onko kukaan onnistunut

kenny

Saamaan hyvää männikköä kasvamaan istuttamalla? En ole paliua mettiä viel ehtiny käkemään, mutta ne istutustaimikot on pelottavia, laadukkaasta puutavarasta tulee viel joskus huutava pula. Eihän ne oksahirvitykset kelpaa kuin hakkeeksi!

18

2642

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei hosumalla!

      Kyllä onnistuu. Peltoon tai lehtoon ei oikein kannata yrittää mäntyä, tulee oksaista isosyistä puuta. Vähemmän ravinteikkaalle maalle, hyvä muokkausjälki (laikutus tai kevyt äestys), huolellinen istuttaja ja riittävän tiheä taimiväli, esim. 1½ m sillä pottitaimet on halpoja. Anna kasvaa, ja muista ampua hirvet pois pilaamasta taimikkoa. Kannattaa vähän perata pahimpia lehtipuuvesakoita pois, mutta jätä nätimpiä yksilöitä. Eihän metsän pidä olla yhtä ja samaa puulajia.
      10-15 vuoden päästä voit katsella, jos pitäisi tehdä taimikonhoitoa. Jätä tiheämmäksi kuin Kemera-suositukset, ne suositukset on ihan p-stä ja tarkoitettu vain massapuun tuotantoon.
      Ensiharvennuksen teet itse tai teetät ammattitaitoisella metsurilla ja ikää saisi metsällä olla silloin 20-25 vuotta. Hakkuu olisi hyvä tehdä loppusyksystä, tai ainakaan kovilla pakkasilla ei kannata mennä nuoreen metsään ähertämään. Ajo sitten vasta, kun maa on jäässä ja mielellään lumessa, niin ei tule noita juuristovaurioita.
      Harvennuksia voi tehdä useampiakin, valikoiden niitä huonoimpia pois. Ja talvella.
      Kyllä pitäisi näillä ohjeilla olla kaunista mäntytukkia 80 vuoden päästä. Ellei myrsky tai kulo vie. Näkis vaan ite.

      • kenny

        Tämä avautumiseni aiheesta johtui tälläkertaa siitä, kun siivoilin viimesiä -70 luvulla istutettuja mäntyjä pois. Valtaosa kaadetttin pois jo -80 puolenvälin tienoilla, kun oli jo ilmiselvää että nistä ei tule kuin sanomista. maaperä on suureltaosin märkää nevaa, joka on laikutettu silloin joskus. Nyt siellä kasvaa oikke komiaa pitkää ja oksatonta mäntyä, ja vähä koivua ja kuusta. Verailun vuoksi naapurilohkolla on -90 alkupuolessa kylvetty mehtä, joka on villaa, mäntyä on niipal ku maa vetää. ja komiaa alkua. Mutta misää ei kerrota että onko ne männyntaimet päräisin siitä kylvökoneesta vai ympärillä kasvavista männyistä.

        Jospa darwin oli sittenkin oikeassa? Darwinin ajatuksia soveltaen istuttaminen on hölmöläisten hommaa, kyllä sinne kasvaa sitä puulajia mikä siä parhaiten menestyy. Ja koska olet nähnyt männyn josta putuaa pottitaimia multakasojen päälle?


      • Risupartanen.
        kenny kirjoitti:

        Tämä avautumiseni aiheesta johtui tälläkertaa siitä, kun siivoilin viimesiä -70 luvulla istutettuja mäntyjä pois. Valtaosa kaadetttin pois jo -80 puolenvälin tienoilla, kun oli jo ilmiselvää että nistä ei tule kuin sanomista. maaperä on suureltaosin märkää nevaa, joka on laikutettu silloin joskus. Nyt siellä kasvaa oikke komiaa pitkää ja oksatonta mäntyä, ja vähä koivua ja kuusta. Verailun vuoksi naapurilohkolla on -90 alkupuolessa kylvetty mehtä, joka on villaa, mäntyä on niipal ku maa vetää. ja komiaa alkua. Mutta misää ei kerrota että onko ne männyntaimet päräisin siitä kylvökoneesta vai ympärillä kasvavista männyistä.

        Jospa darwin oli sittenkin oikeassa? Darwinin ajatuksia soveltaen istuttaminen on hölmöläisten hommaa, kyllä sinne kasvaa sitä puulajia mikä siä parhaiten menestyy. Ja koska olet nähnyt männyn josta putuaa pottitaimia multakasojen päälle?

        Jos aikoo istuttamalla perustaa taimikon,niin lähtö tiheys täytyisi olla 5000kpl hehtaari.tai sitten kasvattaa kuusta ja koivua mukana männyn kanssa ja suorittaa reikäperkausta.Ihmettelen,kun edelleen tehdään niin,että istutettuun männyntaimikkoon tulevat luontaisesti kasvaneet puut täytyy kaataa pois,kun ne muuten vain korjaisivat muuten harvaa istutuspuustoa.Vai edellyttääkö Kemera-tuen saanti,että taimia saa olla tietty maksimimäärä? ja jos taimi määrä ylittyy....tukea ei tipu.


      • EU-avustaja
        Risupartanen. kirjoitti:

        Jos aikoo istuttamalla perustaa taimikon,niin lähtö tiheys täytyisi olla 5000kpl hehtaari.tai sitten kasvattaa kuusta ja koivua mukana männyn kanssa ja suorittaa reikäperkausta.Ihmettelen,kun edelleen tehdään niin,että istutettuun männyntaimikkoon tulevat luontaisesti kasvaneet puut täytyy kaataa pois,kun ne muuten vain korjaisivat muuten harvaa istutuspuustoa.Vai edellyttääkö Kemera-tuen saanti,että taimia saa olla tietty maksimimäärä? ja jos taimi määrä ylittyy....tukea ei tipu.

        tuon Kemeran kanssa.
        Kohtuullinen raivaus tehtiin kesällä, avustushakemuus sisään, tuli tarkastaja.
        Laski, että 2550 kpl hehtaarille jäänyt, ja 7500 poistettu. EI kelvollinen tukeen....


      • Risupartanen.
        EU-avustaja kirjoitti:

        tuon Kemeran kanssa.
        Kohtuullinen raivaus tehtiin kesällä, avustushakemuus sisään, tuli tarkastaja.
        Laski, että 2550 kpl hehtaarille jäänyt, ja 7500 poistettu. EI kelvollinen tukeen....

        Pelkkään kasvuun vain tuijotetaan,ei puun laatuun. Hyvinhän siinä puu kasvaa....mutta se laatu.


      • metsuri
        Risupartanen. kirjoitti:

        Pelkkään kasvuun vain tuijotetaan,ei puun laatuun. Hyvinhän siinä puu kasvaa....mutta se laatu.

        kun siitä ei kukaan maksa oikeaa hintaa.


    • huutomies

      ...pittää istutella, ja sitten vielä múistaa tarvittaessa kitkeä.

    • Metsäjussi

      Vaikka kuinka paljon on onnistuneita istutusmetsiä. Itselläni on useita tosi koneita kasvatusmetsiä, jotka on istuttamalla perustettu.

      • mulla

        on sellanen pläntti 70 luvulla istutettua mäntyä ja sanottakoon että 50% täysin paskaa. Tyvet on vääntyilly niin perkeleetsi ja oksat on sellasii 3 cm paksuja. Osa onkin sitten solakasti kasvanut välistä ja niitä olen pystykarsinut ja niistä näyttäisi tulevan kunnon puuta kunhan kaataa sudet vaikkapa kuiduksi.


    • tavoite

      Virallisen metsänhoidon tavoitehan oli, että koko Suomen metsät olisi sellupeltoa.
      Jos ei niin tehnyt kuin määrättiin, tuli metsänomistajalle sanktioita. Ellei itse tehnyt Metsäkeskuksilla oli valta istuttaa mitä halusi ja metsänomistaja maksoi? Ellei maksanut, oli laissa kohta jolla metsä voitiin realisoida kulujen katteeksi ja lopulta omistaja voitiin tuomita 2v linnaan.

      Lukekaahan metsälakia, siellä on kovaa tekstiä..

      • no mäntyä laitettii joka paikkaa 70- ja 80- luvuilla kun sil oli paras hinta oli maaperä mitä tahansa. Ja koivut hakattiin maahan roskapuuna.
        Ja männy istutuksesta sen verta et se pitäs saaha lähtee tikkusuorassa ja sellasta ei ainakaa urakkapalkalla tehä. Lisäksi maan pitäs olla oikee. Jos kostee alue eikä heinety niin eikun kylvämällä metsä. Ja jos 80 vuodes männysta saat hyvää tukkia niin istut kyl kultasuonen päällä.


      • Kultasormi
        silimat kirjoitti:

        no mäntyä laitettii joka paikkaa 70- ja 80- luvuilla kun sil oli paras hinta oli maaperä mitä tahansa. Ja koivut hakattiin maahan roskapuuna.
        Ja männy istutuksesta sen verta et se pitäs saaha lähtee tikkusuorassa ja sellasta ei ainakaa urakkapalkalla tehä. Lisäksi maan pitäs olla oikee. Jos kostee alue eikä heinety niin eikun kylvämällä metsä. Ja jos 80 vuodes männysta saat hyvää tukkia niin istut kyl kultasuonen päällä.

        Kyllä täällä etelärannikolla mänty 80 vuodessa on tukkipuu. Sen järeämmäksi jos antaa kasvaa, niin on lumpattava paras tyvipölli sellupuuksi. Ei nämä nykyiset Euro-mopo-sahurit pysty käsittelemään kunnollisen kokoista puuta. Eihän puolimetrinen tyvi nyt vielä mikään iso puu ole.

        Muistan kun joskus 15 vuotta sitten tehtiin isännälle metsätöitä ja lumpattin niistä järeistä kuusista tyvet sellukasaan. Meinasi isännältä itku päästä. Joskus ammoin, lie 50-luvulla, olivat isot rungot kelvanneet jollekin ulkomaiselle yritykselle, mahtoikohan olla hollantilainen?


      • kenny
        silimat kirjoitti:

        no mäntyä laitettii joka paikkaa 70- ja 80- luvuilla kun sil oli paras hinta oli maaperä mitä tahansa. Ja koivut hakattiin maahan roskapuuna.
        Ja männy istutuksesta sen verta et se pitäs saaha lähtee tikkusuorassa ja sellasta ei ainakaa urakkapalkalla tehä. Lisäksi maan pitäs olla oikee. Jos kostee alue eikä heinety niin eikun kylvämällä metsä. Ja jos 80 vuodes männysta saat hyvää tukkia niin istut kyl kultasuonen päällä.

        Esimerkki metsäliton järjettömyydestä; tässä jokuaika sitten tuli jonkinsortin lehti postisa, missä oli metsän hoidosta. Teki miel oikke ottaa yhteyttä siihen artikkelin kirjoittajaan. Kaksi kuvaa, toisessa oli joku luonnontilaanen sekaanen mettäpuska, toinen oli istutettu puhdas mäntykasvusto, rivit suorat kuin sulkeisissa. Kuvatekstit voitte arvata. Itutettua "laatumetsää" siinä kehuttiin, ja artikkelin mukaan istutettuja puita vois hieman harventaa, ja siitä toisesta vaihtoehdosta ei tule mitää. Mutta, se istutusmetsä ol jotain 6-7m pitkiä puita, järeää oksaa maahan asti. Mitä helvetin sahatavaraa siitä ikipäivänä voi tulla? Hakerankaa joka ikinen mänty, kai sitä kuidullakin joka laaturaja on? Se toinen sekametelisoppa oli sitte sellanen, että vähän ehkä pidempää, et ensin ol 5m oksatonta tulitikkua, ja 4m oksia latvassa, kasvoi siel koivujen ja kuusien seassa. Kummastako saa oksatonta sahatavaraa? Ei tartte paljoo ihmetellä.

        Ja tua kuivemmalla, pohjankankaalla oli kauhia kränä viranomaasten kanssa siitä, että voiko metsä uudistua luontaisesti. Noh, kyseessä ol parin hehtaarin aukko jossa oli männynalkua niinpal ku maa vetää, ja sinne oltiin menossa muokkaamaan, ja istuttamaan. Ei herrakristus. Hyvä että mhy.llä on jonkivenrran sananvaltaa viranomaisiin..


      • Näsä

        Vanha metsälaki ei ehkä ollut niin ankara, vaan sitä tulkittiin väärin. Kun laissa kiellettiin hävittämästä metsää, niin asia käännnettiin niin, että metsä piti ensin hävittää (hakata aukoksi) ja sitten viljellä uudelleem. Se oli vakuustalletuksen aikaa ja vielä nytkin monet haikailevat sen perään.


      • oikeassa
        kenny kirjoitti:

        Esimerkki metsäliton järjettömyydestä; tässä jokuaika sitten tuli jonkinsortin lehti postisa, missä oli metsän hoidosta. Teki miel oikke ottaa yhteyttä siihen artikkelin kirjoittajaan. Kaksi kuvaa, toisessa oli joku luonnontilaanen sekaanen mettäpuska, toinen oli istutettu puhdas mäntykasvusto, rivit suorat kuin sulkeisissa. Kuvatekstit voitte arvata. Itutettua "laatumetsää" siinä kehuttiin, ja artikkelin mukaan istutettuja puita vois hieman harventaa, ja siitä toisesta vaihtoehdosta ei tule mitää. Mutta, se istutusmetsä ol jotain 6-7m pitkiä puita, järeää oksaa maahan asti. Mitä helvetin sahatavaraa siitä ikipäivänä voi tulla? Hakerankaa joka ikinen mänty, kai sitä kuidullakin joka laaturaja on? Se toinen sekametelisoppa oli sitte sellanen, että vähän ehkä pidempää, et ensin ol 5m oksatonta tulitikkua, ja 4m oksia latvassa, kasvoi siel koivujen ja kuusien seassa. Kummastako saa oksatonta sahatavaraa? Ei tartte paljoo ihmetellä.

        Ja tua kuivemmalla, pohjankankaalla oli kauhia kränä viranomaasten kanssa siitä, että voiko metsä uudistua luontaisesti. Noh, kyseessä ol parin hehtaarin aukko jossa oli männynalkua niinpal ku maa vetää, ja sinne oltiin menossa muokkaamaan, ja istuttamaan. Ei herrakristus. Hyvä että mhy.llä on jonkivenrran sananvaltaa viranomaisiin..

        Olet havainnut asian oikea tolan!
        Kysyin maa ja metsätalousministeriön virkamieheltä, jolla oli sormet pelissä näiden oksaisuusasioiden kanssa(jopa 10cm oksia), niin hän vakuutti, "kyllä oksaiset paneelit on muotia, kunhan oksat on vain tuoreita"! Kuivat oksat ei kuulemma paneeleissa käy ja siksi onkin hyvä, että oksat pysyy vihreinä juureen saakka, kun ne on paksuja?
        Paksuja oksakerkkuloita täunnä oleva mänty sahatavara 2x4 ei kestä heittämistä taapeliin, kun se menee poikki, kuinka sitten 10cm lev. paneeli?
        Meillä on johdossa maan parhain puunkasvatusorganisaatio, joka pelaa metsänomistajan kustannuksella..
        Vielä 1998 olleessa metsälaissa oli laki sellainen, että kannattaisi lukea, että puupäitä on muuallakin kuin pinoissa:)


      • oksatko pois'?
        oikeassa kirjoitti:

        Olet havainnut asian oikea tolan!
        Kysyin maa ja metsätalousministeriön virkamieheltä, jolla oli sormet pelissä näiden oksaisuusasioiden kanssa(jopa 10cm oksia), niin hän vakuutti, "kyllä oksaiset paneelit on muotia, kunhan oksat on vain tuoreita"! Kuivat oksat ei kuulemma paneeleissa käy ja siksi onkin hyvä, että oksat pysyy vihreinä juureen saakka, kun ne on paksuja?
        Paksuja oksakerkkuloita täunnä oleva mänty sahatavara 2x4 ei kestä heittämistä taapeliin, kun se menee poikki, kuinka sitten 10cm lev. paneeli?
        Meillä on johdossa maan parhain puunkasvatusorganisaatio, joka pelaa metsänomistajan kustannuksella..
        Vielä 1998 olleessa metsälaissa oli laki sellainen, että kannattaisi lukea, että puupäitä on muuallakin kuin pinoissa:)

        tuossa on hieman perää, että kuivunut oksa ei pysy paneelissa, koska se on jo osaksi irronnut ympäroivästä puuaineesta. Terveoksaisesta puusta saa paneelia, jossa oksankohdat pysyvät. Se on sitten makuasia, millaisesta paneelista pitää. Toiset pitävät, toiset eivät, niin meillä kuin kesemmällä Eurooppaa


      • Oksat
        oksatko pois'? kirjoitti:

        tuossa on hieman perää, että kuivunut oksa ei pysy paneelissa, koska se on jo osaksi irronnut ympäroivästä puuaineesta. Terveoksaisesta puusta saa paneelia, jossa oksankohdat pysyvät. Se on sitten makuasia, millaisesta paneelista pitää. Toiset pitävät, toiset eivät, niin meillä kuin kesemmällä Eurooppaa

        Ei tehokasvatetut harvasyiset mäntypaneelit, joissa on vaikka 5cm oksia, eihän ne kestä kasassa, eli katkeavat oksakiehkuran kohdalta.
        Ei siinä "tykkäämisestä" ole kysymys?
        Kun 2x4 ei pysy kokonaisena ja kuivuessaan kutistuu reilusti oksien väliltä.
        Turhaa asiantuntijoiden puolustella "ryssimistä", joka on tehty pakolla, tai puolipakolla ihmisten metsiin..


      • mäntyjä meillä päin
        Oksat kirjoitti:

        Ei tehokasvatetut harvasyiset mäntypaneelit, joissa on vaikka 5cm oksia, eihän ne kestä kasassa, eli katkeavat oksakiehkuran kohdalta.
        Ei siinä "tykkäämisestä" ole kysymys?
        Kun 2x4 ei pysy kokonaisena ja kuivuessaan kutistuu reilusti oksien väliltä.
        Turhaa asiantuntijoiden puolustella "ryssimistä", joka on tehty pakolla, tai puolipakolla ihmisten metsiin..

        Huh huh. Tuota tekstiä kun lukee, alkaa tuntua siltä että isäni tekmi melkoisen urotyön pystykarsiessaan 1300 runkoa. Niistä pitäisi saada aikanaan parempaa hintaa, sillä niistä voi höylätä listoja. Oli vaan aika rankkaa työtä sydänvaivaiselle miehelle tuollainen karsiminen. Jos meille vähän nuoremmillekin


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naisiin ei ole luottamista

      Ainakaan useimpiin suurin osa hakee vain hyötyä miehistä tavalla tai toisella.
      Ikävä
      121
      2970
    2. Olet niin lähellä

      .... mutta en tiedä haluatko nähdä tai kuulla minusta. Minulla on ikävä sua, minua nuorempi nainen.
      Ikävä
      54
      2263
    3. Mies miten reagoisit jos

      satuttais näkemään sattumalta?
      Ikävä
      55
      2181
    4. Minun täytyisi lopettaa

      Kaipaaminen. Siksi kun en pysty mihinkään. Tulee vain harmia kun kaipaan. Olen niin väsynyt, ei kiinnosta mikään, enkä e
      Ikävä
      32
      2094
    5. Miksi rikkaiden pitäisi

      maksaa köyhien ja laiskojen verot, en ymmärrä tätä laskuoppia?
      Maailman menoa
      192
      1549
    6. Tänään onkin hyvä päivä

      Selata koko päivän Tinderin hunajaisia naisia. Jospa löytyy se rakkaus. Vähän kuin pelaisi hedelmäpelejä. 💘🍑🍍
      Sinkut
      61
      1439
    7. Sun kannattais nainen yrittää edes ehostaa

      ittees ja olla tyylikkäämpi. Oot kuin navettapiika. Ei millään pahalla. 😃 Mieheltä
      Ikävä
      121
      1392
    8. Kuvaile kaivattusi luonnetta

      Millaista ihmistä kaipaat?
      Ikävä
      57
      1319
    9. Muistatko? Juha Mieto täräytti Farmilla suorat sanat - Nyt hiihtäjälegenda uudelleen tosi-tv:ssä!

      Näinköhän Mietaalle käy Miina Äkkijyrkän kohtalo… Edellisellä Farmi-kaudella Mietaa teki ns. miesten töitä ahkerasti, pä
      Tv-sarjat
      8
      1143
    10. Melankolian kosketus

      Olet ihana enkä saa sinua öisinkään mielestäni; olet se nouseva aurinko joka minua valvottaa. Rintaani pakottaa ja silmi
      Ikävä
      59
      1053
    Aihe