

Ei sinne päinkään! Haukutte yhä aivan väärää puuta. Ettekö todellakaan huomaa tuota 10 pisteen objektivirhettä (nykysuomen kirjoitustapaan muunnettuna):

"Opi nyt vanha ja nuori
joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja MIELEN
jotta taidat suomen kielen..."

Kuulostaako suomalaiselta?
Ei hitto soikoon, kyllä oikea suomalainen olisi hakenut loppusoinnun jostain muualta!

Olen joskus elänyt jonkinlaisessa kolhoosissa muutaman suomenruotsalaisen kanssa, eikä korvani ole koskaan tottunut tuohon hirvittävään suomen kielen rääkkäykseen, sitä vain on täytynyt sietää kuin rappia, teknoa ja ultrabraata. Niiden korva taas ei koskaan kehity _kuulemaan_ oikeaa objektin sijamuotoa, eikä niitä kukaan jaksa opettaa sataa kertaa päivässä. Olen kuullut jopa korealaisen puhuvan parempaa suomea kuin ne, ja mikä niiden kannalta järkyttävintä, se toimittaa ruotsinkielisiä radiouutisia!

Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.

wiikatemies kirjoitti:

Ei sinne päinkään! Haukutte yhä aivan väärää puuta. Ettekö todellakaan huomaa tuota 10 pisteen objektivirhettä (nykysuomen kirjoitustapaan muunnettuna):

"Opi nyt vanha ja nuori
joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja MIELEN
jotta taidat suomen kielen..."

Kuulostaako suomalaiselta?
Ei hitto soikoon, kyllä oikea suomalainen olisi hakenut loppusoinnun jostain muualta!

Olen joskus elänyt jonkinlaisessa kolhoosissa muutaman suomenruotsalaisen kanssa, eikä korvani ole koskaan tottunut tuohon hirvittävään suomen kielen rääkkäykseen, sitä vain on täytynyt sietää kuin rappia, teknoa ja ultrabraata. Niiden korva taas ei koskaan kehity _kuulemaan_ oikeaa objektin sijamuotoa, eikä niitä kukaan jaksa opettaa sataa kertaa päivässä. Olen kuullut jopa korealaisen puhuvan parempaa suomea kuin ne, ja mikä niiden kannalta järkyttävintä, se toimittaa ruotsinkielisiä radiouutisia!

Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.

Lue lisää

Tätä tosiaan luettiin vanhan kirjasuomen kurssilla Rapolan lukemistosta ja kyseessä oli luennoitsijan mukaan ns. visuaalinen loppusointu. Eihän tuo noori - toori -riimikään ihan Kupiaisen runousopin mukaan mene :)

wiikatemies kirjoitti:

Ei sinne päinkään! Haukutte yhä aivan väärää puuta. Ettekö todellakaan huomaa tuota 10 pisteen objektivirhettä (nykysuomen kirjoitustapaan muunnettuna):

"Opi nyt vanha ja nuori
joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja MIELEN
jotta taidat suomen kielen..."

Kuulostaako suomalaiselta?
Ei hitto soikoon, kyllä oikea suomalainen olisi hakenut loppusoinnun jostain muualta!

Olen joskus elänyt jonkinlaisessa kolhoosissa muutaman suomenruotsalaisen kanssa, eikä korvani ole koskaan tottunut tuohon hirvittävään suomen kielen rääkkäykseen, sitä vain on täytynyt sietää kuin rappia, teknoa ja ultrabraata. Niiden korva taas ei koskaan kehity _kuulemaan_ oikeaa objektin sijamuotoa, eikä niitä kukaan jaksa opettaa sataa kertaa päivässä. Olen kuullut jopa korealaisen puhuvan parempaa suomea kuin ne, ja mikä niiden kannalta järkyttävintä, se toimittaa ruotsinkielisiä radiouutisia!

Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.

Lue lisää

Alku voidaan tulkita myös näin:

Oppii nyt vanha ja nuori,
joilla ompi sydän tuore,
Jumalan käskyt ja mielen,
jotka taita(v)at suomen kielen.

Tällöin ei olisi kyseistä objektivirhettä.

Toisaalta joissakin suomen murteissa samanlainen "objektivirhe" on. Olen kuullut sanottavan esim. että "ennen vanhaan tartti fiilinkin tehrä itte" - toisin sanoen "ennen täytyi viilikin tehdä itse".

Opiskellessani Englannin kirjallisuutta brittiyliopistossa kouluttaja kehotti tarkkailemaan 1700-luvun naisrunoilijoiden tekstejä. Niissä oli kielioppivirheitä, jotka ulkomaalainen näki helposti, vaikka briteille se oli vaikeampaa. Enpä pitäisi Lady Montaque'ta ulkomaalaisena vain jonkun kielioppivirheen johdosta. Hänen koulutuksensa oli puutteellista, vaikka se olikin äidinkielen osalta parempi kuin Micael Agricolan.

Relander kirjoitti:

Alku voidaan tulkita myös näin:

Oppii nyt vanha ja nuori,
joilla ompi sydän tuore,
Jumalan käskyt ja mielen,
jotka taita(v)at suomen kielen.

Tällöin ei olisi kyseistä objektivirhettä.

Toisaalta joissakin suomen murteissa samanlainen "objektivirhe" on. Olen kuullut sanottavan esim. että "ennen vanhaan tartti fiilinkin tehrä itte" - toisin sanoen "ennen täytyi viilikin tehdä itse".

Lue lisää

Eiköhän tämä kielioppi ole tullut vähän myöhemmin, kun Acricola keksi sanojakin kymmeniä niin miten muka kielioppi olisi voinut olla olemassa ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Eiköhän tämä kielioppi ole tullut vähän myöhemmin, kun Acricola keksi sanojakin kymmeniä niin miten muka kielioppi olisi voinut olla olemassa ...

Kielioppeja oli Agricolan aikaan olemassa muihin kieliin ja niitä maisteri Mikael itsekin opetti teineille Turun koulussa.

Suomen kielellä (murteilla) oli oma rakenteensa, vaikka sitä ei kirjallisesti oltu kielioppeihin painettukaan.

Jonkinlaisen kieliopin laati Olavi Sundergelt (Olaus Sundergelteus) 1600-luvun alussa vastauskonpuhdistuksen tarpeisiin. Ulvilassa syntynyt Sundergelt kävi jesuiittakoulun Olmützissä (Olomouc, Tshekki) ja tarkoitus oli, että hän Suomessa edistäisi katolista uskoa. Kieliopin käsikirjoitus on kadonnut, mutta siitä on mainintoja.

E.N. Setälä laati koulupoikana 1800-luvulla suomen lauseopin lähinnä ruotsinkielisen esikuvan pohjalta.

Relander kirjoitti:

Kielioppeja oli Agricolan aikaan olemassa muihin kieliin ja niitä maisteri Mikael itsekin opetti teineille Turun koulussa.

Suomen kielellä (murteilla) oli oma rakenteensa, vaikka sitä ei kirjallisesti oltu kielioppeihin painettukaan.

Jonkinlaisen kieliopin laati Olavi Sundergelt (Olaus Sundergelteus) 1600-luvun alussa vastauskonpuhdistuksen tarpeisiin. Ulvilassa syntynyt Sundergelt kävi jesuiittakoulun Olmützissä (Olomouc, Tshekki) ja tarkoitus oli, että hän Suomessa edistäisi katolista uskoa. Kieliopin käsikirjoitus on kadonnut, mutta siitä on mainintoja.

E.N. Setälä laati koulupoikana 1800-luvulla suomen lauseopin lähinnä ruotsinkielisen esikuvan pohjalta.

Lue lisää

Tuo oli minulle uutta tietoa, olisiko lauseoppi omaksuttu Ruotsista ...

Kai sitä on myöhemmin muutettu ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuo oli minulle uutta tietoa, olisiko lauseoppi omaksuttu Ruotsista ...

Kai sitä on myöhemmin muutettu ...

Setälän tarkoituksena oli korvata Hämeenlinnan lyseossakin käytetty A.W. Jahnssonin "Finska språkets satslära" (1871) suomenkielisellä versiolla.

Siitä tässä on kysymys, eikä suinkaan siitä, että suomen lauseoppi olisi omaksuttu ruotsin kielestä.

Relander kirjoitti:

Setälän tarkoituksena oli korvata Hämeenlinnan lyseossakin käytetty A.W. Jahnssonin "Finska språkets satslära" (1871) suomenkielisellä versiolla.

Siitä tässä on kysymys, eikä suinkaan siitä, että suomen lauseoppi olisi omaksuttu ruotsin kielestä.

Lue lisää

Setälä oli 16-vuotias lukiolainen, kun hänen lauseoppinsa ilmestyi. Hän joutui siis suomen tunneilla opiskelemaan itse laatimaansa kirjaa.

Koulutoverit nimittelivät Setälää "Tätiläksi" ja hänen kielioppinsa sai nimen "Tätilän lätkä". Se oli ohut kirjanen ja sillä taisi olla mukava lätkäistä välillä Setälää päähän...

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuo oli minulle uutta tietoa, olisiko lauseoppi omaksuttu Ruotsista ...

Kai sitä on myöhemmin muutettu ...

Kyllä se ruotsin vaikutus tuntui vielä 1940-luvun lopussa, kun suomen kieliopissa selitettiin , että jälkilauseessa subjekti "saa" olla ennen predikaattia (ikäänkiin ruotsin kielen käännetty sanajärjestys olisi se oikeampi tapa). Koulupoikakin huomasi, että ruotsi oli vaikuttanut kieliopin tekijään (Kettnen-Vaula?).

Relander kirjoitti:

Alku voidaan tulkita myös näin:

Oppii nyt vanha ja nuori,
joilla ompi sydän tuore,
Jumalan käskyt ja mielen,
jotka taita(v)at suomen kielen.

Tällöin ei olisi kyseistä objektivirhettä.

Toisaalta joissakin suomen murteissa samanlainen "objektivirhe" on. Olen kuullut sanottavan esim. että "ennen vanhaan tartti fiilinkin tehrä itte" - toisin sanoen "ennen täytyi viilikin tehdä itse".

Lue lisää

Kieltämättä, Agricola ei aina ollut kovin tarkka pitkän vokaalin kirjoitustavasta, eikä ruotsin ja saksan oikeinkirjoituksesta ollut suurta apua, niiden fonetiikka eroaa kuitenkin aika paljon suomen vastaavasta.

En juurikaan tunne Uudenmaan murteita (Aleksis Kivi on tietysti oma lukunsa), mutta eikös siellä jossain sanota niinkin, että "joku tarttis hakkaa sen jätkän", kun tarkoitetaan, että jonkun pitäisi hakata se jätkä?

wiikatemies kirjoitti:

Kieltämättä, Agricola ei aina ollut kovin tarkka pitkän vokaalin kirjoitustavasta, eikä ruotsin ja saksan oikeinkirjoituksesta ollut suurta apua, niiden fonetiikka eroaa kuitenkin aika paljon suomen vastaavasta.

En juurikaan tunne Uudenmaan murteita (Aleksis Kivi on tietysti oma lukunsa), mutta eikös siellä jossain sanota niinkin, että "joku tarttis hakkaa sen jätkän", kun tarkoitetaan, että jonkun pitäisi hakata se jätkä?

Lue lisää

Kyllähän noita yleiskielen kannalta virheellisiä objekti- ym. muotoja murteissa esiintyy.

Pitkän vokaalin kirjoittamisesta sen verran, että erityisesti Turun seudun murteissa sanan lopputavussa esiintyvä pitkä vokaali on usein lyhentynyt: "Sitä tehti sitt erilaik ku hyvä kalja oikken tehti." (Sitä tehtiin sitten erilailla, kun hyvää kaljaa oikein tehtiin.)

objektivirhe? kirjoitti:

Tätä tosiaan luettiin vanhan kirjasuomen kurssilla Rapolan lukemistosta ja kyseessä oli luennoitsijan mukaan ns. visuaalinen loppusointu. Eihän tuo noori - toori -riimikään ihan Kupiaisen runousopin mukaan mene :)

Lue lisää

Näin minäkin muistan: Agricola käytti visuaalista loppusointua. Kun kirjoitettiin kieltä, jota ei oltu ennen kirjoitettu ei sanoilla eikä äänneyhtymillä luonnollisestikaan ollut vakiintuneita kirjoitusasuja. Agricolan teskteissähän sama sana voi olla eri tavalla kirjoitettuna vaikka ihan peräkkäisissä lauseissakin. Kirjoitusasusta ei todellakaan voi ihan viimeisen päälle päätellä miten sana sanottiin.

Minusta Agricola hallitsi suomen kieltä niin hyvin, että lienee syytä epäillä hänen olleen, jos ei suomenkielinen niin ainakin nuoresta pitäen kaksikielinen.

wiikatemies kirjoitti:

Kieltämättä, Agricola ei aina ollut kovin tarkka pitkän vokaalin kirjoitustavasta, eikä ruotsin ja saksan oikeinkirjoituksesta ollut suurta apua, niiden fonetiikka eroaa kuitenkin aika paljon suomen vastaavasta.

En juurikaan tunne Uudenmaan murteita (Aleksis Kivi on tietysti oma lukunsa), mutta eikös siellä jossain sanota niinkin, että "joku tarttis hakkaa sen jätkän", kun tarkoitetaan, että jonkun pitäisi hakata se jätkä?

Lue lisää

Kirjakielen isältä ei pidä odottaa virheetöntä suomea. Oikeinkirjoitus oli mitä oli, ja jotkut sanonnat särähtävät nykylukijan korvassa. Mitä muuta voisi odottaa uran aukaisijalta? Itse asiassa Agricolan kieli on säilynyt hyvin, kunhan osaa lukea hänen tekstejään eikä takerru kummalliseen kirjoitusasuun. Ei keskiajan englantikaan ole samanlaista kuin nykyisin, usein sitä on todella vaikeaa ymmärtää, ja 1700-luvun naisrunoilija lady Montague teki kielioppivirheitä saadakseen runoihinsa loppusoinnut.

Järki ja tunteet kirjoitti:

Kirjakielen isältä ei pidä odottaa virheetöntä suomea. Oikeinkirjoitus oli mitä oli, ja jotkut sanonnat särähtävät nykylukijan korvassa. Mitä muuta voisi odottaa uran aukaisijalta? Itse asiassa Agricolan kieli on säilynyt hyvin, kunhan osaa lukea hänen tekstejään eikä takerru kummalliseen kirjoitusasuun. Ei keskiajan englantikaan ole samanlaista kuin nykyisin, usein sitä on todella vaikeaa ymmärtää, ja 1700-luvun naisrunoilija lady Montague teki kielioppivirheitä saadakseen runoihinsa loppusoinnut.

Lue lisää

Agricolan kieli on todella säilynyt hyvin, jos sitä osaa lukea :) Hänen ajastaan ei ole kulunut kuin tuo vajaa 500 vuotta, mutta kirjoitusasu on muuttunut. Ei kuitenkaan niin paljon kuin joissakin muissa kielissä. Ajatellaanpa vaikka nykyajan englantia tai ranskaa, joissa kielen kirjoitusasu ja äänneasu ovat etääntyneet niin kauas toisistaan, että oikeinkirjoituksen opetteluun menee lapsilta aikaa ihan eri tavalla kuin Suomessa. Koulunuorisolle järjestetään jopa tavauskilpailuja, joiden mielekkyyttä en itse lapsena ymmärtänyt koska suomen kielen oikeinkirjoitus ei tuntunut niin kamalan hankalalta.

Tuo huomautuksesi 1700-luvun runouden virheellisistä loppusoinnuista liittyy aiemmin keskustelussa esillä olleeseen "visuaaliseen loppusointuun", joka todellakin oli myös Agricolan aikana yleinen käytäntö. Eli Agricola kirjoitti toori - noori ja mielen - cielen koska se näytti rimmaavan.

Oli hänen kotikielensä suomi tai ruotsi, loistavasti hän ainakin käänsi Uuden Testamentin ja muita tekstejä suomeksi. Epäjumalaluettelo, kalenterit lääkintäohjeineen ym. ovat myös todella elävää suomen kieltä.

Oikeinkirjoitus on luku sinänsä. Enemmän kuin jokin objektivirhe, voisi ruotsinkielisyydestä todistaa vaikkapa hänen kotipitäjänsä.

Ja olihan "kansallisrunoilijamme" Runeberg myös ruotsinkielinen. Toisten runoilijoiden käännöksinä me olemme Vänrikki Stoolin tarinoita lukeneet tai Maamme-laulua laulaneet.

...mutta ei täydellisesti.

RKP tosiaan vastusti, muut puolueet olivat vähän onnettomasti sitoneet täysraittiuden ohjelmiinsa. Vaan eri ääni oli kellossa kun kieltoa alettiin purkamaan.

Mihinkä se alkuperäinen viesti muuten hävisi? Eikös se ollut historiapalstalle aivan sopiva aihe?

Ismo kirjoitti:

RKP tosiaan vastusti, muut puolueet olivat vähän onnettomasti sitoneet täysraittiuden ohjelmiinsa. Vaan eri ääni oli kellossa kun kieltoa alettiin purkamaan.

Mihinkä se alkuperäinen viesti muuten hävisi? Eikös se ollut historiapalstalle aivan sopiva aihe?

Lue lisää

Siksi että se oli kopioitu suoraan wikipedian artikkelista ilman lähdetietoa.

Pernajassa pidettiin kirkonkirjat ruotsiksi. Sukututkijat tietävät että se oli tapana kaikkialla maassa, eikä siitä voi tehdä erityisiä johtopäätöksiä jonkun henkilön osalta. Syntymäseurakunnassani Sipoossa ei vielä 1930-luvulla oltu tarkkoja käytettiinkö suomalaisisten kohdalla suomea, tuskinpa 400 vuotta aikaisemmin oltiin sen huolellisempia.

Arkeologiasta saadun alkeisopetuksen mukaan muuttoliikettä tapahtui myös muinaisina aikoina. Jos Pernajaan tuli Ruotsista väkeä, siellä oli saattanut olla väkeä jo entuudestakin, tai muuttaa Sisä-Suomesta. Pernajan poika Ernst von Born kyllä huolehti siitä, että maanhankintalain nojalla karjalainen siirtoväki ei alueelle päässyt II maailmansodan jälkeen, mutta oliko apartheidia jo 1500-luvulla?

Agricolan muistiinpanoissa on tekstiä enemmän ruotsiksi kuin suomeksi. Kun kysymyksessä on suomen kirjakielen isä, joka on joutunut luomaan terminologian tyhjästä ja keksimään uusia sanoja, ei ruotsin käyttäminen ole todiste muusta paitsi siitä, että suomenkielistä koulutusta ei vielä ollut. Oppikirjat ym. olivat latinaksi ja latina oli kirkon ja tutkijoiden yhteinen kieli kaikkialla Euroopassa.

Mainittujen seikkojen nojalla ei voi päätellä sitä eikä tätä Agricolan äidinkielestä. Sovitaan että se oli ruotsi, niin inttäjät saavat mielenrauhan. Asialla ei ole rahtuakaan merkitystä.

out.

Järki ja tunteet kirjoitti:

Pernajassa pidettiin kirkonkirjat ruotsiksi. Sukututkijat tietävät että se oli tapana kaikkialla maassa, eikä siitä voi tehdä erityisiä johtopäätöksiä jonkun henkilön osalta. Syntymäseurakunnassani Sipoossa ei vielä 1930-luvulla oltu tarkkoja käytettiinkö suomalaisisten kohdalla suomea, tuskinpa 400 vuotta aikaisemmin oltiin sen huolellisempia.

Arkeologiasta saadun alkeisopetuksen mukaan muuttoliikettä tapahtui myös muinaisina aikoina. Jos Pernajaan tuli Ruotsista väkeä, siellä oli saattanut olla väkeä jo entuudestakin, tai muuttaa Sisä-Suomesta. Pernajan poika Ernst von Born kyllä huolehti siitä, että maanhankintalain nojalla karjalainen siirtoväki ei alueelle päässyt II maailmansodan jälkeen, mutta oliko apartheidia jo 1500-luvulla?

Agricolan muistiinpanoissa on tekstiä enemmän ruotsiksi kuin suomeksi. Kun kysymyksessä on suomen kirjakielen isä, joka on joutunut luomaan terminologian tyhjästä ja keksimään uusia sanoja, ei ruotsin käyttäminen ole todiste muusta paitsi siitä, että suomenkielistä koulutusta ei vielä ollut. Oppikirjat ym. olivat latinaksi ja latina oli kirkon ja tutkijoiden yhteinen kieli kaikkialla Euroopassa.

Mainittujen seikkojen nojalla ei voi päätellä sitä eikä tätä Agricolan äidinkielestä. Sovitaan että se oli ruotsi, niin inttäjät saavat mielenrauhan. Asialla ei ole rahtuakaan merkitystä.

Lue lisää

eli nimimerkille "vaka vanha" alias Fennomaanille.

"Mainittujen seikkojen nojalla ei voi päätellä sitä eikä tätä Agricolan äidinkielestä. Sovitaan että se oli ruotsi, niin inttäjät saavat mielenrauhan. Asialla ei ole rahtuakaan merkitystä."

Fennomaaneille on.

Järki ja tunteet kirjoitti:

Pernajassa pidettiin kirkonkirjat ruotsiksi. Sukututkijat tietävät että se oli tapana kaikkialla maassa, eikä siitä voi tehdä erityisiä johtopäätöksiä jonkun henkilön osalta. Syntymäseurakunnassani Sipoossa ei vielä 1930-luvulla oltu tarkkoja käytettiinkö suomalaisisten kohdalla suomea, tuskinpa 400 vuotta aikaisemmin oltiin sen huolellisempia.

Arkeologiasta saadun alkeisopetuksen mukaan muuttoliikettä tapahtui myös muinaisina aikoina. Jos Pernajaan tuli Ruotsista väkeä, siellä oli saattanut olla väkeä jo entuudestakin, tai muuttaa Sisä-Suomesta. Pernajan poika Ernst von Born kyllä huolehti siitä, että maanhankintalain nojalla karjalainen siirtoväki ei alueelle päässyt II maailmansodan jälkeen, mutta oliko apartheidia jo 1500-luvulla?

Agricolan muistiinpanoissa on tekstiä enemmän ruotsiksi kuin suomeksi. Kun kysymyksessä on suomen kirjakielen isä, joka on joutunut luomaan terminologian tyhjästä ja keksimään uusia sanoja, ei ruotsin käyttäminen ole todiste muusta paitsi siitä, että suomenkielistä koulutusta ei vielä ollut. Oppikirjat ym. olivat latinaksi ja latina oli kirkon ja tutkijoiden yhteinen kieli kaikkialla Euroopassa.

Mainittujen seikkojen nojalla ei voi päätellä sitä eikä tätä Agricolan äidinkielestä. Sovitaan että se oli ruotsi, niin inttäjät saavat mielenrauhan. Asialla ei ole rahtuakaan merkitystä.

Lue lisää

Mitään näyttöä ei ole ruotsinkielen puolesta, Acricolan tausta oli talonpoikainen, joka on säädyistä taatusti Suomalaisin.

Acricolan nimi viittaa muualle kuin Ruotsiin ja jokainen joka tutkii sukunimiä tietää tämän, samoin nämä käännökset ja muu elämän työ viitaa Suomen kieleen.

Acricola opiskeli Viipurissa ja Saksassa, missä on se Ruotsalainen opiskelutausta.

Se että Acricolalta löytyy paljon myös ruotsinkielistä tuotantoa johtuu tietenkin siitä, että eihän Suomenkielellä ollut mitään asemaa koska Acricolahan sen vasta laittoi paperille ...

Sitten vielä se, että tulkinta että joku Suomalainen suurmies on alkuperältään Ruotsalainen jos ei voida toisin todistaa on ihan perseestä, eikä kestä mitään tarkempaa analyysia ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Mitään näyttöä ei ole ruotsinkielen puolesta, Acricolan tausta oli talonpoikainen, joka on säädyistä taatusti Suomalaisin.

Acricolan nimi viittaa muualle kuin Ruotsiin ja jokainen joka tutkii sukunimiä tietää tämän, samoin nämä käännökset ja muu elämän työ viitaa Suomen kieleen.

Acricola opiskeli Viipurissa ja Saksassa, missä on se Ruotsalainen opiskelutausta.

Se että Acricolalta löytyy paljon myös ruotsinkielistä tuotantoa johtuu tietenkin siitä, että eihän Suomenkielellä ollut mitään asemaa koska Acricolahan sen vasta laittoi paperille ...

Sitten vielä se, että tulkinta että joku Suomalainen suurmies on alkuperältään Ruotsalainen jos ei voida toisin todistaa on ihan perseestä, eikä kestä mitään tarkempaa analyysia ...

Lue lisää

Tietenkin Agricola oli suomenkielinen. Kun lukee hänen tekstejään, ei voi muuhun tulokseen tulla, sillä kukaan ruotsinkieleinen ei osaisi niin värikästä ja elävää suomea.

Asia on itsestään selvä, niin että hymähdän kun Hufvudstadsbladetissa joku yrittää selittää, että Agricola oli "suomenruotsalainen" (termikeksittiin 300 vuotta Agricolan kuoleman jälkeen.) Ei pidä provosoitua, vaan viitata kintaalla koko jutulle. Miksi ruveta riitelemään.

Mitä suomenruotsalaiset kuvittelevat hyötyvänsä väittämällä, että Agricolan äidinkieli muka olisi ruotsi. Mitään kunnon näyttöä ei heillä ole väitteilleen, kun taas Agricolan teksti todistaa päinvastaista. Kiihkoilu tuntuu heillä sumentavan arvostelukyvyn.

Sen vuoksi voimme välinpitämättömästi antaa heidän olla harhojensa vallassa, ja sopia, että juu-juu varmaan se niin sitten on.

Järki ja tunteet kirjoitti:

Tietenkin Agricola oli suomenkielinen. Kun lukee hänen tekstejään, ei voi muuhun tulokseen tulla, sillä kukaan ruotsinkieleinen ei osaisi niin värikästä ja elävää suomea.

Asia on itsestään selvä, niin että hymähdän kun Hufvudstadsbladetissa joku yrittää selittää, että Agricola oli "suomenruotsalainen" (termikeksittiin 300 vuotta Agricolan kuoleman jälkeen.) Ei pidä provosoitua, vaan viitata kintaalla koko jutulle. Miksi ruveta riitelemään.

Mitä suomenruotsalaiset kuvittelevat hyötyvänsä väittämällä, että Agricolan äidinkieli muka olisi ruotsi. Mitään kunnon näyttöä ei heillä ole väitteilleen, kun taas Agricolan teksti todistaa päinvastaista. Kiihkoilu tuntuu heillä sumentavan arvostelukyvyn.

Sen vuoksi voimme välinpitämättömästi antaa heidän olla harhojensa vallassa, ja sopia, että juu-juu varmaan se niin sitten on.

Lue lisää

Jön Donner mielestäni kommehtoi viime sykysnä Ruotsalaisuuden päivänä hyvin tätä Suomenruotsalaisten vainoharhaista identtiteettiä ...

Nimittäin Suomenruotsalaisilla on tapana "ruotsalaistaa" kaikki mikä ei ole Suomenkielistä, oli sitten kysymys nimistä, alkuperästä, tarditioista tai jostakin muusta.

Jörkkä käytti esimerkkinä Ruotsalaisuuden päivää, eli ihmetteli sitä että miksi "Suomenruotsalaisten" omaksi päiväksi on valittu Kustaa toinen Aadolffin kuolinpäivä, eihän sillä ole mitään tekemistä Suomenruotsalaisuuden kanssa.

Toinen asia mitä Jörkkä kristisoi oli nämä nimet ja alkuperät, taas Jörkkä otti esimerkin oamsta suvustaan, eli Donneria väitetään Ruotsalaiseksi suvuksi vaikka suvun esi-isä tuli aikanaan Saksasta Suomeen suoraan, eli suvulla ei ole mitään tekemistä Ruotsin kanssa ja samoin on monien muiden sukujen kanssa, esim. Suomen aatelissuvuista on 22 %:tia Ruotsalaista alkueperää, 21 %:tia Saksalaista alkuperää ja 40 %:tia suomalainen talonpoikaistausta, loput on ympäri maailmaa mm Venäjältä tai ei ole selvitettävissä.

Kolmas asia mitä Jörkkä vielä lopuksi kritisoi oli koko nimi, eli "Suomenruotsalainen" olisi Jörkän mielestä pitänyt olla "Suomenruotsinkielinen" sillä se on tarkka ja oikea määritelmä.
Suomenruotsalainen tarkoittaa Suomeen muuttanutta ruotsalaista ja niitä on todella vähän Suomessa.

Unilukkari kirjoitti:

out.

kirjassa todetaan, että tutkija sanoi hänen olleen ruotsinkielinen (tottakai oli) ennen itsenäisyyttä ja suomenkielinen sen jälkeen...siitähän täälläkin on kysymys..itäistämisestä?

Itämaa kirjoitti:

kirjassa todetaan, että tutkija sanoi hänen olleen ruotsinkielinen (tottakai oli) ennen itsenäisyyttä ja suomenkielinen sen jälkeen...siitähän täälläkin on kysymys..itäistämisestä?

Lue lisää

Tosin Suomen historiaa muokattiin noihin aikoihin varsin voimakkaasti Ruotsalaissuuntaiseksi.

Suomenruotsalainen kielivähemmistö ei nikotellut niinkään Venäläiskomentoa vaan pikemminkin sen seurauksena nousevaa Suomenkielistä kansallismielisyyttä.

Osa kuvitteli jopa ihan itsenäisyyden alussa, että Suomi voitaisiin palauttaa osaksi Ruotsia ja Ruotsalaistaa.

Tämä on oikeastaan paradoksi, että Suomenkielestä tuli ongelma vasta silloin Suomenruotsalaisille kun Suomi erotettiin Ruotsista, siksi Ruotsin kieli määriteltiin 1812 Suomen kansalliseksi kieleksi.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tosin Suomen historiaa muokattiin noihin aikoihin varsin voimakkaasti Ruotsalaissuuntaiseksi.

Suomenruotsalainen kielivähemmistö ei nikotellut niinkään Venäläiskomentoa vaan pikemminkin sen seurauksena nousevaa Suomenkielistä kansallismielisyyttä.

Osa kuvitteli jopa ihan itsenäisyyden alussa, että Suomi voitaisiin palauttaa osaksi Ruotsia ja Ruotsalaistaa.

Tämä on oikeastaan paradoksi, että Suomenkielestä tuli ongelma vasta silloin Suomenruotsalaisille kun Suomi erotettiin Ruotsista, siksi Ruotsin kieli määriteltiin 1812 Suomen kansalliseksi kieleksi.

Lue lisää

Opettele nyt hyvä ihminen käyttämään tätä kaunista suomen kieltämme. Kansallisuudet ja kielet kirjoitetaan pienellä. Ja suomen kieli erikseen (mutta suomenkielinen yhteen).

Vaka Vanha kirjoitti:

Mitään näyttöä ei ole ruotsinkielen puolesta, Acricolan tausta oli talonpoikainen, joka on säädyistä taatusti Suomalaisin.

Acricolan nimi viittaa muualle kuin Ruotsiin ja jokainen joka tutkii sukunimiä tietää tämän, samoin nämä käännökset ja muu elämän työ viitaa Suomen kieleen.

Acricola opiskeli Viipurissa ja Saksassa, missä on se Ruotsalainen opiskelutausta.

Se että Acricolalta löytyy paljon myös ruotsinkielistä tuotantoa johtuu tietenkin siitä, että eihän Suomenkielellä ollut mitään asemaa koska Acricolahan sen vasta laittoi paperille ...

Sitten vielä se, että tulkinta että joku Suomalainen suurmies on alkuperältään Ruotsalainen jos ei voida toisin todistaa on ihan perseestä, eikä kestä mitään tarkempaa analyysia ...

Lue lisää

vänkääjä.
>>Mitään näyttöä ei ole ruotsinkielen puolesta, Acricolan tausta oli talonpoikainen, joka on säädyistä taatusti Suomalaisin.>Acricolan nimi viittaa muualle kuin Ruotsiin ja jokainen joka tutkii sukunimiä tietää tämän, samoin nämä käännökset ja muu elämän työ viitaa Suomen kieleen.>Acricola opiskeli Viipurissa ja Saksassa, missä on se Ruotsalainen opiskelutausta.>Se että Acricolalta löytyy paljon myös ruotsinkielistä tuotantoa johtuu tietenkin siitä, että eihän Suomenkielellä ollut mitään asemaa koska Acricolahan sen vasta laittoi paperille ... >Sitten vielä se, että tulkinta että joku Suomalainen suurmies on alkuperältään Ruotsalainen jos ei voida toisin todistaa on ihan perseestä, eikä kestä mitään tarkempaa analyysia ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Tosin Suomen historiaa muokattiin noihin aikoihin varsin voimakkaasti Ruotsalaissuuntaiseksi.

Suomenruotsalainen kielivähemmistö ei nikotellut niinkään Venäläiskomentoa vaan pikemminkin sen seurauksena nousevaa Suomenkielistä kansallismielisyyttä.

Osa kuvitteli jopa ihan itsenäisyyden alussa, että Suomi voitaisiin palauttaa osaksi Ruotsia ja Ruotsalaistaa.

Tämä on oikeastaan paradoksi, että Suomenkielestä tuli ongelma vasta silloin Suomenruotsalaisille kun Suomi erotettiin Ruotsista, siksi Ruotsin kieli määriteltiin 1812 Suomen kansalliseksi kieleksi.

Lue lisää

sokaistunut tuohon nationalismiisi ?

>>Tosin Suomen historiaa muokattiin noihin aikoihin varsin voimakkaasti Ruotsalaissuuntaiseksi.>Suomenruotsalainen kielivähemmistö ei nikotellut niinkään Venäläiskomentoa vaan pikemminkin sen seurauksena nousevaa Suomenkielistä kansallismielisyyttä.>Osa kuvitteli jopa ihan itsenäisyyden alussa, että Suomi voitaisiin palauttaa osaksi Ruotsia ja Ruotsalaistaa.>Tämä on oikeastaan paradoksi, että Suomenkielestä tuli ongelma vasta silloin Suomenruotsalaisille kun Suomi erotettiin Ruotsista, siksi Ruotsin kieli määriteltiin 1812 Suomen kansalliseksi kieleksi.

Vaka Vanha kirjoitti:

Jön Donner mielestäni kommehtoi viime sykysnä Ruotsalaisuuden päivänä hyvin tätä Suomenruotsalaisten vainoharhaista identtiteettiä ...

Nimittäin Suomenruotsalaisilla on tapana "ruotsalaistaa" kaikki mikä ei ole Suomenkielistä, oli sitten kysymys nimistä, alkuperästä, tarditioista tai jostakin muusta.

Jörkkä käytti esimerkkinä Ruotsalaisuuden päivää, eli ihmetteli sitä että miksi "Suomenruotsalaisten" omaksi päiväksi on valittu Kustaa toinen Aadolffin kuolinpäivä, eihän sillä ole mitään tekemistä Suomenruotsalaisuuden kanssa.

Toinen asia mitä Jörkkä kristisoi oli nämä nimet ja alkuperät, taas Jörkkä otti esimerkin oamsta suvustaan, eli Donneria väitetään Ruotsalaiseksi suvuksi vaikka suvun esi-isä tuli aikanaan Saksasta Suomeen suoraan, eli suvulla ei ole mitään tekemistä Ruotsin kanssa ja samoin on monien muiden sukujen kanssa, esim. Suomen aatelissuvuista on 22 %:tia Ruotsalaista alkueperää, 21 %:tia Saksalaista alkuperää ja 40 %:tia suomalainen talonpoikaistausta, loput on ympäri maailmaa mm Venäjältä tai ei ole selvitettävissä.

Kolmas asia mitä Jörkkä vielä lopuksi kritisoi oli koko nimi, eli "Suomenruotsalainen" olisi Jörkän mielestä pitänyt olla "Suomenruotsinkielinen" sillä se on tarkka ja oikea määritelmä.
Suomenruotsalainen tarkoittaa Suomeen muuttanutta ruotsalaista ja niitä on todella vähän Suomessa.

Lue lisää

fiksu mies toisin kuin te itäistäjät. Miksiköhän?

Käsitteet ovat aina tulkinta huttua.

Agricola on rälssisukuja eli ei "suomalainen".

"suomalaisella" talopojalla ei olisi ollut mitään asiaa vaativiin tehtäviin joissa tulee kuulua piireihin.

"Donneria väitetään Ruotsalaiseksi suvuksi vaikka suvun esi-isä tuli aikanaan Saksasta Suomeen suoraan, eli suvulla ei ole mitään tekemistä Ruotsin kanssa ja samoin on monien muiden sukujen kanssa, esim. Suomen aatelissuvuista on 22 %:tia Ruotsalaista alkueperää, 21 %:tia Saksalaista alkuperää ja 40 %:tia suomalainen talonpoikaistausta, loput on ympäri maailmaa mm Venäjältä tai ei ole selvitettävissä"

Anna lähde luvuilla, kiitos.

Eikö donnereita ole ruotsissa oli alkuperä mikä tahansa?

Se on totta että "Suomen" aateliset eivät olleet keskiajalla ikinä suomalaisia.

"Ruotsin" mahtisuvut ja "Suomen" myös olivat usein eurooppalaista perua.

Saksalaisesta ritarikunnasta, englannista ja ranskasta tuli paljon mahtimiehiä.

Igor kirjoitti:

sokaistunut tuohon nationalismiisi ?

>>Tosin Suomen historiaa muokattiin noihin aikoihin varsin voimakkaasti Ruotsalaissuuntaiseksi.>Suomenruotsalainen kielivähemmistö ei nikotellut niinkään Venäläiskomentoa vaan pikemminkin sen seurauksena nousevaa Suomenkielistä kansallismielisyyttä.>Osa kuvitteli jopa ihan itsenäisyyden alussa, että Suomi voitaisiin palauttaa osaksi Ruotsia ja Ruotsalaistaa.>Tämä on oikeastaan paradoksi, että Suomenkielestä tuli ongelma vasta silloin Suomenruotsalaisille kun Suomi erotettiin Ruotsista, siksi Ruotsin kieli määriteltiin 1812 Suomen kansalliseksi kieleksi.

Lue lisää

täällä on joku ammattilaisen oloinenkin paikalla.

Igor kirjoitti:

sokaistunut tuohon nationalismiisi ?

>>Tosin Suomen historiaa muokattiin noihin aikoihin varsin voimakkaasti Ruotsalaissuuntaiseksi.>Suomenruotsalainen kielivähemmistö ei nikotellut niinkään Venäläiskomentoa vaan pikemminkin sen seurauksena nousevaa Suomenkielistä kansallismielisyyttä.>Osa kuvitteli jopa ihan itsenäisyyden alussa, että Suomi voitaisiin palauttaa osaksi Ruotsia ja Ruotsalaistaa.>Tämä on oikeastaan paradoksi, että Suomenkielestä tuli ongelma vasta silloin Suomenruotsalaisille kun Suomi erotettiin Ruotsista, siksi Ruotsin kieli määriteltiin 1812 Suomen kansalliseksi kieleksi.

Lue lisää

Joo, Snelman syntyi kyllä Ruotsissa Tukholmassa ja todennäköisesti Snelmanin kotona puhuttiin Ruotsia, mutta Snelman oli Suomalaisen merikapteenin poika joka myös osasi Suomea jo lapsena.

Snelmannin suku oli Suomesta samoin isä, kaveri oli töissä Tukholmassa jonkinaikaa ja sai pojan siellä, perhe muutti myöhemmin takaisin Suomeen ...

Kielilaki säädettiin 1863, tai niilläpaikkein en muista ihan tarkkaan ...
Kunnia koko lain voimaan astumisesta kuuluu osittain Marsalkka Mannerheimin isoisälle, joka oli vielä Marskin nimikaima.

Ruotsinvallan aikaan oli kielet ensin jokseenkin neutraaleja kysymyksiä, luterilainen kirkko pyrki jopa edistämään "kansankielen" käyttämistä.
Muutos tapahtui 1700 luvulla kun Ruotsi menetti merentakaiset alueet.
Silloin säädettiin kielilait, sukunimilait, Ruotsinkielisen virkamiehistön määrä moninkertaistui ja tehtiin jopa lakialoitteita Suomenkielen kieltämiseksi.

Esim. Kustaa Vaasan poika juhana puhui erittäin hyvää Suomea ja yritti tehdä sodasta jonka kävi Eerikiä vastaan myös kielisodan.
Säädyistä Aateliset menivät Eerikin puolelle, papisto ja talonpojat olivat yhtenäisenä Juhanan takana ja porvaristokin melkein kokonaan.
Juhana hävisi taistelun Suomessa ja joutui vankeuteen, mutta myöhemmin voitti Eerikin Ruotsissa.
Juhana piti tärkeänä koko hallituskautensa ajan molempien kielten hallintaa.
Eli puheet Ruotsin kielen dominoinnista voi unohtaa, se tuli vasta myöhemmin.

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, Snelman syntyi kyllä Ruotsissa Tukholmassa ja todennäköisesti Snelmanin kotona puhuttiin Ruotsia, mutta Snelman oli Suomalaisen merikapteenin poika joka myös osasi Suomea jo lapsena.

Snelmannin suku oli Suomesta samoin isä, kaveri oli töissä Tukholmassa jonkinaikaa ja sai pojan siellä, perhe muutti myöhemmin takaisin Suomeen ...

Kielilaki säädettiin 1863, tai niilläpaikkein en muista ihan tarkkaan ...
Kunnia koko lain voimaan astumisesta kuuluu osittain Marsalkka Mannerheimin isoisälle, joka oli vielä Marskin nimikaima.

Ruotsinvallan aikaan oli kielet ensin jokseenkin neutraaleja kysymyksiä, luterilainen kirkko pyrki jopa edistämään "kansankielen" käyttämistä.
Muutos tapahtui 1700 luvulla kun Ruotsi menetti merentakaiset alueet.
Silloin säädettiin kielilait, sukunimilait, Ruotsinkielisen virkamiehistön määrä moninkertaistui ja tehtiin jopa lakialoitteita Suomenkielen kieltämiseksi.

Esim. Kustaa Vaasan poika juhana puhui erittäin hyvää Suomea ja yritti tehdä sodasta jonka kävi Eerikiä vastaan myös kielisodan.
Säädyistä Aateliset menivät Eerikin puolelle, papisto ja talonpojat olivat yhtenäisenä Juhanan takana ja porvaristokin melkein kokonaan.
Juhana hävisi taistelun Suomessa ja joutui vankeuteen, mutta myöhemmin voitti Eerikin Ruotsissa.
Juhana piti tärkeänä koko hallituskautensa ajan molempien kielten hallintaa.
Eli puheet Ruotsin kielen dominoinnista voi unohtaa, se tuli vasta myöhemmin.

Lue lisää

mutta tämä vaikuttaa nyt jotenkin harhaiselta.

Vaka Vanha kirjoitti:

Jön Donner mielestäni kommehtoi viime sykysnä Ruotsalaisuuden päivänä hyvin tätä Suomenruotsalaisten vainoharhaista identtiteettiä ...

Nimittäin Suomenruotsalaisilla on tapana "ruotsalaistaa" kaikki mikä ei ole Suomenkielistä, oli sitten kysymys nimistä, alkuperästä, tarditioista tai jostakin muusta.

Jörkkä käytti esimerkkinä Ruotsalaisuuden päivää, eli ihmetteli sitä että miksi "Suomenruotsalaisten" omaksi päiväksi on valittu Kustaa toinen Aadolffin kuolinpäivä, eihän sillä ole mitään tekemistä Suomenruotsalaisuuden kanssa.

Toinen asia mitä Jörkkä kristisoi oli nämä nimet ja alkuperät, taas Jörkkä otti esimerkin oamsta suvustaan, eli Donneria väitetään Ruotsalaiseksi suvuksi vaikka suvun esi-isä tuli aikanaan Saksasta Suomeen suoraan, eli suvulla ei ole mitään tekemistä Ruotsin kanssa ja samoin on monien muiden sukujen kanssa, esim. Suomen aatelissuvuista on 22 %:tia Ruotsalaista alkueperää, 21 %:tia Saksalaista alkuperää ja 40 %:tia suomalainen talonpoikaistausta, loput on ympäri maailmaa mm Venäjältä tai ei ole selvitettävissä.

Kolmas asia mitä Jörkkä vielä lopuksi kritisoi oli koko nimi, eli "Suomenruotsalainen" olisi Jörkän mielestä pitänyt olla "Suomenruotsinkielinen" sillä se on tarkka ja oikea määritelmä.
Suomenruotsalainen tarkoittaa Suomeen muuttanutta ruotsalaista ja niitä on todella vähän Suomessa.

Lue lisää

näillä "Suomen" aatelisilla eli "suomalaisilla" aatelisilla (Suomi syntyi marskin aikana tosin) Helsingin ritarihuoneen aatelisia?

He voivat ollakin osin "suomalaista" juurta?

Kun puhun aatelisista "Ruotsin", "Suomen" ja "Viron" alueella tarkoitan niitä joilla oli vaakunat jne. alkaen 1000-1300 paikkeilla...

Varmasti oli vakka-"suomalaisia", Hämäläisiä ja karjalaisia siinä porukassa...just joo ja helan går...hik hik

Igor kirjoitti:

vänkääjä.
>>Mitään näyttöä ei ole ruotsinkielen puolesta, Acricolan tausta oli talonpoikainen, joka on säädyistä taatusti Suomalaisin.>Acricolan nimi viittaa muualle kuin Ruotsiin ja jokainen joka tutkii sukunimiä tietää tämän, samoin nämä käännökset ja muu elämän työ viitaa Suomen kieleen.>Acricola opiskeli Viipurissa ja Saksassa, missä on se Ruotsalainen opiskelutausta.>Se että Acricolalta löytyy paljon myös ruotsinkielistä tuotantoa johtuu tietenkin siitä, että eihän Suomenkielellä ollut mitään asemaa koska Acricolahan sen vasta laittoi paperille ... >Sitten vielä se, että tulkinta että joku Suomalainen suurmies on alkuperältään Ruotsalainen jos ei voida toisin todistaa on ihan perseestä, eikä kestä mitään tarkempaa analyysia ...

Lue lisää

Tämä myytti rannikon Ruotsalaisista uudisasukkaista on puhdasta puppua ...

Ei Suomeen ole mitään talonpoikia muutanut koskaan, tulijat on olleet pääasiassa porvareita ja sotilaita, eikä netkään ole asumattomaan korpeen tulleet.
Alueella n ollut vahva Suomenkielinen asutus koko ajan, kieli on vaihtunut vasta myöhemmin.

Todisteena tästä on paikkakuntien nimet, ne pohjautuu Suomenkieleen.

Alkuperäinen nimi on samassa muodossa kuin on kaikki sen ajan nimet kirkonkirjoissa, syy on se että mitään Suomenkieltä ei ole ollut olemassa kirjoitetussa muododssa ennen Micael Acricolaa.
Eli miten siellä voisi olla silloin Micaelin isän kohdalla Suomenkielinen nimi kun Micael vasta lattoi koko kielen paperille ...

Itämaa kirjoitti:

fiksu mies toisin kuin te itäistäjät. Miksiköhän?

Käsitteet ovat aina tulkinta huttua.

Agricola on rälssisukuja eli ei "suomalainen".

"suomalaisella" talopojalla ei olisi ollut mitään asiaa vaativiin tehtäviin joissa tulee kuulua piireihin.

"Donneria väitetään Ruotsalaiseksi suvuksi vaikka suvun esi-isä tuli aikanaan Saksasta Suomeen suoraan, eli suvulla ei ole mitään tekemistä Ruotsin kanssa ja samoin on monien muiden sukujen kanssa, esim. Suomen aatelissuvuista on 22 %:tia Ruotsalaista alkueperää, 21 %:tia Saksalaista alkuperää ja 40 %:tia suomalainen talonpoikaistausta, loput on ympäri maailmaa mm Venäjältä tai ei ole selvitettävissä"

Anna lähde luvuilla, kiitos.

Eikö donnereita ole ruotsissa oli alkuperä mikä tahansa?

Se on totta että "Suomen" aateliset eivät olleet keskiajalla ikinä suomalaisia.

"Ruotsin" mahtisuvut ja "Suomen" myös olivat usein eurooppalaista perua.

Saksalaisesta ritarikunnasta, englannista ja ranskasta tuli paljon mahtimiehiä.

Lue lisää

Aatelissukujen tiedot löytyvät aatelisluettelosta, niillä on omat sivut ...
Kieli on kylläkin Ruotsi niillä sivuilla, eli jos on jäänyt koulut käymättä niin ei kannata mennä sinne.

Väitteet Donnerista taas oli Donnerin televisio haatattelusta viime syksyltä Ruotsalaisuuden päivänä.

Näistä "ritarikunnista" sen verran, että on totta että eniten ulkomaalaisia on tullut nimenmaan aatelissäätyyn, tosin 40 %:tia aatelissuvuista on taustaltaan Suomalaisia talonpoikia. Muissa säädyissä ulkomaalaisten osuus on häviävän pieni ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, Snelman syntyi kyllä Ruotsissa Tukholmassa ja todennäköisesti Snelmanin kotona puhuttiin Ruotsia, mutta Snelman oli Suomalaisen merikapteenin poika joka myös osasi Suomea jo lapsena.

Snelmannin suku oli Suomesta samoin isä, kaveri oli töissä Tukholmassa jonkinaikaa ja sai pojan siellä, perhe muutti myöhemmin takaisin Suomeen ...

Kielilaki säädettiin 1863, tai niilläpaikkein en muista ihan tarkkaan ...
Kunnia koko lain voimaan astumisesta kuuluu osittain Marsalkka Mannerheimin isoisälle, joka oli vielä Marskin nimikaima.

Ruotsinvallan aikaan oli kielet ensin jokseenkin neutraaleja kysymyksiä, luterilainen kirkko pyrki jopa edistämään "kansankielen" käyttämistä.
Muutos tapahtui 1700 luvulla kun Ruotsi menetti merentakaiset alueet.
Silloin säädettiin kielilait, sukunimilait, Ruotsinkielisen virkamiehistön määrä moninkertaistui ja tehtiin jopa lakialoitteita Suomenkielen kieltämiseksi.

Esim. Kustaa Vaasan poika juhana puhui erittäin hyvää Suomea ja yritti tehdä sodasta jonka kävi Eerikiä vastaan myös kielisodan.
Säädyistä Aateliset menivät Eerikin puolelle, papisto ja talonpojat olivat yhtenäisenä Juhanan takana ja porvaristokin melkein kokonaan.
Juhana hävisi taistelun Suomessa ja joutui vankeuteen, mutta myöhemmin voitti Eerikin Ruotsissa.
Juhana piti tärkeänä koko hallituskautensa ajan molempien kielten hallintaa.
Eli puheet Ruotsin kielen dominoinnista voi unohtaa, se tuli vasta myöhemmin.

Lue lisää

>>Joo, Snelman syntyi kyllä Ruotsissa Tukholmassa ja todennäköisesti Snelmanin kotona puhuttiin Ruotsia, mutta Snelman oli Suomalaisen merikapteenin poika joka myös osasi Suomea jo lapsena.>Ruotsinvallan aikaan oli kielet ensin jokseenkin neutraaleja kysymyksiä, luterilainen kirkko pyrki jopa edistämään "kansankielen" käyttämistä.
Muutos tapahtui 1700 luvulla kun Ruotsi menetti merentakaiset alueet.
Silloin säädettiin kielilait, sukunimilait, Ruotsinkielisen virkamiehistön määrä moninkertaistui ja tehtiin jopa lakialoitteita Suomenkielen kieltämiseksi.>Esim. Kustaa Vaasan poika juhana puhui erittäin hyvää Suomea ja yritti tehdä sodasta jonka kävi Eerikiä vastaan myös kielisodan.>Säädyistä Aateliset menivät Eerikin puolelle, papisto ja talonpojat olivat yhtenäisenä Juhanan takana ja porvaristokin melkein kokonaan.
Juhana hävisi taistelun Suomessa ja joutui vankeuteen, mutta myöhemmin voitti Eerikin Ruotsissa>Juhana piti tärkeänä koko hallituskautensa ajan molempien kielten hallintaa.
Eli puheet Ruotsin kielen dominoinnista voi unohtaa, se tuli vasta myöhemmin.

Kiihko-Nationalisti kirjoitti:

näillä "Suomen" aatelisilla eli "suomalaisilla" aatelisilla (Suomi syntyi marskin aikana tosin) Helsingin ritarihuoneen aatelisia?

He voivat ollakin osin "suomalaista" juurta?

Kun puhun aatelisista "Ruotsin", "Suomen" ja "Viron" alueella tarkoitan niitä joilla oli vaakunat jne. alkaen 1000-1300 paikkeilla...

Varmasti oli vakka-"suomalaisia", Hämäläisiä ja karjalaisia siinä porukassa...just joo ja helan går...hik hik

Lue lisää

Tässä on vaan sellainen ristiriita, että Ruotsissa ja Suomessa ei ollut perintöaateluutta vielä 1300 luvulla.

Aatelisarvon perinnöllisyys tuli vasta 1600 luvulla, sitä ennen kuka tahansa pystyi nousemaan ritarihuoneen jäseneksi.

Eli hik, hik, ... älä ota enää.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tämä myytti rannikon Ruotsalaisista uudisasukkaista on puhdasta puppua ...

Ei Suomeen ole mitään talonpoikia muutanut koskaan, tulijat on olleet pääasiassa porvareita ja sotilaita, eikä netkään ole asumattomaan korpeen tulleet.
Alueella n ollut vahva Suomenkielinen asutus koko ajan, kieli on vaihtunut vasta myöhemmin.

Todisteena tästä on paikkakuntien nimet, ne pohjautuu Suomenkieleen.

Alkuperäinen nimi on samassa muodossa kuin on kaikki sen ajan nimet kirkonkirjoissa, syy on se että mitään Suomenkieltä ei ole ollut olemassa kirjoitetussa muododssa ennen Micael Acricolaa.
Eli miten siellä voisi olla silloin Micaelin isän kohdalla Suomenkielinen nimi kun Micael vasta lattoi koko kielen paperille ...

Lue lisää

>>Tämä myytti rannikon Ruotsalaisista uudisasukkaista on puhdasta puppua ...Ei Suomeen ole mitään talonpoikia muutanut koskaan, tulijat on olleet pääasiassa porvareita ja sotilaita, eikä netkään ole asumattomaan korpeen tulleet.
Alueella n ollut vahva Suomenkielinen asutus koko ajan, kieli on vaihtunut vasta myöhemmin.>Todisteena tästä on paikkakuntien nimet, ne pohjautuu Suomenkieleen.>Alkuperäinen nimi on samassa muodossa kuin on kaikki sen ajan nimet kirkonkirjoissa, syy on se että mitään Suomenkieltä ei ole ollut olemassa kirjoitetussa muododssa ennen Micael Acricolaa.
Eli miten siellä voisi olla silloin Micaelin isän kohdalla Suomenkielinen nimi kun Micael vasta lattoi koko kielen paperille ...

Itämaa kirjoitti:

täällä on joku ammattilaisen oloinenkin paikalla.

tosiaankaan ammattilainen. Ihan yhtä amatööri kuin sinäkin (ei millään pahalla).
Minulla on vain iso kirjahylly..

Vaka Vanha kirjoitti:

Tämä myytti rannikon Ruotsalaisista uudisasukkaista on puhdasta puppua ...

Ei Suomeen ole mitään talonpoikia muutanut koskaan, tulijat on olleet pääasiassa porvareita ja sotilaita, eikä netkään ole asumattomaan korpeen tulleet.
Alueella n ollut vahva Suomenkielinen asutus koko ajan, kieli on vaihtunut vasta myöhemmin.

Todisteena tästä on paikkakuntien nimet, ne pohjautuu Suomenkieleen.

Alkuperäinen nimi on samassa muodossa kuin on kaikki sen ajan nimet kirkonkirjoissa, syy on se että mitään Suomenkieltä ei ole ollut olemassa kirjoitetussa muododssa ennen Micael Acricolaa.
Eli miten siellä voisi olla silloin Micaelin isän kohdalla Suomenkielinen nimi kun Micael vasta lattoi koko kielen paperille ...

Lue lisää

...alkoi Birger Jaarlin sotaretken jälkeen 1249. Tämä tunnetaan yleensä toisen ristiretken nimellä, mutta HUOM! vasta sen jälkeen alkaa löytyä tekstejä "ensimmäisestä ristiretkestä" 1156. Tietysti silloin on voitu tehdä jokin ryöstöretki Lounais-Suomeen ja tietysti on voitu joku pappi tappaa Köyliössä, mutta nykyään monet tutkijat epäilevät jo sitäkin, oliko Pyhä Henrik edes historiallinen henkilö. Historiaa on aina kirjoitettu voittajan ehdoilla.

Paikannimistöä on tietenkin ollut olemassa ja se on sitten vääntynyt enemmän tai vähemmän ruotsalaiseen muotoon.

Igor kirjoitti:

>>Joo, Snelman syntyi kyllä Ruotsissa Tukholmassa ja todennäköisesti Snelmanin kotona puhuttiin Ruotsia, mutta Snelman oli Suomalaisen merikapteenin poika joka myös osasi Suomea jo lapsena.>Ruotsinvallan aikaan oli kielet ensin jokseenkin neutraaleja kysymyksiä, luterilainen kirkko pyrki jopa edistämään "kansankielen" käyttämistä.
Muutos tapahtui 1700 luvulla kun Ruotsi menetti merentakaiset alueet.
Silloin säädettiin kielilait, sukunimilait, Ruotsinkielisen virkamiehistön määrä moninkertaistui ja tehtiin jopa lakialoitteita Suomenkielen kieltämiseksi.>Esim. Kustaa Vaasan poika juhana puhui erittäin hyvää Suomea ja yritti tehdä sodasta jonka kävi Eerikiä vastaan myös kielisodan.>Säädyistä Aateliset menivät Eerikin puolelle, papisto ja talonpojat olivat yhtenäisenä Juhanan takana ja porvaristokin melkein kokonaan.
Juhana hävisi taistelun Suomessa ja joutui vankeuteen, mutta myöhemmin voitti Eerikin Ruotsissa>Juhana piti tärkeänä koko hallituskautensa ajan molempien kielten hallintaa.
Eli puheet Ruotsin kielen dominoinnista voi unohtaa, se tuli vasta myöhemmin.

Lue lisää

No kovin oli vähän tietoa Juhanasta, miehestähän on aineistoa metritolkulla kirjastoissa ...

Tämä Juhanan ja Eerikin välinen valtataistelu on kyllä kuvattu periaatteessa kaikissa historian kirjoissa.

Minua hämmästyttää se, ettet ole tietoinen Juhanan suomenkielen taidosta, sehän kuuluu melkein yleissivistykseen ...

Toisaalta Suomen kirkko oli huomattavan vanhoillinen kun verrataan Ruotsin kirkkoon ja katolisen Katariinan puolisona oli luonnollista että kirkko meni nimenomaan Juhanan puolelle, joka tuki katolisuutta.

Jos Juhana olisi onnistunut ja pysynyt vallassa Turussa, niin todennäköisesti Suomesta olisi tullut Suomenkielinen ja katolinen jo silloin.

wiikatemies kirjoitti:

...alkoi Birger Jaarlin sotaretken jälkeen 1249. Tämä tunnetaan yleensä toisen ristiretken nimellä, mutta HUOM! vasta sen jälkeen alkaa löytyä tekstejä "ensimmäisestä ristiretkestä" 1156. Tietysti silloin on voitu tehdä jokin ryöstöretki Lounais-Suomeen ja tietysti on voitu joku pappi tappaa Köyliössä, mutta nykyään monet tutkijat epäilevät jo sitäkin, oliko Pyhä Henrik edes historiallinen henkilö. Historiaa on aina kirjoitettu voittajan ehdoilla.

Paikannimistöä on tietenkin ollut olemassa ja se on sitten vääntynyt enemmän tai vähemmän ruotsalaiseen muotoon.

Lue lisää

Joo, Ruotsalaisten maahanmuutto varmaan alkoi jo Birgerin aikana, mutta myytti tyhjästä maakunnasta jonka olisivat asuttaneet Ruotsalaiset on vain myytti ...

Mitään tyhjää maakuntaa ei ollut, koska nimistö kertoo asutuksesta ja nimet oli Suomalaisia.

Ruotsalaiset tulivat yleensä kauppiaiksi ja esim. muurareiksi rakentamaan linnoja ja kirkkoja.
Samoin sotilaiksi, käsityöläisiksi, porvareiksi jne ...
Talonpojiksi ei ole paljon väkeä tullut, Suomi ei ole alue mikä vetää maanviljelijöitä, eikä ole koskaan ollutkaan.

Vaka Vanha kirjoitti:

No kovin oli vähän tietoa Juhanasta, miehestähän on aineistoa metritolkulla kirjastoissa ...

Tämä Juhanan ja Eerikin välinen valtataistelu on kyllä kuvattu periaatteessa kaikissa historian kirjoissa.

Minua hämmästyttää se, ettet ole tietoinen Juhanan suomenkielen taidosta, sehän kuuluu melkein yleissivistykseen ...

Toisaalta Suomen kirkko oli huomattavan vanhoillinen kun verrataan Ruotsin kirkkoon ja katolisen Katariinan puolisona oli luonnollista että kirkko meni nimenomaan Juhanan puolelle, joka tuki katolisuutta.

Jos Juhana olisi onnistunut ja pysynyt vallassa Turussa, niin todennäköisesti Suomesta olisi tullut Suomenkielinen ja katolinen jo silloin.

Lue lisää

niitä lähteitä ?

>>No kovin oli vähän tietoa Juhanasta, miehestähän on aineistoa metritolkulla kirjastoissa ...>Tämä Juhanan ja Eerikin välinen valtataistelu on kyllä kuvattu periaatteessa kaikissa historian kirjoissa.>Minua hämmästyttää se, ettet ole tietoinen Juhanan suomenkielen taidosta, sehän kuuluu melkein yleissivistykseen ...>1556-1563. Juhana Suomen herttuana. Hänen kerrotaan käyttäneen suomen kieltä diplomaattisessa kirjeenvaihdossaan Ranskaan osoituksena asemastaan>Jos Juhana olisi onnistunut ja pysynyt vallassa Turussa, niin todennäköisesti Suomesta olisi tullut Suomenkielinen ja katolinen jo silloin.

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, Ruotsalaisten maahanmuutto varmaan alkoi jo Birgerin aikana, mutta myytti tyhjästä maakunnasta jonka olisivat asuttaneet Ruotsalaiset on vain myytti ...

Mitään tyhjää maakuntaa ei ollut, koska nimistö kertoo asutuksesta ja nimet oli Suomalaisia.

Ruotsalaiset tulivat yleensä kauppiaiksi ja esim. muurareiksi rakentamaan linnoja ja kirkkoja.
Samoin sotilaiksi, käsityöläisiksi, porvareiksi jne ...
Talonpojiksi ei ole paljon väkeä tullut, Suomi ei ole alue mikä vetää maanviljelijöitä, eikä ole koskaan ollutkaan.

Lue lisää

tuli vaikka sinä toista väitätkin. Et esitä mitään väitteesi tueksi joka tuntuu mutulta.

Lainaus Huldenin "Itärajan vartijat, keskiaika" :
>Sjöstrand kertoo että 1100-luvuvun lopussa suomeen muutti pelkästään pientalonpoikia, jotka tulivat omaehtoisesti turunmaalle. 1200-luvulla tuli sitten sveanmaalta turunmaalle ja uudellemaalle talonpoikaispäälliköitä ja heidän alustalaisiaan. Riippumatta siitä kuinka maahnamuutto oli organisoitu, sillä oli joka tapauksessa suoranainen valtapoliittinen vaikutus. Uudet tilat muuttivat varhaisempaa taloudellista mallia, ja tiheämpi väestö tuotti enemmän ylijäämää, mikä oli toimivan keskusvallan syntymisen tärkeimpiä edellytyksiä.<

>>Talonpojiksi ei ole paljon väkeä tullut, Suomi ei ole alue mikä vetää maanviljelijöitä, eikä ole koskaan ollutkaan.

Igor kirjoitti:

niitä lähteitä ?

>>No kovin oli vähän tietoa Juhanasta, miehestähän on aineistoa metritolkulla kirjastoissa ...>Tämä Juhanan ja Eerikin välinen valtataistelu on kyllä kuvattu periaatteessa kaikissa historian kirjoissa.>Minua hämmästyttää se, ettet ole tietoinen Juhanan suomenkielen taidosta, sehän kuuluu melkein yleissivistykseen ...>1556-1563. Juhana Suomen herttuana. Hänen kerrotaan käyttäneen suomen kieltä diplomaattisessa kirjeenvaihdossaan Ranskaan osoituksena asemastaan>Jos Juhana olisi onnistunut ja pysynyt vallassa Turussa, niin todennäköisesti Suomesta olisi tullut Suomenkielinen ja katolinen jo silloin.

Lue lisää

Jooo, oikeassa olet siinä ettei oikein ole mitään mahdollisuutta 1200 miehellä 10 000 miestä vastaan ...

Toisaalta asia voidaan nähdä niinkin, ettei Eerik ottanut mitään riskejä, eli toi kaikki irrotettavissa olevat miehet.

Muuten tuo Suomenkielinen diplomaattiposti oli minulle uutta tietoa, löytyykö siihen vahvistusta mistään ...
Pitääpä katsoa "Suomalaiset dokumentit" kirja, tuo oli hyvä vihje, kiitos siitä.

Pitää kumminkin muistaa se, että Juhana taisteli vallasta ja ehkä myös hengestään, eli kyllä silloin käytetään kaikki keinot niin uskonnon kuin kielipolitiikankin taholta.

Tosin kuten jo aikaisemmin totesin, niin aatelisto ei tukenut Juhanaa vaan meni Eerikin puolelle ja todennäköisesti se ratkaisi taistelun Eerikin hyväksi.
Merkitystä oli varmaan sillä 10 000 miehellä myös ...

Muuten lue vaikka suomen historia kirjasarjasta, siellä ainakin on siitä maininta.

Igor kirjoitti:

tuli vaikka sinä toista väitätkin. Et esitä mitään väitteesi tueksi joka tuntuu mutulta.

Lainaus Huldenin "Itärajan vartijat, keskiaika" :
>Sjöstrand kertoo että 1100-luvuvun lopussa suomeen muutti pelkästään pientalonpoikia, jotka tulivat omaehtoisesti turunmaalle. 1200-luvulla tuli sitten sveanmaalta turunmaalle ja uudellemaalle talonpoikaispäälliköitä ja heidän alustalaisiaan. Riippumatta siitä kuinka maahnamuutto oli organisoitu, sillä oli joka tapauksessa suoranainen valtapoliittinen vaikutus. Uudet tilat muuttivat varhaisempaa taloudellista mallia, ja tiheämpi väestö tuotti enemmän ylijäämää, mikä oli toimivan keskusvallan syntymisen tärkeimpiä edellytyksiä.<

>>Talonpojiksi ei ole paljon väkeä tullut, Suomi ei ole alue mikä vetää maanviljelijöitä, eikä ole koskaan ollutkaan.

Lue lisää

Suomessa ei tuotteet ole koskaan olleet samallalailla maataloustuotteita kuin oli muualla euroopassa, eli maatilojenkin tuotanto perustui metsästykseen, kalastukseen, tervanpolttoon, puutavaraan jne ...

Maatalous on ollut yksinkertaisesti liian tehotonta muuhun Eurooppaan verrattuna, itseasiassa Ruotsikin houkutteli vielä 1500 luvulla Suomalaisia kaskenpolttajia Ruotsiin uudisasukkaiksi.

On yksinkertaisesti epäloogista kuvitella että paremmilta alueilta tänne tultaisiin viljelemään huonompia alueita, ei ainakaan suuressa määrin oli viljelijöitä tullut.
Muihin ammatteihin taas on loogista ajatella tulijoita, koska täällä oli markkinoita uusille tuotteille ja tuotannolle.

Vaka Vanha kirjoitti:

Suomessa ei tuotteet ole koskaan olleet samallalailla maataloustuotteita kuin oli muualla euroopassa, eli maatilojenkin tuotanto perustui metsästykseen, kalastukseen, tervanpolttoon, puutavaraan jne ...

Maatalous on ollut yksinkertaisesti liian tehotonta muuhun Eurooppaan verrattuna, itseasiassa Ruotsikin houkutteli vielä 1500 luvulla Suomalaisia kaskenpolttajia Ruotsiin uudisasukkaiksi.

On yksinkertaisesti epäloogista kuvitella että paremmilta alueilta tänne tultaisiin viljelemään huonompia alueita, ei ainakaan suuressa määrin oli viljelijöitä tullut.
Muihin ammatteihin taas on loogista ajatella tulijoita, koska täällä oli markkinoita uusille tuotteille ja tuotannolle.

Lue lisää

>>Maatalous on ollut yksinkertaisesti liian tehotonta muuhun Eurooppaan verrattuna, itseasiassa Ruotsikin houkutteli vielä 1500 luvulla Suomalaisia kaskenpolttajia Ruotsiin uudisasukkaiksi.>On yksinkertaisesti epäloogista kuvitella että paremmilta alueilta tänne tultaisiin viljelemään huonompia alueita, ei ainakaan suuressa määrin oli viljelijöitä tullut.

Igor kirjoitti:

>>Maatalous on ollut yksinkertaisesti liian tehotonta muuhun Eurooppaan verrattuna, itseasiassa Ruotsikin houkutteli vielä 1500 luvulla Suomalaisia kaskenpolttajia Ruotsiin uudisasukkaiksi.>On yksinkertaisesti epäloogista kuvitella että paremmilta alueilta tänne tultaisiin viljelemään huonompia alueita, ei ainakaan suuressa määrin oli viljelijöitä tullut.

Lue lisää

Ei uudisasukkaiden tarvitse olla maanviljelijöitä, voihan sitä olla muissakin ammateissa.

Suomessa ei ollut suuria kaupunkeja, oikeastaan ei edes keskisuuria kaupunkeja.
Tilojen tuotto oli eurooppaan verrattuna olematon, eli mihin ne maanviljelijät olisivat myyneet vähät tuotteensa, toisillekko eihän siinä ole mitään järkeä.

Soopelin nahalla sai Suomessa maatilan 1500 luvulla, eli joko tilat oli helvetin halpoja tai soopelin nahat helvetin arvokkaita.

Joka tapauksessa kun vertaat tehtyä työnmäärää, olet varmaan samaa mieltä ettei kukaan täysijärkinen ei kuvitellut rikastuvansa maanviljelyllä Suomessa 1500 luvulla ...

Tervanpoltto oli se elinkeino jolla hankittiin tarvittava valuutta, maanviljelyllä ruokittiin talon oma väki ja maksettiin vähän veroja eli kymmenyksiä, veroilla ruokittiin virkamiehet.

Vaka Vanha kirjoitti:

Jooo, oikeassa olet siinä ettei oikein ole mitään mahdollisuutta 1200 miehellä 10 000 miestä vastaan ...

Toisaalta asia voidaan nähdä niinkin, ettei Eerik ottanut mitään riskejä, eli toi kaikki irrotettavissa olevat miehet.

Muuten tuo Suomenkielinen diplomaattiposti oli minulle uutta tietoa, löytyykö siihen vahvistusta mistään ...
Pitääpä katsoa "Suomalaiset dokumentit" kirja, tuo oli hyvä vihje, kiitos siitä.

Pitää kumminkin muistaa se, että Juhana taisteli vallasta ja ehkä myös hengestään, eli kyllä silloin käytetään kaikki keinot niin uskonnon kuin kielipolitiikankin taholta.

Tosin kuten jo aikaisemmin totesin, niin aatelisto ei tukenut Juhanaa vaan meni Eerikin puolelle ja todennäköisesti se ratkaisi taistelun Eerikin hyväksi.
Merkitystä oli varmaan sillä 10 000 miehellä myös ...

Muuten lue vaikka suomen historia kirjasarjasta, siellä ainakin on siitä maininta.

Lue lisää

>>Muuten tuo Suomenkielinen diplomaattiposti oli minulle uutta tietoa, löytyykö siihen vahvistusta mistään ...
Pitääpä katsoa "Suomalaiset dokumentit" kirja, tuo oli hyvä vihje, kiitos siitä.>Pitää kumminkin muistaa se, että Juhana taisteli vallasta ja ehkä myös hengestään, eli kyllä silloin käytetään kaikki keinot niin uskonnon kuin kielipolitiikankin taholta.>Muuten lue vaikka suomen historia kirjasarjasta, siellä ainakin on siitä maininta.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei uudisasukkaiden tarvitse olla maanviljelijöitä, voihan sitä olla muissakin ammateissa.

Suomessa ei ollut suuria kaupunkeja, oikeastaan ei edes keskisuuria kaupunkeja.
Tilojen tuotto oli eurooppaan verrattuna olematon, eli mihin ne maanviljelijät olisivat myyneet vähät tuotteensa, toisillekko eihän siinä ole mitään järkeä.

Soopelin nahalla sai Suomessa maatilan 1500 luvulla, eli joko tilat oli helvetin halpoja tai soopelin nahat helvetin arvokkaita.

Joka tapauksessa kun vertaat tehtyä työnmäärää, olet varmaan samaa mieltä ettei kukaan täysijärkinen ei kuvitellut rikastuvansa maanviljelyllä Suomessa 1500 luvulla ...

Tervanpoltto oli se elinkeino jolla hankittiin tarvittava valuutta, maanviljelyllä ruokittiin talon oma väki ja maksettiin vähän veroja eli kymmenyksiä, veroilla ruokittiin virkamiehet.

Lue lisää

Niin siinä mainittiin talonpoikaispäälliköt alusväkineen.

Sinä puhut nyt suomalaisista, et ruotsalaisista uudisasukkaista.

>>Joka tapauksessa kun vertaat tehtyä työnmäärää, olet varmaan samaa mieltä ettei kukaan täysijärkinen ei kuvitellut rikastuvansa maanviljelyllä Suomessa 1500 luvulla ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Tässä on vaan sellainen ristiriita, että Ruotsissa ja Suomessa ei ollut perintöaateluutta vielä 1300 luvulla.

Aatelisarvon perinnöllisyys tuli vasta 1600 luvulla, sitä ennen kuka tahansa pystyi nousemaan ritarihuoneen jäseneksi.

Eli hik, hik, ... älä ota enää.

Lue lisää

talonpoikaa nousi jonkin ritarikunnan jäseneksi ennen 1300-lukua?

Vaka Vanha kirjoitti:

Tämä myytti rannikon Ruotsalaisista uudisasukkaista on puhdasta puppua ...

Ei Suomeen ole mitään talonpoikia muutanut koskaan, tulijat on olleet pääasiassa porvareita ja sotilaita, eikä netkään ole asumattomaan korpeen tulleet.
Alueella n ollut vahva Suomenkielinen asutus koko ajan, kieli on vaihtunut vasta myöhemmin.

Todisteena tästä on paikkakuntien nimet, ne pohjautuu Suomenkieleen.

Alkuperäinen nimi on samassa muodossa kuin on kaikki sen ajan nimet kirkonkirjoissa, syy on se että mitään Suomenkieltä ei ole ollut olemassa kirjoitetussa muododssa ennen Micael Acricolaa.
Eli miten siellä voisi olla silloin Micaelin isän kohdalla Suomenkielinen nimi kun Micael vasta lattoi koko kielen paperille ...

Lue lisää

esimerkit keskiajan rannikon seutujen "suomalaisista" nimistä joihin svealaisia ja eurooppalaisia muutti.

Igor kirjoitti:

>>Tämä myytti rannikon Ruotsalaisista uudisasukkaista on puhdasta puppua ...Ei Suomeen ole mitään talonpoikia muutanut koskaan, tulijat on olleet pääasiassa porvareita ja sotilaita, eikä netkään ole asumattomaan korpeen tulleet.
Alueella n ollut vahva Suomenkielinen asutus koko ajan, kieli on vaihtunut vasta myöhemmin.>Todisteena tästä on paikkakuntien nimet, ne pohjautuu Suomenkieleen.>Alkuperäinen nimi on samassa muodossa kuin on kaikki sen ajan nimet kirkonkirjoissa, syy on se että mitään Suomenkieltä ei ole ollut olemassa kirjoitetussa muododssa ennen Micael Acricolaa.
Eli miten siellä voisi olla silloin Micaelin isän kohdalla Suomenkielinen nimi kun Micael vasta lattoi koko kielen paperille ...

Lue lisää

miten maanomistus hoidettiin?

esim. Viipurin linnan herrat myivät/antoivat kokonaisia kyliä Kymin alueella. Jos paperissa oli ritaritason/linnanherratason nimeä alla ja kiistaton omistusoikeus niin kysymys oli varmaan rälssistä.

Igor kirjoitti:

Niin siinä mainittiin talonpoikaispäälliköt alusväkineen.

Sinä puhut nyt suomalaisista, et ruotsalaisista uudisasukkaista.

>>Joka tapauksessa kun vertaat tehtyä työnmäärää, olet varmaan samaa mieltä ettei kukaan täysijärkinen ei kuvitellut rikastuvansa maanviljelyllä Suomessa 1500 luvulla ...

Lue lisää

valtapolitiikka kuviossa erityisesti veckelax eli "vehkalahti" on erityisen mielenkiintoinen. Alueella oli kokonainen kylä kansainvälistä rälssiä jne.

Itämaa kirjoitti:

miten maanomistus hoidettiin?

esim. Viipurin linnan herrat myivät/antoivat kokonaisia kyliä Kymin alueella. Jos paperissa oli ritaritason/linnanherratason nimeä alla ja kiistaton omistusoikeus niin kysymys oli varmaan rälssistä.

Lue lisää

tapaus oli sellainen että kuningas Magnus Eriksson julisti 1344 kaikki suomen vielä viljelemättömät alueet omikseen ja kutsui kaikkia halukkaita niitä raivaamaan ja asuttamaan.
Samalla hän nimitti Dan Niclissonin suomen käskynhaltijaksi jonka alaisuuteen kuului turun ja viipurin linnanläänit.

Sarkajako tuli käyttöön 1300-luvulla siellä missä oli siirrytty peltoviljelyyn esim. varsinais-suomessa, satakunnassa, uudellamaalla ja hämeessä. Ruotsissa kyseinen jako (myös nimillä aurinkojako, ruotsalainen jako) oli otettu käyttöön jo 1200-luvulla.
Sarkajaossa kullekkin talolle määrättiin tontti sen veroluvun perusteella. Sen jälkeen kylän taloille jaettiin osuudet kylän pelloista ja niityistä, jokaiselle osa hyvistä ja huonoista maista (Kari "Suomalaisten keskiaika).

Igor kirjoitti:

>>Muuten tuo Suomenkielinen diplomaattiposti oli minulle uutta tietoa, löytyykö siihen vahvistusta mistään ...
Pitääpä katsoa "Suomalaiset dokumentit" kirja, tuo oli hyvä vihje, kiitos siitä.>Pitää kumminkin muistaa se, että Juhana taisteli vallasta ja ehkä myös hengestään, eli kyllä silloin käytetään kaikki keinot niin uskonnon kuin kielipolitiikankin taholta.>Muuten lue vaikka suomen historia kirjasarjasta, siellä ainakin on siitä maininta.

Lue lisää

Minähän sanoin, että aatelisto meni Eerikin puolelle, mikä on loogista jos sodasta tehdään kielisota ...

Itämaa kirjoitti:

valtapolitiikka kuviossa erityisesti veckelax eli "vehkalahti" on erityisen mielenkiintoinen. Alueella oli kokonainen kylä kansainvälistä rälssiä jne.

Mikäli oikein muistan, niin Vehkalahti oli aikanaan suurimpia asutuskeskuksia.

Voi olla että muistan väärin, mutta eikös Lallin vaimo Kerttu haudattu sukuhautaansa Vehkalahteen.

Itämaa kirjoitti:

talonpoikaa nousi jonkin ritarikunnan jäseneksi ennen 1300-lukua?

Eiköhän se ollut niin, että ennen 1300 lukua oli kaikki ritarit taustaltaan talonpoikia ...

Virkamies-aateliset tuli vasta kun oli valtakunta missä voitiin myöntää virkoja jollekkin.

Itämaa kirjoitti:

esimerkit keskiajan rannikon seutujen "suomalaisista" nimistä joihin svealaisia ja eurooppalaisia muutti.

Helsinki on saanut nimensä todennäköisesti Ruotsin Hälsingin mukaan, eli sieltä on tullut todennäköisesti kauppiaita ja käsityöläisiä Helsinkiin.

Vaka Vanha kirjoitti:

Minähän sanoin, että aatelisto meni Eerikin puolelle, mikä on loogista jos sodasta tehdään kielisota ...

>>Minähän sanoin, että aatelisto meni Eerikin puolelle, mikä on loogista jos sodasta tehdään kielisota ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Eiköhän se ollut niin, että ennen 1300 lukua oli kaikki ritarit taustaltaan talonpoikia ...

Virkamies-aateliset tuli vasta kun oli valtakunta missä voitiin myöntää virkoja jollekkin.

Lue lisää

olla suomalais-syntyistä "rälssiä" ennen 1400-luvun alkua.. Eikä siis ritareitakaan..

>Suomessa vapaasäädyillä oli merkitystä vasta 1300-luvun lopulla. Tosin täällä oli jo aiemmin ollut ylimyksiä, mutta he olivat muukalaisia. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen ja solmi avioliittoja suomalaisten vapaasäätyisten kanssa. Tällaisiä muualta tulleita sukuja olivat saksalaiset Djäknit, Kortummet, Bitzit, Svärdit, Flemingit, Fincket, Görtzhagenit ja Garpit sekä tanskalainen Frille-suku. Monen näiden sukujen jäsenet ovat näytelleet varsin huomattavaa osaa maamme historiassa. 1300- ja 1400 lukujen vaihteessa ilmestyy puhtaasti suomalaisia vapaasukuja. Näitä olivat Taivassalon Särkilahdesta polveutuneet Stiernkorsit eli Särkilahdet, Kylmäkosken Mellolasta Tavast-suku, Halikon Hornit ja Karpalaiset, Porvoon seudulta Stålarmit, Nousiaisten Kirveet, Raision ja Rymättylän Renkoset sekä Turun seudun Inkoset ja Hirvet.
Lahden Saksalassa 1.3.1995 Juha Sinivaara<

Lainaus täältä : http://koti.phnet.fi/sinivaara/ralssis/ralssike.htm
Hyvä sivusto suomen rälssiin.

Vaka Vanha kirjoitti:

Helsinki on saanut nimensä todennäköisesti Ruotsin Hälsingin mukaan, eli sieltä on tullut todennäköisesti kauppiaita ja käsityöläisiä Helsinkiin.

>>Helsinki on saanut nimensä todennäköisesti Ruotsin Hälsingin mukaan, eli sieltä on tullut todennäköisesti kauppiaita ja käsityöläisiä Helsinkiin.

Vaka Vanha kirjoitti:

Mikäli oikein muistan, niin Vehkalahti oli aikanaan suurimpia asutuskeskuksia.

Voi olla että muistan väärin, mutta eikös Lallin vaimo Kerttu haudattu sukuhautaansa Vehkalahteen.

Lue lisää

Oh-hoh... Mistä lähteestä olet moisen tiedon saanut? Ettei vain mahtanut olla jokin viime vuonna julkaistu historiallinen romaani, joka käsitteli tätä Eerikin/Henrikin legendaa kaunokirjallisesta naisnäkökulmasta, mutta meni minulta jotenkin ohi korvien? Jotain sellaista muistan kuulleeni, mutta kerro ihmeessä, jos tiedät paremmin. Tosi tieto tästä olisi joka tapauksessa varsinainen tieteellinen sensaatio!

Igor kirjoitti:

olla suomalais-syntyistä "rälssiä" ennen 1400-luvun alkua.. Eikä siis ritareitakaan..

>Suomessa vapaasäädyillä oli merkitystä vasta 1300-luvun lopulla. Tosin täällä oli jo aiemmin ollut ylimyksiä, mutta he olivat muukalaisia. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen ja solmi avioliittoja suomalaisten vapaasäätyisten kanssa. Tällaisiä muualta tulleita sukuja olivat saksalaiset Djäknit, Kortummet, Bitzit, Svärdit, Flemingit, Fincket, Görtzhagenit ja Garpit sekä tanskalainen Frille-suku. Monen näiden sukujen jäsenet ovat näytelleet varsin huomattavaa osaa maamme historiassa. 1300- ja 1400 lukujen vaihteessa ilmestyy puhtaasti suomalaisia vapaasukuja. Näitä olivat Taivassalon Särkilahdesta polveutuneet Stiernkorsit eli Särkilahdet, Kylmäkosken Mellolasta Tavast-suku, Halikon Hornit ja Karpalaiset, Porvoon seudulta Stålarmit, Nousiaisten Kirveet, Raision ja Rymättylän Renkoset sekä Turun seudun Inkoset ja Hirvet.
Lahden Saksalassa 1.3.1995 Juha Sinivaara<

Lainaus täältä : http://koti.phnet.fi/sinivaara/ralssis/ralssike.htm
Hyvä sivusto suomen rälssiin.

Lue lisää

mihin jäi Kurkien mahtisuku, sitä pidetään yhtenä niistä Suomalaisista aatelissuvuista joiden juuret ulottuu jo rautakaudelle.

wiikatemies kirjoitti:

Oh-hoh... Mistä lähteestä olet moisen tiedon saanut? Ettei vain mahtanut olla jokin viime vuonna julkaistu historiallinen romaani, joka käsitteli tätä Eerikin/Henrikin legendaa kaunokirjallisesta naisnäkökulmasta, mutta meni minulta jotenkin ohi korvien? Jotain sellaista muistan kuulleeni, mutta kerro ihmeessä, jos tiedät paremmin. Tosi tieto tästä olisi joka tapauksessa varsinainen tieteellinen sensaatio!

Lue lisää

heitin sen kyllä enempi vitsinä ...

Igor kirjoitti:

>>Helsinki on saanut nimensä todennäköisesti Ruotsin Hälsingin mukaan, eli sieltä on tullut todennäköisesti kauppiaita ja käsityöläisiä Helsinkiin.

Väärä tulkinta, homma meni todennäköisesti niin ...

Kuten legendassa kerrotaan toisesta ristiretkestä, eli ensin vallattiin Hämeen satama, joka on ollut Vantaanjoen suu.
Tähän Birger jaarli sitten rakensi kastellin, eli linnan.
Näinollen asukkaat on olleet sotilaita ja muurareita, ehkä myös käsityöläisiä ja kauppiaita.

Mutta ajankohdasta ei kannata keskustella, koska siitä ei päästä kumminkaan yhteisymmärykseen ...

Igor kirjoitti:

>>Minähän sanoin, että aatelisto meni Eerikin puolelle, mikä on loogista jos sodasta tehdään kielisota ...

Miksi noin herkkänä, tehän voititte ...

Eli Ruotsinkielinen aatelisto vastaan Suomenkielinen papisto, talonpojat ja porvarit.

Yksi asia on kumminkin varma, Juhana piti puheen Suomenkielellä Turun linnan pihalla kannattajilleen.

Vaka Vanha kirjoitti:

mihin jäi Kurkien mahtisuku, sitä pidetään yhtenä niistä Suomalaisista aatelissuvuista joiden juuret ulottuu jo rautakaudelle.

Jos vähän viitsisit lukea vastineitasi.
Katso linkitetytn sivun vasemmalta Kurki-Svärd..

Vaka Vanha kirjoitti:

heitin sen kyllä enempi vitsinä ...

>>heitin sen kyllä enempi vitsinä ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Miksi noin herkkänä, tehän voititte ...

Eli Ruotsinkielinen aatelisto vastaan Suomenkielinen papisto, talonpojat ja porvarit.

Yksi asia on kumminkin varma, Juhana piti puheen Suomenkielellä Turun linnan pihalla kannattajilleen.

Lue lisää

>>Miksi noin herkkänä, tehän voititte ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Miksi noin herkkänä, tehän voititte ...

Eli Ruotsinkielinen aatelisto vastaan Suomenkielinen papisto, talonpojat ja porvarit.

Yksi asia on kumminkin varma, Juhana piti puheen Suomenkielellä Turun linnan pihalla kannattajilleen.

Lue lisää

>>Eli Ruotsinkielinen aatelisto vastaan Suomenkielinen papisto, talonpojat ja porvarit.>Yksi asia on kumminkin varma, Juhana piti puheen Suomenkielellä Turun linnan pihalla kannattajilleen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Väärä tulkinta, homma meni todennäköisesti niin ...

Kuten legendassa kerrotaan toisesta ristiretkestä, eli ensin vallattiin Hämeen satama, joka on ollut Vantaanjoen suu.
Tähän Birger jaarli sitten rakensi kastellin, eli linnan.
Näinollen asukkaat on olleet sotilaita ja muurareita, ehkä myös käsityöläisiä ja kauppiaita.

Mutta ajankohdasta ei kannata keskustella, koska siitä ei päästä kumminkaan yhteisymmärykseen ...

Lue lisää

Nimenomaan uudisasutuksen pääjoukko oli talonpoikia. Ristiretkeläisten mukana on tietenkin ollut muitakin ammattiryhmiä, mutta se joukko, joka asettui asumaan alueita ensin oli kyllä talonpoikia.

Igor kirjoitti:

>>Eli Ruotsinkielinen aatelisto vastaan Suomenkielinen papisto, talonpojat ja porvarit.>Yksi asia on kumminkin varma, Juhana piti puheen Suomenkielellä Turun linnan pihalla kannattajilleen.

Lue lisää

Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...

Sekoitat tämän Ruotsin vastaaviin kielilakeihin, Ruotsi on rajoittanut kielelliset oikeudet koskemaan vain maassa olevia kielellisiä alkuperäisiä vähemmistöjä, kuten meänkieli jne ...

Suomessa kielivähemmistöön kuuluu kaikki Ruotsinkieliset, kansallisuuteen katsomatta ja oikeudet koskee kaikkia maassa asuvia ruotsinkielisiä kansallisuuten katsomatta.

Igor kirjoitti:

>>Miksi noin herkkänä, tehän voititte ...

Joo, et pyri Suomalaistamaan historiaa, mutta pyrit vahvasti Ruotsalaistamaan meidän historiaa vaikka se ei olisi totta ...

Igor kirjoitti:

Nimenomaan uudisasutuksen pääjoukko oli talonpoikia. Ristiretkeläisten mukana on tietenkin ollut muitakin ammattiryhmiä, mutta se joukko, joka asettui asumaan alueita ensin oli kyllä talonpoikia.

Lue lisää

Kyllä ensin rakennettiin linna, se on mainittu oikein saagassa ...

Eiköhän rakentajien nokkamiehet tulleet Ruotsista, ehkä apumiehet otettiin paikkakunnalta ...

Tätä talonpoika-asustus muyyttiä vastaan sotii vielä sekin seikka, ettei alue ollut asumaton vaikka näin väitetään ...
Jos alue olisi annettu Ruotsalaisille talonpojille, niin silloin on Suomalaiset joko teloitettu tai karkoitettu ja kysymys on silloin etnisestä puhdistuksesta ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...

Sekoitat tämän Ruotsin vastaaviin kielilakeihin, Ruotsi on rajoittanut kielelliset oikeudet koskemaan vain maassa olevia kielellisiä alkuperäisiä vähemmistöjä, kuten meänkieli jne ...

Suomessa kielivähemmistöön kuuluu kaikki Ruotsinkieliset, kansallisuuteen katsomatta ja oikeudet koskee kaikkia maassa asuvia ruotsinkielisiä kansallisuuten katsomatta.

Lue lisää

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Igor kirjoitti:

>>heitin sen kyllä enempi vitsinä ...

Niin no kansanperinne kyllä tuntee tämäntapaisen väitteen, mutta sitä tuskin pystytään todistamaan ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, et pyri Suomalaistamaan historiaa, mutta pyrit vahvasti Ruotsalaistamaan meidän historiaa vaikka se ei olisi totta ...

väitteitteni tueksi, toisin kuin sinulla, joka tunnut toimivan enemmän "musta tuntuu" pohjalta.
Sinä pyrit perusteettomasti "suomalaistamaan" historiaa, vaikka historiankirjoitus ja lähteet kertoisivat muuta. Onko perusteeton vääristely mielestäsi oikein ?

Igor kirjoitti:

Jos vähän viitsisit lukea vastineitasi.
Katso linkitetytn sivun vasemmalta Kurki-Svärd..

Katso sinä kurkien sivulta, suku on ollut todennäköisesti jo rautakaudella mahtisuku ja taatusti Suomalainen taustaltaan.

Eli mihin perustuu väite ettei ole ollut Suomalaisia rälssisukuja 1300 luvulla.

Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, yksi Birgerin sukulaistytöistä on naitu Kurkien pojalle, vai oliko se veljenpojalle tai pojanpojalle.

Vaka Vanha kirjoitti:

Kyllä ensin rakennettiin linna, se on mainittu oikein saagassa ...

Eiköhän rakentajien nokkamiehet tulleet Ruotsista, ehkä apumiehet otettiin paikkakunnalta ...

Tätä talonpoika-asustus muyyttiä vastaan sotii vielä sekin seikka, ettei alue ollut asumaton vaikka näin väitetään ...
Jos alue olisi annettu Ruotsalaisille talonpojille, niin silloin on Suomalaiset joko teloitettu tai karkoitettu ja kysymys on silloin etnisestä puhdistuksesta ...

Lue lisää

>>Tätä talonpoika-asustus muyyttiä vastaan sotii vielä sekin seikka, ettei alue ollut asumaton vaikka näin väitetään ...
Jos alue olisi annettu Ruotsalaisille talonpojille, niin silloin on Suomalaiset joko teloitettu tai karkoitettu ja kysymys on silloin etnisestä puhdistuksesta ...

Igor kirjoitti:

>>Tätä talonpoika-asustus muyyttiä vastaan sotii vielä sekin seikka, ettei alue ollut asumaton vaikka näin väitetään ...
Jos alue olisi annettu Ruotsalaisille talonpojille, niin silloin on Suomalaiset joko teloitettu tai karkoitettu ja kysymys on silloin etnisestä puhdistuksesta ...

Lue lisää

Muinaislinnojen ketju kertoo kaiken ...

Vantaanjoen suulla oli linna, jonka Birger valtasi.

Vaka Vanha kirjoitti:

Katso sinä kurkien sivulta, suku on ollut todennäköisesti jo rautakaudella mahtisuku ja taatusti Suomalainen taustaltaan.

Eli mihin perustuu väite ettei ole ollut Suomalaisia rälssisukuja 1300 luvulla.

Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, yksi Birgerin sukulaistytöistä on naitu Kurkien pojalle, vai oliko se veljenpojalle tai pojanpojalle.

Lue lisää

ne pojun linkit, kun oikein Kurjet mainitsit ?

>>Eli mihin perustuu väite ettei ole ollut Suomalaisia rälssisukuja 1300 luvulla.>Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, yksi Birgerin sukulaistytöistä on naitu Kurkien pojalle, vai oliko se veljenpojalle tai pojanpojalle

Vaka Vanha kirjoitti:

Muinaislinnojen ketju kertoo kaiken ...

Vantaanjoen suulla oli linna, jonka Birger valtasi.

Tuosta saagan mainitsemasta vartiolinnasta ei ole edes mitään varmuutta. Ei edes paikasta missä se sijaitsi. On saattanut olla vaikka kymijoella tms.

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

Niimpäniin, eli sekoitat tarkoitushakuisesti kaksi aivan eri määritelmää oman tahtosi mukaan ...

Suomenruotsinkieli voisi olla oma kieli, mutta sitä ei ole meidän sopimusten mukaan määritelty omaksi kieleksi koska Suomeruotsalainen vähemmistö ei ole niin halunnut.
On haluttu pitää yhteys Ruotsinkieleen mahdollisimman tiiviinä.

Kun tätä rajausta ei ole tehty, niin nykyisten mm. EU sopimusten mukaan kaikki oikeudet mitä annetaan kielellisin perustein Suomessa Ruotsinkielisille niin koskee kaikkia EU:n alueella asuvia Ruotsinkielisiä kun ne muuttaa Suomeen.
Muuten kysymys on syrjinnästä etnisin perustein.

Jos tälläinen rajaus olisi tehty, että Suomenruotsinkieli on oma kieli, kuten on Meänkieli Ruotsissa, niin nykyiset edut koskisivat vain meidän Suomenruotsalaista vähemmistöä, mutta kun rajausta ei ole tehty niin ei voi mitään ...

Ruotsalaiset on tietenkin ajatelleet kustannuksia, syntyperäiset Suomalaiset on näin saatu eri asemaan kuin Torniojoen Meänkieliset.
Vaikka mitään Meänkieltä ei ole oikeasti edes olemassa, se on samaa Suomenkieltä kuin muutkin Suomenkielen murteet.

Juridisesti asia on aivan yksiselitteinen, kysymyksessä on Ruotsin kieli ja Suomenruotsalainen vähemmistö, mitään Suomenruotsia ei ole olemassa.

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

>>Juridisesti asia on aivan yksiselitteinen, kysymyksessä on Ruotsin kieli ja Suomenruotsalainen vähemmistö, mitään Suomenruotsia ei ole olemassa.

Igor kirjoitti:

väitteitteni tueksi, toisin kuin sinulla, joka tunnut toimivan enemmän "musta tuntuu" pohjalta.
Sinä pyrit perusteettomasti "suomalaistamaan" historiaa, vaikka historiankirjoitus ja lähteet kertoisivat muuta. Onko perusteeton vääristely mielestäsi oikein ?

Lue lisää

Et voi pyyhkiä Uudenmaan muinaislinnoja olemattomiin, etkä niiden asukkaita.

Et voi mitätöidä Vantaanjoen suun muinaislinnaa ...

Muisnaislinnoja eli niiden raunioita löytyy Suomesta muistaakseni yli 130 kpl:tta, korjaat varmaan jos muistan luvun väärin ...

Eli kysymys on ajanjaksosta juuri ennen kristinuskon tuloa, eli vuosista 500 - 1200 väliltä.

Igor kirjoitti:

Tuosta saagan mainitsemasta vartiolinnasta ei ole edes mitään varmuutta. Ei edes paikasta missä se sijaitsi. On saattanut olla vaikka kymijoella tms.

Niin, syyhän siihen että Hämeen satama on ajateltu Vantaanjoen suuhun, on se että siellä oli tälläinen muisnaislinna ja satama, sekä kylä.

Igor kirjoitti:

väitteitteni tueksi, toisin kuin sinulla, joka tunnut toimivan enemmän "musta tuntuu" pohjalta.
Sinä pyrit perusteettomasti "suomalaistamaan" historiaa, vaikka historiankirjoitus ja lähteet kertoisivat muuta. Onko perusteeton vääristely mielestäsi oikein ?

Lue lisää

>>Et voi pyyhkiä Uudenmaan muinaislinnoja olemattomiin, etkä niiden asukkaita.>Et voi mitätöidä Vantaanjoen suun muinaislinnaa ...>Eli kysymys on ajanjaksosta juuri ennen kristinuskon tuloa, eli vuosista 500 - 1200 väliltä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Niin, syyhän siihen että Hämeen satama on ajateltu Vantaanjoen suuhun, on se että siellä oli tälläinen muisnaislinna ja satama, sekä kylä.

mitään hämeen satamaa vantaanjoen suussa.
Todellakin on "ajateltu" ilmeisesti omassa päässäsi, ellei ole antaa lähdettä..

Igor kirjoitti:

ne pojun linkit, kun oikein Kurjet mainitsit ?

>>Eli mihin perustuu väite ettei ole ollut Suomalaisia rälssisukuja 1300 luvulla.>Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, yksi Birgerin sukulaistytöistä on naitu Kurkien pojalle, vai oliko se veljenpojalle tai pojanpojalle

Lue lisää

Minä menin googleen ja sieltä sellainen kuin "elävä keskiaka" hakusanalla kyseisen yhdistyksen sivuille, sieltä sitten klikkasin sellaista kun "suomalaisten rälssisukjen historiaa" sivua, niin aukesi suoraan Matti Kurjen sivut.

Tässä lainaus kyseisen argeologin kaivauksista niiltä sivuilta,
"Kurkien hallitseman Laukon kartanon alkuvaiheisiin. Kaikkien löytöjen perusteella on ilmeistä, että Laukko on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti vähintään keskeiseltä rautakaudelta, 600-luvulta asti. Laukonhaassa olevia hiidenkiukaita tai "lapinkiukaita" ei ole tutkittu tarkemmin; "

Eli voi olla, että Kurjet on olleet mahtisuku jo 600 luvulla.

Muuten niillä Kurkien sivuilla sanotaan myös se, että Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, hae se itse esille en viitsi kaikkea tehdä ...

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

Lainaus suoraan sinun tekstistä, "Sanottaisiinko mieluummin suomenruotsinkielinen aatelisto, olisi totuudenmukaisempaa."

Eli kyllä se olit sinä joka tuon kielimääritelmän keksit tässä ja nyt tänä iltana, en muuten ole koskaan kuullut sitä ennemmin ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Minä menin googleen ja sieltä sellainen kuin "elävä keskiaka" hakusanalla kyseisen yhdistyksen sivuille, sieltä sitten klikkasin sellaista kun "suomalaisten rälssisukjen historiaa" sivua, niin aukesi suoraan Matti Kurjen sivut.

Tässä lainaus kyseisen argeologin kaivauksista niiltä sivuilta,
"Kurkien hallitseman Laukon kartanon alkuvaiheisiin. Kaikkien löytöjen perusteella on ilmeistä, että Laukko on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti vähintään keskeiseltä rautakaudelta, 600-luvulta asti. Laukonhaassa olevia hiidenkiukaita tai "lapinkiukaita" ei ole tutkittu tarkemmin; "

Eli voi olla, että Kurjet on olleet mahtisuku jo 600 luvulla.

Muuten niillä Kurkien sivuilla sanotaan myös se, että Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, hae se itse esille en viitsi kaikkea tehdä ...

Lue lisää

>>Muuten niillä Kurkien sivuilla sanotaan myös se, että Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, hae se itse esille en viitsi kaikkea tehdä ... Myöhemmin 1300- ja 1400-luvuilla Birger jaarlin kuuluisan Folkunga-suvun useita edustajia avioitui Kurki-sukuisten kanssa. Seppo Suvannon mukaan Odygd-suvun edustajat saivat tiloja nimenomaan Kurki-Svärd -suvulta.<

Suomalainen mahtisuku, ei Folkungasuku, eikä aatelissuku ennen 1300-luvun loppua.

Igor kirjoitti:

mitään hämeen satamaa vantaanjoen suussa.
Todellakin on "ajateltu" ilmeisesti omassa päässäsi, ellei ole antaa lähdettä..

Sinullahan oli se Risto Karin kirja, ainakin sieltä se löytyy ...

Igor kirjoitti:

väitteitteni tueksi, toisin kuin sinulla, joka tunnut toimivan enemmän "musta tuntuu" pohjalta.
Sinä pyrit perusteettomasti "suomalaistamaan" historiaa, vaikka historiankirjoitus ja lähteet kertoisivat muuta. Onko perusteeton vääristely mielestäsi oikein ?

Lue lisää

Mene googleen ja pistä hakusanaksi muinaislinnat, niin eiköhän ala löytyä ...

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

Kun asiatieto on vähissä täytyy näköjään turvautua pilkunhalkomiseen.

>>Eli kyllä se olit sinä joka tuon kielimääritelmän keksit tässä ja nyt tänä iltana, en muuten ole koskaan kuullut sitä ennemmin ...

Igor kirjoitti:

>>Muuten niillä Kurkien sivuilla sanotaan myös se, että Birger jaarli piti Kurkeja Folkgunda sukuna, hae se itse esille en viitsi kaikkea tehdä ... Myöhemmin 1300- ja 1400-luvuilla Birger jaarlin kuuluisan Folkunga-suvun useita edustajia avioitui Kurki-sukuisten kanssa. Seppo Suvannon mukaan Odygd-suvun edustajat saivat tiloja nimenomaan Kurki-Svärd -suvulta.<

Suomalainen mahtisuku, ei Folkungasuku, eikä aatelissuku ennen 1300-luvun loppua.

Lue lisää

Et sitten viitsinytkään lukea niitä sivuja ...
Siellä se mainintaan.

Kysyit lähdettä ja sen kerroin, jos sinulla on toinen tieto niin en voi sitä kumotakkaan.

Igor kirjoitti:

väitteitteni tueksi, toisin kuin sinulla, joka tunnut toimivan enemmän "musta tuntuu" pohjalta.
Sinä pyrit perusteettomasti "suomalaistamaan" historiaa, vaikka historiankirjoitus ja lähteet kertoisivat muuta. Onko perusteeton vääristely mielestäsi oikein ?

Lue lisää

Maalaa osoiterivi->hiiren oikealla copy -> hiiren oikealla tekstiin paste..

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

Se oli selvä koko ajan, sinä aloit väittää minun väittäneen jotain joka oli sinun oma väitteesi ...

Igor kirjoitti:

väitteitteni tueksi, toisin kuin sinulla, joka tunnut toimivan enemmän "musta tuntuu" pohjalta.
Sinä pyrit perusteettomasti "suomalaistamaan" historiaa, vaikka historiankirjoitus ja lähteet kertoisivat muuta. Onko perusteeton vääristely mielestäsi oikein ?

Lue lisää

Pitää aloittaa uusi keskustelu, tämä alkaa jo kyllästyttää ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Sinullahan oli se Risto Karin kirja, ainakin sieltä se löytyy ...

Karilta s. 126
> Jo aikaisemmin svealaista uudisasutusta oli sijoittunut suomenlahden pohjoisrannikon läntiseen osaan. Hämeen valloituksen jälkeen tämä asutustoiminta kiihtyi varsinkin inkoon ja kymijoen läntisen suuhaaran alueella. Näin sai alkunsa nyland eli uusimaa. On mahdollista että osa tästä siirtolaisuudesta tapahtui jo ennen hämeen ristiretkeä ja että tuolloiset tulokkaat olisivat varmistaneet varsinaiseen retkeen osallistuneille eräänlaisen sillanpääaseman rannikolla.<

Joten kyllä Karikin mainitsee nimenomaan svealaiset uudenmaan asuttajina.

Vaka Vanha kirjoitti:

Et sitten viitsinytkään lukea niitä sivuja ...
Siellä se mainintaan.

Kysyit lähdettä ja sen kerroin, jos sinulla on toinen tieto niin en voi sitä kumotakkaan.

Lue lisää

Taas puppua..

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

ole mikään selvää näköjään..

Vaka Vanha kirjoitti:

Sinullahan oli se Risto Karin kirja, ainakin sieltä se löytyy ...

Kari käyttää muotoa, että "on mahdollista" kuten itsekkin lainaat tuossa tekstissä ...

Eli kun kerran kaipaat faktoja, niin etkö itse ole niitä valmis esittämään ...

"on mahdollista" ei ole fakta ...

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

Taas sama vanha temppu, eli hämärrät tarkoituksella määritelmiä ja sanoja, sekä käsitteitä ympäripyöreillä omilla termeillä ...

Oma oli määritelmäsi, et voi syyttää minua sen käystöstä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Sinullahan oli se Risto Karin kirja, ainakin sieltä se löytyy ...

"On mahdollista" viittasi ainoastaan asutuksen ajankohtaan ennen ristiretkeä..
Eli ei vaikuta itse pääasiaan.

Igor kirjoitti:

>>Minä en ole ainakaan kuullut vielä sellaista kielimääritelmää kuin Suomenruotsinkieli, eikä sitä tunne meidän lainsääntömmekään ...>Sinulla on peruskäsitteet sekaisin, miten suomenruotsinkielinen eroaa ruotsinkielisestä ...

Lue lisää

>>Taas sama vanha temppu, eli hämärrät tarkoituksella määritelmiä ja sanoja, sekä käsitteitä ympäripyöreillä omilla termeillä ...

Igor kirjoitti:

väitteitteni tueksi, toisin kuin sinulla, joka tunnut toimivan enemmän "musta tuntuu" pohjalta.
Sinä pyrit perusteettomasti "suomalaistamaan" historiaa, vaikka historiankirjoitus ja lähteet kertoisivat muuta. Onko perusteeton vääristely mielestäsi oikein ?

Lue lisää

>>Pitää aloittaa uusi keskustelu, tämä alkaa jo kyllästyttää ...

Se oli paska filmi ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Se oli paska filmi ...

Sisältö kakkaa vai liian halpa?

eikös se paatos ollut jotenkin tuttua.

Napoleon rulettaa.