Yleisesti on tiedossa että viemärit voivat jäätyä kun kovan pakkasjakson jälkeen sää lauhtuu nopeasti.Onko kysymyksessä vain jo osittain jäätyneen viemärin jään laajeneminen lämmetessään, vai onko tähän joku muu tieteellinen selitys.
viemärit
rööri roope
12
3095
Vastaukset
- sama
Taisi tulla itselle heti väärä väittämä,vesihän se laajenee jäätyessään eikä päin vastoin.
Kyllä jää laajenee lämmetessään aivan kuin muutkin aineet, kuten tuossa edellä olevassa keskustelussa totesinkin. Tosin lämpölaajeneminen on vähäistä verrattuna veden jäätymisessä tapahtuvaan laajenemiseen, mutta suurempaa kuin vesijohtojen metallilla, mikä voi rikkoa johdot.
Tuota pakkasen ja jäätymisen etenemistä on käsitelty joka pakkaskauden jälkeen. Kyseessä on osin ilmiön inertia: kylmyyttä on varastoituneena materiaan (maahan tai rakenteisiin) ja se saa jäätymisen etenemään melko pitkään, vaikka ilma lauhtuisikin.
Toisaalta taas rakennusten ulkotermostaatin ohjaama lämmönsäätö pudottaa lämmityksen pois heti, kun ilma lauhtuu. Rakenteet ovat kuitenkin edelleen kylmiä, ja jäätyminen niissä jatkuu vielä tehostuneena, kun lämmitystä on vähennetty.
Nämä mainitut ilmiöt selittävät melkoisen osan kaupunkilegendasta, että pakkanen ryhtyy tosissaan etenemään, kun ilma lauhtuu.- >X<
Jäärä kirjoitti:
Kyllä jää laajenee lämmetessään aivan kuin muutkin aineet, kuten tuossa edellä olevassa keskustelussa totesinkin. Tosin lämpölaajeneminen on vähäistä verrattuna veden jäätymisessä tapahtuvaan laajenemiseen, mutta suurempaa kuin vesijohtojen metallilla, mikä voi rikkoa johdot.
Tuota pakkasen ja jäätymisen etenemistä on käsitelty joka pakkaskauden jälkeen. Kyseessä on osin ilmiön inertia: kylmyyttä on varastoituneena materiaan (maahan tai rakenteisiin) ja se saa jäätymisen etenemään melko pitkään, vaikka ilma lauhtuisikin.
Toisaalta taas rakennusten ulkotermostaatin ohjaama lämmönsäätö pudottaa lämmityksen pois heti, kun ilma lauhtuu. Rakenteet ovat kuitenkin edelleen kylmiä, ja jäätyminen niissä jatkuu vielä tehostuneena, kun lämmitystä on vähennetty.
Nämä mainitut ilmiöt selittävät melkoisen osan kaupunkilegendasta, että pakkanen ryhtyy tosissaan etenemään, kun ilma lauhtuu.Yleensä putket halkeaa vasta kun sää lauhtuu. Se johtuu siitä että putken jäätyessä ei yleensä pääse muodostumaan niin suurta painetta että se halkaisisi putken(jäätyminen alkaa tietystä kohtaa ja etenee kumpaankin suuntaan putkea). Mutta sitten kun lämpötila nousee, niin putken sisällä oleva jää laajenee lämpötilan vaikutuksesta, ja nyt putken sisällä oleva jää toimii myös itsensä tulppana ja muodostaa niin suuren paineen että putki halkeaa.
Tosin vuodon/hlkeaman joka tapauksessa huomaa vasta putken sulettua. Mutta sillä on vaikutusta miten jäätyneen putken sulattaa jos haluaa että se ei hajoa. Voi se tietysti suoraan jäätymisestäkin haljeta, mutta yleensä. - Jussi 45
>X< kirjoitti:
Yleensä putket halkeaa vasta kun sää lauhtuu. Se johtuu siitä että putken jäätyessä ei yleensä pääse muodostumaan niin suurta painetta että se halkaisisi putken(jäätyminen alkaa tietystä kohtaa ja etenee kumpaankin suuntaan putkea). Mutta sitten kun lämpötila nousee, niin putken sisällä oleva jää laajenee lämpötilan vaikutuksesta, ja nyt putken sisällä oleva jää toimii myös itsensä tulppana ja muodostaa niin suuren paineen että putki halkeaa.
Tosin vuodon/hlkeaman joka tapauksessa huomaa vasta putken sulettua. Mutta sillä on vaikutusta miten jäätyneen putken sulattaa jos haluaa että se ei hajoa. Voi se tietysti suoraan jäätymisestäkin haljeta, mutta yleensä.Ja vielä kun huomioidaan, että jäähtyessään jää kutistuu ja putken ja jää tulpan väliin tunkeuuu putkesta lisää vettä, joka täyttää syntyneen tilan ja jäätyy sinne. Niinpä välittömästi kun jään lämpötila putkessa alkaa kasvamaan, syntyy paine putken seinämiä vasten.
- Tiede-lehti
Jussi 45 kirjoitti:
Ja vielä kun huomioidaan, että jäähtyessään jää kutistuu ja putken ja jää tulpan väliin tunkeuuu putkesta lisää vettä, joka täyttää syntyneen tilan ja jäätyy sinne. Niinpä välittömästi kun jään lämpötila putkessa alkaa kasvamaan, syntyy paine putken seinämiä vasten.
Tiede(2000)-lehdessä oli putken halkeaminen selitetty juuri noin. Pitänee paikkaansa.
- maalaisukko
on yksi maailmankaikkeuden perusominaisuus. Universumi pyrkii kohti termodynaamista tasapainotilaa.
Viemäriputken kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että ilman lämmetessä energiaa siirtyy myös maan sisältä kohti pintaa jolloin se viemäriputki kylmenee entisestää. Koska maaperän lämpöresistiivisyys on huono ei korvaavaa energiaa saata tulla maan sisältä putkelle jolloin se viemätiputki saattaa jäätyä.- kaupunkilaisakka
Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T
- utelias
kaupunkilaisakka kirjoitti:
Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T
Koska jää sulaa nollassa celsiusasteessa ja lämpö virtaa vain korkeammasta lämpötilasta matalampaan, niin sulavan roudan lämpötilan on oltava täten nolla astetta ja lämpöä luovuttavan viemärin tätä lämpimämpi. Nyt olisin kiinnostunut tietämään, miten plusasteinen viemäri voi mennä jäähän, mikäli siellä virtaa pääasiassa vettä.
- meni jo
utelias kirjoitti:
Koska jää sulaa nollassa celsiusasteessa ja lämpö virtaa vain korkeammasta lämpötilasta matalampaan, niin sulavan roudan lämpötilan on oltava täten nolla astetta ja lämpöä luovuttavan viemärin tätä lämpimämpi. Nyt olisin kiinnostunut tietämään, miten plusasteinen viemäri voi mennä jäähän, mikäli siellä virtaa pääasiassa vettä.
En nyt jaksa keksiä enempää hassuja juttuja, sori. Tuostahan voisi kehitellä jotain esim. jää-suola-hauteen pohjalta. N.O.T
kaupunkilaisakka kirjoitti:
Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T
Silloinhan käy niin että järven jään sulaessa järvi alempaa jäätyy, kun energia otetaan sieltä??
Mitä routaan tulee ei maaperä sisällä vettä kuin murto-osia tilavuudesta. Joten energia taseesi lienee pielessä.
Vesijohdot kaivetaan mehdollisuuksien mukaan viemärin viereen, sillä siinä on lämpimin paikka, ja suurin mahdollisuus vesijohdon säilyä sulana.- k.a.
airfoil kirjoitti:
Silloinhan käy niin että järven jään sulaessa järvi alempaa jäätyy, kun energia otetaan sieltä??
Mitä routaan tulee ei maaperä sisällä vettä kuin murto-osia tilavuudesta. Joten energia taseesi lienee pielessä.
Vesijohdot kaivetaan mehdollisuuksien mukaan viemärin viereen, sillä siinä on lämpimin paikka, ja suurin mahdollisuus vesijohdon säilyä sulana.Mietihän vielä kirjainyhdistelmää N.O.T
Ja sitten kirjaimia LOL.
- jäästä energiaa
ei vaan kyseessä on ns. höyristyminen joka vaatii lämpöä sen se ottaa maasta jolloin putket jäätyvät.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860
Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa. Tämän jälkeen oli5310441Kaivatullesi viesti ensi vuoteen?
Kerro meneekö naiselle vai miehelle ja vähintään yksi tunniste, esim. kirjain.1426492"Mä elän vieläkin"
Ikurin turbiini vetäisi taannoin lainabiisin Topin (RIP också) ja kumppaneiden kanssa. Toivottavasti on yläkerrassa kunn744638Yritystuet pois ja työeläkevaroilla maksettava valtion velka pois
Nyt on teille kerrottu keino kuinka Suomen velkaongelmasta päästää eroon kertalaakista. Älkää saatanat enää minulle tul183532Pate Mustajärvi on kuollut
Ihan pari tuntia sitten. Että sellaista. https://www.is.fi/viihde/art-2000011715177.html1433290Nyt Yle otti silmätikukseen sisäministeri Rantasen
Aivan erinomaista työtä tehnyt sisäministeri Mari Rantanen on saanut paljon aikaiseksi. Maahanmuuttoon ja maahanmuuttaji2863096Yksityinen sektori aiheuttanut Suomen taantuman
Investointien sijasta nostaneet voitot osinkoina omistajille. Ehdotan korjausliikkeenä yksityisen sektorin sosialisoimi1512853Ylen juttu sisäministeristä oli selvän tarkoitushakuinen
haluttiin vielä vuoden loppuun saada joku "kohu". (Olisiko Yle tehnyt jutun jos sisäministerinä olisi esim. RKP:n, jota692792Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota
Muualla maailmassa yrittäjät elävät asiakkaiden rahoilla, Suomessa palkansaajien maksamilla veroilla. Palkansaajahan ma52242Miten ikinä kelpaisin sulle
Sinä saat niiltä muilta naisilta paljon enemmän, mitä minulta... Tai mihin minä olisin valmis. Enkä edes olisi niin tait342174