Kilpailuttamista ja globaalia markkinataloutta oikeutetaan väittämällä sen johtavan enemmän tai vähemmän tasaisesti jakautuvaan vaurauteen. Tämä väite voidaan testata yksinkertaisesti kysymällä, että kilpailu kenen välillä. Mitä sinä vastaat?
Vaurauden myytti
t.i.ruskeepaa
8530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ehkäpä varallisuuden epätasainen jakautuminen johtuukin osaltaan siitä, että peli ei ole reilua. Kilpailun ja kilpailuttamisen pitäisi siis olla reilua ja järkiperäistä. Tosin "järjellinen toiminta" ei aina vie parhaaseen mahdolliseen tulokseen, mikä näkyy mm. erilaisissa peliteorioissa, kuten vaikkapa ns. vangin dilemmassa. Tietenkin kilpailua yritetään pitää reiluna lainsäädännön ja erilaisten kilpailulautakuntien ym. sellaisten avulla. Mutta kuten käytännöstä tiedetään, tuollaiset toimenpiteet laahaavat pahasti jäljessä. Näyttäisi siis olevan vielä paljon tehtävää tälläkin saralla.
Kerro kun tiedät.
ja yhdessä sovittujen (pelin) sääntöjen ja tehtyjen sopimusten noudattaminen. Elävästä elämästä löytyy kyllä paljon esimerkkejä siitä, milloin peli ei ole reilua. Mainittakoon vaikkapa erilaiset "sopupelit" ja kiellettyjen aineiden käyttö urheilukisoissa.
suurin osa kaupasta on epäreilua peliä? Silloinhan sinusta koko peli olisi epäreilua, eikä vain pari poikkeustapausta.
en minä.
Sillä minusta no, kuluttajat luovat markkinat.
Eli massa päättää mitä tuotetaan. Kapitalistisessa kilpailussa pärjää se, joka joko osaa toimia massojen tahdon mukaisesti.
EI päätä, mitä tuotetaan. Sen päättää suurteollisuus ja mahdollisesti kauppa. Väite massan päättämisestä on täysin virheellinen, emmehän toimi vapaassa kilpailuyhteiskunnassa vaan erilaisten kartellien ja eturyhmien pompoteltavina. Massa ostaa sitä roskaa, mitä kaupasta löytyy.
Hyvänä esimerkkinä vaikkapa nailonsukat. Talvisukkina saa vielä jostakin urheilu- tai jalkapallosukkien nimellä, kesäsukkina ei mistään. Kuitenkin kaikista paras sukka on nailonsukka. Se toimii kerrospukeutumisperiaatteella ja on luja ja lähes kulumaton. Helppo pestä ja kuivuu nopeasti.
Toinen on nailonpaita. Kesällä viileä, koska tuuli puhaltaa esteettä läpi, talvella lämmin koska kankaaseen sopii paljon eristävää ilmaa sisään. Helppo pestä, kuivuu nopeasti, rypistymätön ja pitkäikäinen. Se oli aikanaan muodostua puuvillateollisuuden tuhoksi, mutta painostuksen takia tuotanto lopetettiin. Ainoa haitta oli se, että suli ihoon kiinni palotilanteessa.
Missä muuten on myynnissä muita kuin puuvillaisia alusvaatteita? Asiantuntijat ja kokemus sanovat puuvillaa kaikista kehnoimmaksi materiaaliksi ihoa vasten. Imee hien ja pysyy märkänä, kun pitäisi päästää kosteus ulompiin kerroksiin. Ja olematon kestävyys.
Sitten vaikkapa muuttuva puristussuhde bensamoottorissa. Saabin insinööri kehitti ja patentoi toimivan järjestelmän, jonka GM osti suurella rahalla ja hyllytti. Muuttuva puristussuhde mahdollistaa bensamoottorille pienen kulutuksen osakuormituksellakin. Saattaa olla, että takana on öljyntuottajienkin intressit kuten ainakin katalysaattorin ja nykyisen möhköautovillityksenkin takana.
Muitakin esimerkkejä löytyy, kun pitää silmät auki.
Ongelmakohta koko Kysymyksen asettelussa ( ja sen seurauksena threadin kuolema )on sen matemaattisen vastauksen mahdollisen toteutuman puute. Siksi esittäisinkin. Valitaan otsikoksi :
Vaurauden Filosofinen käsite suhteessa liikkeeseen, jolloin tähän keskusteluun saadaan mukaan aikajatkumo-aspekti "Myytin"sijaan.