Halonen / KKO / Poliittinen nimitys

.


************************************************
teema:

JÄLLEEN TAVANOMAISTA HÄMÄYSTÄ, PETOSTA JA SALAILUA!
************************************************




Halosen tuoreimmasta poliittisesta
nimityksistä seuraavaa:
********************************

KKO:n vasta nimitetty presidentti Pauliine Koskelo kuuluu viitetuastansa ja sidosryhmiensä kautta sekä avioliittonsa, ammatti -ja perhe -ja ystäväpiiriensä kautta ehjänä lenkkinä SDP:n taakse kätkeytyneitten stalinisti-kommunistien valtaa pitävään klikkiin.

SDP:n (sen jäsenkirjan ottaneitten Halonen-Tuomioja ym., stalinistikommunistien ) valtaaman kaappama OMi:stä (oikuesministeriö) ovat tulleet kolme viimeisintä KKO:n presidenttiämme.

Reitti, aatetausta, ystäväpiiri ja intressit ovat kaikilla monelta osin yhteisiä.

LINJA: Oikeusministeriö-KKO-KKO:n presidentti-linjaa ovat ennen Koskeloa kulkeneet
Tarja Halosen ja kumppaneitten, 1970 -luvun stalinisti-kommunisteissa mukana aktivisteina olleet entiset presidentit

Olavi Heinonen ja Leif Sevon.


...Että se siitä Halosen esittämistä "potempkin kulisseista", perusteluista Pauliine Koskelon nimittämiselle ohi pätevämmän mutta ei-sosialistiksi tunnistautuvan professori Mikko Tulokkaan.

"Puolueeton, sitoutumaton naisjuristi".



Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta

.

32

2196

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • liittyen

      SUOMALAISTA AVOIMUUTTA:
      JURISTIEN PIENI PIIRI SUPATTELI KORKEIMMALLE OIKEUDELLE PRESIDENTIN

      Toimittajat: Juha Ristamäki ja Boris Salomon




      >>Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Koskelon KKO:n presidentiksi juuri ennen joulua.

      Koskelon valinta käynnisti vilkkaan keskustelun kahdestakin syystä:

      Koko valintamenetelmää on syytetty epädemokraattiseksi.

      Toiseksi, Koskelo ohitti valinnassa ainakin yhden selvästi itseään ansioituneemman hakijan.

      OTSIKKO: KKO:n kuningatar valittiin kuiskuttelemalla> Halonen viittasi vaalipaneelissa Tampereella nimityksen valmistelupapereihin, joista kävisi ilmi muun muassa, kuinka oikeusneuvokset olivat äänestäneet Koskelon ja Tulokkaan välillä.

      Muun muassa professori Aarnio on vaatinut valintaperusteiden julkistamista nyt ja tulevaisuudessa.

      Me pyysimme oikeusministeriöstä nähtäväksemme tämän valmisteluaineiston.

      Ministeriö vastasi, ettei mitään kirjallista valmisteluaineistoa olisi olemassakaan.

      Suomen korkeimman oikeuden presidentin valinnan valmisteluaineisto on vain suullista tietoa - ja tämä on ministeriön mukaan käytäntö, jota ei ole syytä muuttaa.

      Millä perusteella Koskelo sitten oli hakijoista paras? Ministeriön vastaus jää ympäripyöreäksi: "Koskelo täytti parhaiten vaatimukset".

      • kas ku

        Vastasit nii noppeesti


      • A-pisteen ohjelmasta

        Teksi on A-pisteen sivulta.

        Kyseisestä asia nousi esille myös eilisessä MTV3:n pressa-keskustelussa.

        Halonen vähätteli Koskelon valintaan liittyviä asioita ja sanoi, että nyt nousi polemiikkia vain siksi, että Koskelo sattuu olemaan nainen.

        Niinistön mielestä KKO:n jäsenten mielipiteiden pitäisi KKO:n presidentin valinnasta olla avoimesti saatavissa.

        Eivätkö Niinistö ja toimittajat ollet tietoisia, että halonen oli Tampereella kertonut valinnasta olevan asiakirjoja.


        Oikeusministeriö on siis ryhtynyt salaamaan Korkeimman oikeuden presidentin valintaan liittyvät asiakirjat!


      • mikä on hyvä
        kas ku kirjoitti:

        Vastasit nii noppeesti

        ...on mukava olla yhtä mieltä.


      • eok:n sivulta...
        kas ku kirjoitti:

        Vastasit nii noppeesti

        Ennestään tutulta sivulta löytyy valmista tekstiä kuin apteekin hyllyltä.


      • Itsenäisyysmies

        '
        Lisää tietoa liittyen viestiin:

        >>SUOMALAISTA AVOIMUUTTA:
        JURISTIEN PIENI PIIRI SUPATTELI KORKEIMMALLE OIKEUDELLE PRESIDENTIN Koiviston konklaavistakaan ei ollut papereita, mutta yhtäkkiä niitä kuitenkin ryhdyttiin salaamaan.> Presidentti Tarja Halosen salaamispäätös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn


        Kuvateksti:
        Presidentti Tarja Halosen päätös salata Mauno Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen tilaisuuden aineisto on viety EY-tuomioistuimen käsittelyyn joulukuun alussa. Moni tavallinen kansalainen ihmettelee, miksi koko kansan presidentin pitää peitellä edeltäjänsä tekemisiä.



        Paljon julkisuutta saaneen, mutta edelleen salassa olevan presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämän oikeuspoliittisen tilaisuuden, joka kansan suussa tunnetaan niin sanottuna Koiviston Konklaavina, aineiston julkistamista haetaan nyt Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeeen jätetyn hakemuksen perusteella. Presidentti Tarja Halonen on presidentti Koiviston puolesta julistanut aineiston salaiseksi ja määrännyt, ettei hänen toisen presidentin puolesta tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta.
        Presidentti Koivisto toimi vielä vuonna 1992 virkavastuulla.

        Kyseiseen seminaariin kulminoituu hovioikeuksien ja korkeimpien oikeuksien toiminta.

        Tilaisuudesta käytettävissä olevien tietojen mukaan presidentti Koivisto käskytti kyseisessä tilaisuudessa, miten tuomareiden piti asettua pankkien puolelle valallisia vastaan.

        Tuntuu käsittämättömältä, että presidentti Halonen 2000-luvulla julisti presidentinlinnassa säilytettävänä olevan aineiston ikuisiksi ajoiksi salaiseksi. Ehkä Halosella on oman aseman osalta puolustettavaa, onhan hän toiminut oikeusministerinä.

        Monia velallisia kiinnostaa, mitä tuolloin toukokuussa 1992 sovittiin presidentin ja oikeusoppineiden kesken.

        Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut 9.12.2005 Erkki Ahon selvityksen Ylivieskan käräjäoikeuden istunnosta ja siitä todistusaineistosta, mitä Ylivieskan käräjäoikeus ei hyväksynyt todistusaineistoksi 14.11.2005 oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi. Tällä aineistolla Aho pyrkii todistamaan, että Ylivieskan käräjäoikeudenistunto ei täytänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteereitä.

        Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen joulukuun alussa toimitettuun aineistoon sisältyy Koiviston konklaavin lisäksi SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, PR-talojen konkurssivyyhti sekä Suomen Natura ja ennen kaikkea syyttäjän esteellisyyttä koskevaa aineistoa sekä lisäksi Ylivieskan poliisin toimintaa koskeva aineistoa.


      • Itsenäisyysmies
        kas ku kirjoitti:

        Vastasit nii noppeesti

        huomasin sattumalta alustuksia lukiessani tämän Seppo Hietasen alustuksen ja päätin toimia nopeasti.

        Niin nopeasti, etten ehtinyt edes kirjoittautumaan.


      • Itsenäisyysmies
        Itsenäisyysmies kirjoitti:

        '
        Lisää tietoa liittyen viestiin:

        >>SUOMALAISTA AVOIMUUTTA:
        JURISTIEN PIENI PIIRI SUPATTELI KORKEIMMALLE OIKEUDELLE PRESIDENTIN Koiviston konklaavistakaan ei ollut papereita, mutta yhtäkkiä niitä kuitenkin ryhdyttiin salaamaan.> Presidentti Tarja Halosen salaamispäätös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn


        Kuvateksti:
        Presidentti Tarja Halosen päätös salata Mauno Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen tilaisuuden aineisto on viety EY-tuomioistuimen käsittelyyn joulukuun alussa. Moni tavallinen kansalainen ihmettelee, miksi koko kansan presidentin pitää peitellä edeltäjänsä tekemisiä.



        Paljon julkisuutta saaneen, mutta edelleen salassa olevan presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämän oikeuspoliittisen tilaisuuden, joka kansan suussa tunnetaan niin sanottuna Koiviston Konklaavina, aineiston julkistamista haetaan nyt Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeeen jätetyn hakemuksen perusteella. Presidentti Tarja Halonen on presidentti Koiviston puolesta julistanut aineiston salaiseksi ja määrännyt, ettei hänen toisen presidentin puolesta tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta.
        Presidentti Koivisto toimi vielä vuonna 1992 virkavastuulla.

        Kyseiseen seminaariin kulminoituu hovioikeuksien ja korkeimpien oikeuksien toiminta.

        Tilaisuudesta käytettävissä olevien tietojen mukaan presidentti Koivisto käskytti kyseisessä tilaisuudessa, miten tuomareiden piti asettua pankkien puolelle valallisia vastaan.

        Tuntuu käsittämättömältä, että presidentti Halonen 2000-luvulla julisti presidentinlinnassa säilytettävänä olevan aineiston ikuisiksi ajoiksi salaiseksi. Ehkä Halosella on oman aseman osalta puolustettavaa, onhan hän toiminut oikeusministerinä.

        Monia velallisia kiinnostaa, mitä tuolloin toukokuussa 1992 sovittiin presidentin ja oikeusoppineiden kesken.

        Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut 9.12.2005 Erkki Ahon selvityksen Ylivieskan käräjäoikeuden istunnosta ja siitä todistusaineistosta, mitä Ylivieskan käräjäoikeus ei hyväksynyt todistusaineistoksi 14.11.2005 oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi. Tällä aineistolla Aho pyrkii todistamaan, että Ylivieskan käräjäoikeudenistunto ei täytänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteereitä.

        Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen joulukuun alussa toimitettuun aineistoon sisältyy Koiviston konklaavin lisäksi SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, PR-talojen konkurssivyyhti sekä Suomen Natura ja ennen kaikkea syyttäjän esteellisyyttä koskevaa aineistoa sekä lisäksi Ylivieskan poliisin toimintaa koskeva aineistoa.

        ks osoite:

        http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461


    • Itsenäisyysmies
      • hopi hopi

        lisää


      • Itsenäisyysmies
        hopi hopi kirjoitti:

        lisää

        Toinen EOK-linkki löytyy kohdasta Lehdistötiedotteet.

        Siis klikkaa ja vieritä sivua kohtaan jossa on Halosen ja Koiviston kuva, päiväys on 29.9.2005.

        Lue lööppi ja klikkaa lisää lukemista.


    • Itsenäisyysmies

      Kolmas linkki:

      SataSeudun ensimmäinen artikkeli Halosen tekemästä salaamispäätöksestä - siis Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisesta:


      "Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja (11.9.2002)"
      löytyy tästä:
      http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236

    • Kerimäki antaa tyypilliseen tapaansa väärän todistuksen lähimmäisestään. Hän nimeää Koskelon mitä kummallisimmilla perusteilla jopa stalinistiksi, vaikka mikään Koskelon henkilöhistoriassa ei viittaa sellaiseen. Itse Koskelo sanoo olevansa puolueeton. Hän on lisäksi arvostettu juristi, joka on pätevöitynyt mm. yksityishenkilöiden velkaantumista ja velkasaneerausta koskevassa juridiikassa sekä kuluttajansuojajuridiikassa. Hän on siis ollut valmistelemassa sellaista lainsäädäntöä, jolla on pyritty parantaamaan 1990-luvun alussa velkaantuneiden ongelmia. Kerimäki itse kunnallisvaaleissa esittämänsä perusteella kuulunee juri niiden piiriin, joiden asemaa Koskelonkin työllä on yriteety helpottaa.

      Itse KKO:n valintaprosessista löytyy kritiikin aihetta. Siinä kansainvälisestikin erittäin tunnettu ja arvostettu suomalainen oikeusteoreetikko Aulis Aarnio on oikeassa. Varsinkin kummallista tässä kerimäen jutussa on se, ettei hän maininnut mitään nimitystä eniten arvostelleen professori Aarnion puoluetaustoista mitään. Ehkä se johtuu siitä, että sellainen ei olisi oikein istunut tähän arvosteluun noin niin kuin johdonmukaisuuden kannalta.

      Valintaprosessi on sisäsiittoinen. Presdientin valinnat suorittavat käytännössä KKO:n oikeusneuvokset, vaikka nimitysvalta on TP:llä. Tämä ei tunnu hyvältä menettelyltä ja siinä Aarnio on oikeassa.

      Koskeloa presdienttiehdokas Niinistö luonnehti siten, että häntä arvostetaan paljon juristipiireissä. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että Mikko Tulokasta on arvostettu niissä piireissä jo paljon pitempään ennen kuin Koskelosta oli kuultukaan. Luultavasti on jopa niin, että Koskelo on saattanut olla Tulokkaan oppilaita silloin, kun Tulokas oli siviilioikeuden (apulais)professorina Hgin yliopistossa 1970-luvulla.

      Kerimäki niputtaa samoihin stalinsiteihin Olavi Heinosen ja Leif Sevonin. Heinonen oli aiemmin maamme tunnetuimpia rikosoikeusjuristeja. Hän on ollut sen puolen ylivertaisia asiantuntijoita Suomessa. En tiedä yhtään sellaista juristia, joka olisi koskaan edes sivulauseessa asettanut Heinosen etevyyden ja asiantuntevuuden kyseenlaiseksi. Tämän asian kerimäki voisi vaikkapa tarkistaa Anneli Jäätteenmäeltä, jolle Heinonen on varmasti tuttu. Samoin Jäätteenmäeltä voisi tarkistaa sen, kuinka pätevä mies Leif Sevon on, koska Jäätteenmäki ja Niinistö ovat oikeusministereinä ollessaan toimineet tämän esimiehenä. Heinonen saattaa olla yhteiskunnallisilta näkemyksiltään vasemmistolainenkin, mutta Sevonin arvelevan olevan mahdollisesti erään kielipuoleen kannattaja. En tiedä tätä kylläkään varmasti, arvelenpahan vain.

      Kerimäen tekstin pontimena on kiihkeä demarivastaisuus. Siksi hän näkee demareita siellä, demareita täällä vaikka kuinka omituisin perustein. Jotakin kiertotietä kerimäki saa varmaan kohta todistetuksi, että myös suomalainen komissaari Olli Rehn on itse asiassa demari-stallari, joka vain hämäyksen vuoksi kuuluu vakoilijana Keskustaan.

      • Itsenäisyysmies

        .

        Suomen oikeuslaitos ei ole enää riippumaton.

        Mauno Koivisto järjesti 6.5.1992 Presidentin Linnassa oikeuspoliittisen seminaarin.

        Tilaisuutta kutsutaan Koiviston konklaaviksi.

        Konklaavi tarkoittaa lukitujen ovien takana tehtyjä salaisia päätöksiä.

        Halonen ryhtyi 30.7.2002 salaamaan kyseisen seminaarin asiakirjoja, vaikka Sirkka Peisa oli 25.6.2002 vastannut, että presidentin kansliassa ei ole julkisuuslain mukaisia asikirjoja kyseisestä seminaarista.


        Korkein oikeus oli Koiviston mielestä tehnyt väärän päätöksen 3.4.1992.

        Koivisto halusi kyykyttää Korkeinta oikeutta paikalle kutsuttujen korkeiden oikeusoppineiden (n. 30) edessä.


      • .

        En ole sanonut sanaakaan kielteistä Heinosen tai Sevonin mahdollisesta juristin taitojen ja erikoisalojen pätevyydestä tai sellaisen puutteesta.

        Jyrkän vasemmistolaisen yksilmäiseen tapaan arvon m-pankki sekoittaa tarkoitushakuisesti kaksi asiaa stallareittet "puolustuksen puhemiehenä".

        Kiistatta SDP:n kirjan tai SAK:n organisaation taakse kätkeytynyt stalinisti voi olla oman alansa osaaja; Onhan oik.kand. Tarja Halonenkin ainakin ollut varsin pätevä "lakinainen" SAK:n työsuhdeasioissa.


        Otsiko käsittelee "Poliittista virkaminitystä", ja perusteluni ovat milloin vain tarkistettavissa olevaa faktaa.


        Niissä linjan rajoissa, hyvä "pankki", sopisi "viksun herastuomarin, vaikka punaisemmankin", pysytellä.


        Seppo Hietanen
        "kerimäki st"
        CITY-Keskusta
        .


    • veikko

      Niinistö nimitytti itsensä hovioikeuteen ja piti sivuvirkaa vielä hallituksessa ollessaan..

      Että sellaisia supattelunimityksiä

      • Itsenäisyysmies

        *

        Syy Koskelon nimittämiseen on siinä, että Halonen haluaa nimityksellä varmistaa demareiden valtamafian suojelen.

        Diktatuureissa valtaapitävä varmistaa asemansa mieleisellään oikeuslaitoksella ja medialla.


        Kun Halonen torstaina 30.7.2002 julisti Koiviston konklaavin asiakirjat salaisiksi, järjestettiin heti maanantaina Kultarannassa valtamedian päätoimittajille kutsut.

        Valatamedian päätoimittajat tietävät Halosen salaavan suomalaiseen yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttaneen konklaavin asikirjat, mutta ei halua uutisoida asiasta.

        Ylen Ykkösen taloustoimittaja Seppo Konttinen otti konklaavin esille. Mutta sen jälkeen salaamisista on vaiettu.

        Vain ilmaisjakelu lehti SataSeutu on tehnyt asiasta perusteellisia toimituksellisia artikkeleja, kaikkiaan neljä.
        Jakelualuueella artikkelit ovat herättäneet hämmästystä.


    • Itsenäisyysmies
    • Itsenäisyysmies

      EOK:n uusintapyyntö Haloselle, 29.9.2005:

      >> Lopettaako Halonen Koiviston pyytämän salailun?

      EOK pitää erittäin suotavana, että Halonen ei enää jatkaisi Koiviston pyytämää salailua. Tämä salailu ei ole vain loukkaus niitä ainakin kymmeniä tuhansia ihmisiä kohtaan, joiden kohtalon kirjailija Nina Honkanen on tuonut julkisuuteen. Se on loukkaus myös oikeusvaltiota kohtaan.

    • vaan

      Hanki uusi elämä. Täällä lahjasi menevät harakoille.

    • Itsenäisyysmies
    • Itsenäisyysmies

      SataSeudun artikkeli Nato-yhteistyöstä 25.10.2001

      Tarja Halonen on Lipposen hallituksen ulkoministerinä tehnyt ja allekirjoittanut huomattavia sopimuksia, joissa Nato on mukana...


      SataSeutu haastatteli Juha Korkeaojaa 25.10.2001, jolloin Halonen oli presidenttinä:


      >>Juha Korkeaoja osallistuu Nato- kokouksiin Juha Korkeaoja on päässyt seuraamaan Nato-asioita hyvin läheltä. Kansanedustaja Korkeaoja osallistui äskettäin Naton parlamenttien yhteiskokoukseen.

      Suomi lähettää näihin kokouksiin edustajia Naton kanssa tekemänsä rauhankumppanuussopimuksen perusteella. Kokouksessa oli mukana iso parlamentaarikkoryhmä myös Venäjältä. -Natoon liittyminen on pitkä prosessi. Seuraavalla Naton laajenemiskierroksella Suomi ei ole mukana.

      Suomessa tarvitaan laaja yhteisymmärrys sille, että Natoon liittyminen olisi oikea päätös. Suomen jäsenhakemus Natoon ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Tilanne voi kuitenkin muuttua lyhyessäkin ajassa.

    • puheenvuoroa
    • Itsenäisyysmies

      Halosen ollessa ulkoministerinä julistettiin eräät Maastricht-velvoitteisiin liittyvät asiakirjat (vuodelta 1993) salaisiksi.


      Niissä oli myös Suomen tulevat puolustusvelvoitteet esillä.

      Halosen Nato-kielteisyys on farisealaista puhetta.

      Ks.
      http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja2

      • Itsenäisyysmies

      • Itsenäisyysmies

        *

        Halosen ollessa ulkoministerinä tehtyjä päätöksiä.
        Lähde. Ulkoministeriön Eurooppa-tietoa;
        Euroopan yhdentymisen kronologia, 153/1999


        4.4. 1997 Suomi ei kannata Länsi-Euroopan sotilasliiton yhdistämistä EU:iin

        Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päättää, että Suomen hallitus ei hyväksy EU:n piirissä kaavailtua EU:n ja WEU:n organisaatioiden fuusiota.

        Kuitenkin myöhemmin 27.4, pääministeri Paavo Lipponen toteaa, että Suomi ei aio kaataa Saksan ja Ranskan ajamaa yhteistä aloitetta.


        Pari päivää Lipposen tokaisua myöhemmin;

        29.-30.4.1997 Ministeritason HVK-kokous Luxemburgissa

        Puheenjohtajamaa Hollanti tarjoaa osallistujille paperia, jossa komission jäsenmäärä rajoitettaisiin tulevaisuudessa 20:een. Silloin kaikki jäsenmaat eivät saisikaan automaattisesti omaa edustajaansa komissioon.

        Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) päätöksentekomekanismia yritetään kehittää tehokkaammaksi. Ideana on, että Eurooppa-neuvosto määrittelisi YUTP:n periaatteet ja suuntaviivat.


      • otsikossa kysymys
        Itsenäisyysmies kirjoitti:

        *

        Halosen ollessa ulkoministerinä tehtyjä päätöksiä.
        Lähde. Ulkoministeriön Eurooppa-tietoa;
        Euroopan yhdentymisen kronologia, 153/1999


        4.4. 1997 Suomi ei kannata Länsi-Euroopan sotilasliiton yhdistämistä EU:iin

        Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päättää, että Suomen hallitus ei hyväksy EU:n piirissä kaavailtua EU:n ja WEU:n organisaatioiden fuusiota.

        Kuitenkin myöhemmin 27.4, pääministeri Paavo Lipponen toteaa, että Suomi ei aio kaataa Saksan ja Ranskan ajamaa yhteistä aloitetta.


        Pari päivää Lipposen tokaisua myöhemmin;

        29.-30.4.1997 Ministeritason HVK-kokous Luxemburgissa

        Puheenjohtajamaa Hollanti tarjoaa osallistujille paperia, jossa komission jäsenmäärä rajoitettaisiin tulevaisuudessa 20:een. Silloin kaikki jäsenmaat eivät saisikaan automaattisesti omaa edustajaansa komissioon.

        Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) päätöksentekomekanismia yritetään kehittää tehokkaammaksi. Ideana on, että Eurooppa-neuvosto määrittelisi YUTP:n periaatteet ja suuntaviivat.

        xxx


      • teletapit
        Itsenäisyysmies kirjoitti:

        *

        Halosen ollessa ulkoministerinä tehtyjä päätöksiä.
        Lähde. Ulkoministeriön Eurooppa-tietoa;
        Euroopan yhdentymisen kronologia, 153/1999


        4.4. 1997 Suomi ei kannata Länsi-Euroopan sotilasliiton yhdistämistä EU:iin

        Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päättää, että Suomen hallitus ei hyväksy EU:n piirissä kaavailtua EU:n ja WEU:n organisaatioiden fuusiota.

        Kuitenkin myöhemmin 27.4, pääministeri Paavo Lipponen toteaa, että Suomi ei aio kaataa Saksan ja Ranskan ajamaa yhteistä aloitetta.


        Pari päivää Lipposen tokaisua myöhemmin;

        29.-30.4.1997 Ministeritason HVK-kokous Luxemburgissa

        Puheenjohtajamaa Hollanti tarjoaa osallistujille paperia, jossa komission jäsenmäärä rajoitettaisiin tulevaisuudessa 20:een. Silloin kaikki jäsenmaat eivät saisikaan automaattisesti omaa edustajaansa komissioon.

        Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) päätöksentekomekanismia yritetään kehittää tehokkaammaksi. Ideana on, että Eurooppa-neuvosto määrittelisi YUTP:n periaatteet ja suuntaviivat.

        uudestaan


      • Itsenäisyysmies

        Kuvateksti:

        Ulkoministeri Tarja Halonen allekirjoittaa Suomen puolesta amsterdamin sopimuksen 2.10.1997.

        Lähde: Reijo Kemppinen: Suomi Euroopan unionissa, s. 89.
        IV uudistettu painos, Edita 2002

        --

        Suomen eduksunnan päätöksenteko:


        30.1. 1998 Hallitus esittelee Amsterdamin sopimuksen eduskunnalle

        Hallitus ehdottaa, että eduskunta hyväksyy sopimuksen kahden kolmasosan enemmistöllä, koska se siirtää toimivaltaa Suomen toimielimiltä ylikansalliselle tasolle unionin toimielimiin.
        Sopimus siirretään valiokuntakäsittelyyn 12.2.1998.


        15.6.1998 Suomi ratifioi Amsterdamin ja Schengenin sopimukset

        Eduskunta hyväksyy kolmannessa käsittelyssä Amsterdamin ja Schengenin sopimukset.


        Lähde:
        UM 153/1999: Eurooppa-tiedotus,
        Euroopan yhdentymisen kronologia, s 49 ja 51.


    • vaalikarja

      Kumpi on parempi ?

      • Itsenäisyysmies

        Halonen on julistanut asiakirjoja salaiseksi

        ja Halonen kieltää Nato-jäsenyyden ajankohtaisuuden.

        Tosiasia on, että Suomi on jo 21. ja 22.12.1993 antanut samansa Euroopan yhtesen puolustuksen velvoitteista.

        Tässäkin on EY-krologian esimerkki; ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, toimielimistä ja joustavuudesta, jolla sallittaisiin pidemmälle menevä yhteistyöstä...


        23.5.1997 Epävirallinen Eurooppa-neuvosto Noordwijk 'ssa

        HVK ei etene toivotulla tavalla, EU-johtajat yrittävät vauhdittaa neuvotteluja keskustelemalla unionin ja kansalaisten suhteista, sisä- ja oikeusasioista, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, toimielimistä ja joustavuudesta, jolla sallittaisiin pidemmälle menevä yhteistyö siihen halukkaiden unionin jäsenmaiden välillä.

        Suomi pitää kokouksessa sinnikkäästi kiinni oikeudesta omaan komissaariin.

        halonen oli tuolloin haluamassa pidemmälle menevää yhteistyötä, myös EU-puolustuksen osalta.


        Näistä voi vetää johtopäätöksen.

        Onko Halonen asiakirjojen ja mielipiteensä salaajana demokraattinen vaihtoehto


    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla

      Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2
      Mikkeli
      72
      1768
    2. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      14
      1672
    3. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      136
      1258
    4. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      126
      1135
    5. Mikä estää?

      tapaamisen, suhteen aloittamisen?
      Ikävä
      83
      807
    6. Mitä jos saisit selville

      että kaivattusi tekee susta pilaa?
      Ikävä
      162
      741
    7. Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...

      Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä
      Ikävä
      168
      721
    8. Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri

      Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala
      Maailman menoa
      412
      652
    9. Eilinen

      Herättikö eilinen jotain ajatuksia?
      Ikävä
      52
      582
    10. Tajuan kyllä

      että molemmilla on omat elämänsä ja kuvionsa ja rakkaansa. En odota mitään enkä ole tunkemassa mihinkään. Kai silti saa
      Ikävä
      52
      535
    Aihe