Jään lämpölaajenemiskerroin

Erehtyminen on inhimillistä. Eikä varmasti ole ainoa virhe ko. kirjassa ja monessa muussa asiassa.

Toivottavasti internetti toisi tullessaan paremmin päivitetyt ja korjatut tietolähteet.

Eräs keskustelussa sivuutettu käsite on aineen kimmomoduli. Nettitieto pitäisi aina tarkistaa luotettavasta painetusta lähteestä, mutta kun sellaisia ei nyt ole käsillä, niin täytyy tyytyä näihin netistä ja samasta sivustosta löytämiini arvoihin.
Kimmokertoimia:
teräs 196000 N/mm^2
kupari 124000 N/mm^2
graniitti n. 60000 N/mm^2
jää 9100 N/mm^2

Varsinkin kuparilla pehmeänä materiaalina on ominaisuus, että se myötörajan saavuttavalla jännityksellä ei repeä, vaan muovautuu plastisesti. Tämä selittää osaltaan sitä, ettei Cu-putki välttämättä yhdestä jäätymisestä repeä.
Teräksen ja jään kimmokertoimien suhde on n.21 ja selittää pitkälti sen, miksi putki ei veden jäätyessä repeä, vaikka jäätyneen veden ominaistilavuus (cm^3/g) on 0-asteisena suurimmillaan.

Veden ja jään ominaistilavuuden arvoja netistä:
vesi 0 °C -> 1,000160 cm^3/g
jää 0 °C -> 1,09051 cm^3/g
jää -20 °C -> 1,08696 cm^3/g

Käsittääkseni ehjänä jäätyneen metalliputken repeäminen vaatii, että putken jäätyneessä osassa on sulamisen alkaessa enemmän H2O:ta kuin jäätymisen alkaessa. Tämä asia on täällä eri keskusteluissa kyllä jo havaittukin.

Happy Computing!