Olen huvin vuoksi seurannut palstan keskustelua ja mielessäni on herännyt eräs kysymys. Erilaisia syitä kasvissyöjäksi ryhtymiseen on epäilemättä yhtä monta kuin kasvissyöjiäkin, mutta kaksi perustelua näyttäisi esiintyvän erittäin usein.
Ensimmäinen on moraalifilosofinen teesi, jonka mukaan toisen eläimen syöminen ei ole oikeutettua. Tätä ajattelutapaa en itse pidä kestävänä, mutta se ei kuitenkaan ole varsinaisen kysymykseni aihe.
Pähkäily koskee sitä toista perustelua, eli resurssien hyötykäyttöä. Kasvissyöjän elättäminen vaatii mitä ilmeisimmin vähemmän resursseja sekä viljelyhehtaareja kuin sekasyöjän elättäminen, mitä monet kasvissyöjät pitävät olennaisena kasvissyönnin etuna.
Nyt kysynkin, että miksi tällainen etu on mielestänne Suomen oloissa oleellinen? Onhan nimittäin varsin tunnettua, että Suomen (ja koko Euroopan) ongelma on enemmänkin ruoan liikatuotanto kuin sen puute. Ymmärtäisin kasvissyönnin tärkeyden alueilla joilla resursseja on niukalti ja jokainen viljelyhehtaari tarvitaan väestön elättämiseen, mutta Suomessahan tällaista ongelmaa ei ole.
Tietysti voidaan ajatella että vaikka ruokapulaa ei ole, niin ravinto pitäisi tuottaa mahdollisimman energiatehokkaalla ja saasteettomalla tavalla. Uskoisin kuitenkin, että ympäristölle koituisi merkittävämpää hyötyä jos kasvissyöjät lopettaisivat muulla kuin lihasvoimalla tapahtuvan liikkumisen, heittäisivät televisiot ja tietokoneet mäkeen sekä pyrkisivät muussa elämässään energiatehokkuuteen ja saasteettomuuteen. Ruoantuotannon kokonaisrasitus ympäristölle lienee varsin pieni siivu länsimaisen ihmisen kokonaisrasituksesta, joten miksi juuri kasvissyönti on niin olennaista?
Kertokaapa näkemyksenne, niin ehkä tästä saadaan mielenkiintoinen keskustelu aikaan!
Ensimmäinen on moraalifilosofinen teesi, jonka mukaan toisen eläimen syöminen ei ole oikeutettua. Tätä ajattelutapaa en itse pidä kestävänä, mutta se ei kuitenkaan ole varsinaisen kysymykseni aihe.
Pähkäily koskee sitä toista perustelua, eli resurssien hyötykäyttöä. Kasvissyöjän elättäminen vaatii mitä ilmeisimmin vähemmän resursseja sekä viljelyhehtaareja kuin sekasyöjän elättäminen, mitä monet kasvissyöjät pitävät olennaisena kasvissyönnin etuna.
Nyt kysynkin, että miksi tällainen etu on mielestänne Suomen oloissa oleellinen? Onhan nimittäin varsin tunnettua, että Suomen (ja koko Euroopan) ongelma on enemmänkin ruoan liikatuotanto kuin sen puute. Ymmärtäisin kasvissyönnin tärkeyden alueilla joilla resursseja on niukalti ja jokainen viljelyhehtaari tarvitaan väestön elättämiseen, mutta Suomessahan tällaista ongelmaa ei ole.
Tietysti voidaan ajatella että vaikka ruokapulaa ei ole, niin ravinto pitäisi tuottaa mahdollisimman energiatehokkaalla ja saasteettomalla tavalla. Uskoisin kuitenkin, että ympäristölle koituisi merkittävämpää hyötyä jos kasvissyöjät lopettaisivat muulla kuin lihasvoimalla tapahtuvan liikkumisen, heittäisivät televisiot ja tietokoneet mäkeen sekä pyrkisivät muussa elämässään energiatehokkuuteen ja saasteettomuuteen. Ruoantuotannon kokonaisrasitus ympäristölle lienee varsin pieni siivu länsimaisen ihmisen kokonaisrasituksesta, joten miksi juuri kasvissyönti on niin olennaista?
Kertokaapa näkemyksenne, niin ehkä tästä saadaan mielenkiintoinen keskustelu aikaan!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sanoit, että olet lukenut tätä palstaa?
Tämä keskustelu on käyty lukemattomia kertoja täällä.
Olet oikeassa, että kasvissyöjäksi (tai vastaavasti vegaaniksi) ryhtymisen syyt ovat hyvin monenlaiset. Unohdit yhden mistä on kiistelty paljon täällä, eli terveellisyys. Monet (yleensä kasvissyöjä) vetoavat kasvissyönnin olevan terveellistä ja toiset (yleensä sekasyöjä) väittävät sen olevan hengenvaarallista temppuilua. Mutta nuo kaksi muuta ovat kyllä myös todella suosittuja. Varsinkin tuo ekologisuuskysymys on jaksanut kiinnostaa ihmisiä.
Minusta (suomessa) kasvissyönnillä ei todella ole mitään huomattavaa resursseja säästävää merkitystä. Mutta en usko, että moni sekasyöjä siirtyisi kasvisravintoon vaikka tapaus olisikin niin. Minulla on muutenkin aina ollut enemmän sellainen tunne, että kasvissyöjät pitävät ratkaisuaan hyvänä ehkä enemmän juuri moraalisista syistä. Siihen voi liittyä lihatalous, esimerkiksi en itse ole koskaan oikein sulauttanut teollista lihantuotantoa jossa lehmiä kasvatetaan kuin porkkanoita hampurilaiskioskien paistolevyille. Siinä on jotain kieroa.
Olet oikeassa, että alueilla missä ruuan puute on ongelma ei ole paljon muita mahdollisuuksia kuin syödä kasvisruokaa. Tätähän se on ollut suomessakin joskus. Mutta kun yhteiskunta vaurastuu McDonalds ilmestyy paikalle. Tämä on ehkä se ajatus mitä kasvissyöjät vierastavat enemmän kuin mitään resurssien hukkaamista.
Millähän tavalla Suomi poikkeaa muusta maailmasta resurssien kulutuksen suhteen lihantuotannossa? Jos mitenkään, niin huonompaan suuntaan, koska eläinten kasvatukseen välttämättä tarvitaan melkoisen tuhdit rakennukset ilmaston vuoksi. Mutta jos sinulla on aiheesta faktoja, kuulen ne mielelläni.
Ihan sen mukaan vastasin miltä tuntuu. Ei mitään kylmiä faktoja. Olisi varmaan pitänyt lisätä vielä muutama konditionaali. Mutta mun pointti ei ollut siinä että onko kasvissyönti oikeasti suomessa resursseja säästävä pelastuskeino vai ei, ainoastaan huomautin, että se ei ole niin tärkeää useimmille (tuntemilleni) kasvissyöjille. Ei siis sen enempäää kun lihansyöjillekään.
Lähinnä lihansyöntiähän perustellaan sillä, että suomessa ei enää pohjoisessa kasva viljaa ihmisen suuhun (en mä olen tuossakaan samaa mieltä, voisihan niitä lajikkeita löytyä), mutta eläimet niitä syö. Toinen mitä käytetään usein, on että esim. soija tuodaan ulkomailta suomeen, kun toisaalta lenkkimakkara tehdään kotimaisesta lihasta (blaah). En mä jaksa niin innostuneesti puolustaa näitä näkemyksiä, kun en oikein itse ole niin voimakkaasti niiden takana.
Niin se kasvissyönnin terveellisyys on vähän samanlainen myytti kuin monet laihdutus teesit.
Samanlainen myytti kuin hiilaridieetit...
Suomessa ei tosiaan kasvissyönnillä saavuteta resurssisäästöjä. Taas toki jos verrokiksi otetaan ääripään esimerkki. Mutta suomessa on yllinkyllin saatavilla eläinproteiinia ilman uhrauksia muualla. Onneksi. Kohdentamalla kulutusta kotimaiseen mielestäni saadaan resurssisäästöjä. Esim soijan ja erilaisten palkokasvien sijasta proteiinin lähteeksi kala, maito...
mielestäni maitoteollisuus ei näkemäni esimerkin mukaan ole kovin suuri paha. Lehmien talvikarsinat ovat pienet.. kyllä, mutta suurin osa lehmän päivästä menee märehtiessä. Väkirehun syöttö aiheuttaa lehmälle ajankäyttöongelmia, koska märehtimiseen kuluva aika vähenee. Lehmä ei siis varsinaisesti edes juuri enempää tilaa tarvitse viihtyäkseen. Tämä vastineena vegaaniliiton infolle. No muutamia kompromissejä väkirehun lisäksi jää, ja täytyyhän sitä parannettavaa jäädäkin.
En itse varsinaisesti vastusta kasvissyöntiä, kuten moni on luullut kommenteistani. Vastusta siihen liittyvää tekopyhyyttä, dualismia (hyvä vs paha) sekä sen tuomia vääriä ruokailutottumuksia niille jotka eivät ole ravintotietoisia.
Tämä on ensimmäinen kerta, jr, kun luen sinun kirjoituksesi jossa ei ole faktapohjaa (= viitteitä tutkimuksiin tai lainauksia.)
Ellei elukoiden hyötysuhde ole Suomessa oleellisesti (=monikymmenkertaisesti) parempi kuin muualla maailmassa ja/tai kaikki rehu kasvatetaan paikoissa joissa ihmisravintoa ei voi kasvattaa tai yhtä lailla paremmalla hyötysuhteella, on resurssien säästö ilmiselvä tosiasia.
Mutta, kuten jo sanoin toiselle henkilölle, luen mielelläni asiaa koskevia tutkimustuloksia (suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi - ei tarvitse kääntää!)
Joo eli eipä ole tueksi yhtään kättäpidempää.
Otan vain nyt ihan lonkalta näitä esimerkkejä eli eläinproteiininlähteitä, jotka kuuluvat osana luonnollista kiertoa eivätkä siis ole resurssikulutteisia teollisenprosessin tapaan. Näissä ei musta ole hyötysuhteella mitään merkitystä, vaikka esim kalan osalta monin paikoin tehdään vain hyötyä harventamalla. Suomi on tästä kiitollisessa asemassa.
-kala
-riista
-poro
Tietysti toi maitokarjakin jos lähdetään kiertoviljelyn kautta hommaa lähestymään. Peltoonhan normaalissa maataloudessa viedään traktorilla kemiran pussista kaikki mitä syksyllä nostetaan, tosin valumat vievät joitain kymmeniä prosentteja, jotka sitten voidaan korjata kalana myöhemmin jos halutaan. Lannoitteiden valmistus prosessina ei aina ole luonnon kannalta ongelmaton.
Edelleen suo siellä vetelä täällä, mutta dissaan just sitä, mitä esim sinä et edusta, sitä pinnallisuutta joka tekee jostain keskiarvo-keijosta vegaanina "hyvän" ja esim monesta muusta "pahan" sekasyönnin perusteella. Asiat kun todellisuudessa ovat monimutkaisempia.
Tuskinpa niitä kymmeniä kiloja lihaa jotka jokainen suomalainen syö vuodessa pystyttäisiin korvaamaan riistalla, porolla ja kotimaisella kalalla. Maailmalla ylikalastus on jo huomattava ongelma.
Mielenkiintoista kyllä, jos lihakarjasta luovuttaisiin, peltoalan tarve vähenisi dramaattisesti ja riistaa olisi enemmän tarjolla. Ei likikään korvaavasti, mutta kuitenkin. Poroja voi - ekologisesti - olla vain rajallinen määrä.
Vaihtoehtoisesti, lannoitteiden käyttöä voisi vähentää tyytymällä pienempään hehtaarisatoon. Ojien, jokien jne. varret voisi muuttaa ekologisiksi valumavesien puhdistuslaitoksiksi (niillä on nimikin: metsä) jne.
Siinäpä olisi Vegaaniliitolle hyödyllistä puuhaa kun tekisivät vakavan tutkimuksen aiheesta!
NImenomaan ehdottamani proteiininlähteet ovat vain osa tarpeesta. Kompromissiin päästään lisäämällä niiden lisäksi kasvisproteiininmäärää. Oikeastaan protsku on näissä ainut olennainen. Hiilaria ja rasvaa jokainen saa ruokavaliostaan huolimatta yleensä tarpeeksi ja ilman tuskia. Kasviproteiinin huonompi imeytyminen lisää parikymmentä prossaa sen sisäänotto tarvetta.
Liikakalastus on maailmalla ongelma, suomessa alikalastus moninpaikoin. Meidän ei siis vielä tarvitse huolia omasta puolestamme. Merellä melskaavat muutkin. Ylikalastus maailmalla johtuu osittain siitä faktasta, että ihmisiä on liikaa. Toinen fakta on ettei 30% maan pinnasta pystytä ruokkimaan kaikkia (viljelyala max) vaan on käytettävä myös ne loput 70 (meret). Suurin paine käytön lisäämiseen tulee 3. maailmasta. Sinänsä kuvaavaa on se, että he lähettävät mm. jenkkien maissin ja soijan takaisin (geenimanipuloitua joukossa).
John Doe vetää 110kg lihaa vuoteen
Paljonkohan matti meikäläinen olisiko 70?? Sinne samoille lukemille halutaan myös mm. kiinassa päästä.
No itse en pidä punaisen lihan tuottamisen teollisuusmaissa olevan kestävällä pohjalla.
Lannoitteiden käyttö tuskin enää niin dramaattisesti vähenee kuin se on vähentynyt nyt tarkemman käytön seurauksena. Lannoitteiden tuotannossa voidaan sitä vastoin vielä paljon parantaa prosessin ekologisuutta. Hehtaarisadon ylläpitoon suurimmat syyt ja paineet tulevat taloussektorilta, toisaalta jossain paikoin myös siitä faktasta, että maat ovat tiheään asuttuja tai viljelykelpoinen ala on vähäistä. Se, että kaikki ´toimisi, vaatii ehdottomasti talouspuolen huomioimista. (aihe itselle ajankohtainen, palautin eilen gradun taloustieteen laitokselle =))) ) Se, että sitä vähätellään mm. vegaanipiireissä on joko tietämättömyyttä tai tahallista harhaanjohtamista.
Ehdottamasi ovat hyviä hyödyllisiä puuhia vegaaniliitolle. Kuulostaa hassulta, mutta yhteistyö metsästysliiton ja kalastajien keskusliiton ja sitä kautta metsästysseurojen kanssa voisi kannattaa. He ovat jo tehneet paljon mm. näiden ojien etc.. jokien varsien suojavyöhykkeiden eteen. Olennainen osa riistanhoito/kalastonhoito työtä on valuman vähentäminen. Moni päättäjistä kuuluu ko. liittoihin sitä kautta homma etenee helpommin kuin mielenosoituksin.
Joskus "vihamies" on paras liittolainen ja joskus yhteistyö tuo anarkiaakin paremmat tulokset. =) (en tietenkään tarkoita ettäkö kaikki poikkeava olisi anarkiaa, mutta osa uutisoiduista kyllä on. Karrikointi vain sopi minun mielestäni tähän yhteyteen.
Toinen asia, mikä minua usein mietityttää on tämä toinen paha ekologinen isku kasvissyönnille. Eli monet kasvissyöjien terveelliselle ruokavaliolle tarpeelliset ruuat tuodaan ulkomailta. Olisiko mahdollista kasvattaa suomessa omavaraisesti enemmän esim. linssejä, härkäpapuja, mahdollisesti soijaa? Ehkä ne todella ovat lämpimämmän ilmaston kasveja, mutta olisiko olemassa jotain uudistuksia tai paremmin sopivia lajikkeita mitä voisi kokeilla suomessa? Siinä olisi minusta toinen hyvä tutkimuksen aihe. Nythän tuo lihansyöjien peruste menee, että kun pohjoisessa ei kasva *vehnä* niin eihän siellä kasva kasvisravintoa ruokkimaan omavaraisesti kaikkia.
Niinkun hamppua, suomessa varmasti kasvaisi hamppu ihan näppärästi.
No, jos Suomessa on vielä alikalastusta, tilanne tulee muuttumaan. Pohjanmeri ja Pohjois-Atlantti on jo kalastettu tyhjiin, kalan maailmanmarkkinahinnat nousevat ja joko tullaan tykkiveneiden tai rahatukun kanssa - ja Suomen järvet tyhjenevät muutamassa kuukaudessa. Niin että mistään kestävästä ratkaisusta siinä ei ole kyse.
Niin että ratkaisu on kasvisproteiininen kotimaisen tuotannon lisäämisessä: rehuviljan sijasta herneitä ja papuja. Mitenkähän mahtavat vehnää proteiinipitoisemmat viljakasvit (spelt, kamut jne) viihtyä? (Ovatko ne edes proteiinipitoisempia?)
Jauhatustavoillakin saattaisi olla merkitystä: intialainen 'atta' vehnäjauho on tietääkseni proteiinipitoisempaa kuin 'eurooppalainen' - luullakseni yhdistelmä lajiketta ja jauhatusta. Ei tule 'hiivaleipää', mutta pahuksen hyviä chapateja ja pooreja! ('Happamattomia leipiä', niin sanoakseni.)
Pelkät makutekijätkin saattavat olla riittävä syy. Eihän suomalaiselle ruisleivälle ole maailmassa mitään kilpailijaa!
Joku jolla on aikaa voisi vaikka lukea
http://www.hort.purdue.edu/newcrop/proceedings1996/V3-156.html
noista ns. vaihtoehtoviljoista. Nyt juuri en itse jaksa.
Niinpä niin: liikaa on ihmisiä ja eräänä kauniina päivänä, Suomi tulee olemaan osa maailmaa ja sen ravintoresursseja. Hyvällä tai pahalla.
Se on totta että myös suomi tulee olemaan: Toistaiseksi arktinen ilmastomme on pitänyt huolen siitä ettei näin ole käynyt.
Jokainen ratkaisuista on jokatapauksessa väliaikainen, väestön kasvun ennustetaan alimmillaankin pysähtyvän reiluun 8miljrd.
Kasvisproteiinin lisäämisen edellytyksenä on myös proteiinipitoiset tuotteet. Varsinaisesti kotimaiset herneet ja pavut eivät kovin ihmeellisiä ole ja oikeastaan niiden kautta törmätään riittävän proteiinin kanssa (osaltaan heikompi imeytyminen, osaltaan aminohappovaje, osaltaan vähäinen määrä vs hiilari) ylenmääräiseen hiilihydraattien saantiin, joka on liikalihavuuden pääasiallisin syy. Me olemme nyt jo ko. asiassa esim jenkkejä edellä ja ruotsiakin 10 prossaa!
Kestäviä ratkaisuja ei ole, niitä markkinoivat hypettäjät. On vain hyviä ja huonoja kompromissejä tai yksipuolisia näkökulmia.
Hamppuahan ollaan kovasti tuomassa. Siinä toki pieniä jarruja on ollut joidenkin lajikkeiden korkeat thc-pitoisuudet.
proteiini/hiilari suhde
siemenistä puristetun öljyn erittäin hyvä koostumus.
joidenkin lajien vaatimattomuus
-? onhan niitä mutta en nyt itse keksi mitään järin ylitsepääsemätöntä, kuin tietty sen että proteiinin laatu voisi toki olla parempi monessa suhteessa, mutta menettelee yhtenä lähteen muiden joukossa.
Uusin tutkimus on sitä mieltä että rasvan syöminen on terveellistä. Voipi olla jopa laihduttavaa - rasva pitää nälän pitempään poissa kuin hiilihydraatit. Pitkään toimittamani periaate siis alkaa saada tukea!
Proteiinipitoista kasvisruokaa, maitotuotteita, kananmunia, rasvoja - ehkäpä siinä on hyvinkin terveellinen ja ekologinen arktinen dieetti. Ja mikä ettei hiukan kalaa, riistaa tai poroa.
Turhaan sitä dissataan, "kovat" rasvat lisäävät sydärin etc riskiä, mutta hyvät rasvahapot ovat välttämättömiä terveydelle. Rasva ja proteiinit ovat välttämättömiä, hiilarit eivät. Sanotaan ettei ilman rasvaa rasva pala. Varovainen joutuu olemaan oikeastaan vain siksi että rasva sisältää niin paljon energiaa verrattuna muihin ravintoaineisiin. Ylimäärää tulee siis piilorasvojen kanssa ainakin helposti.
Moni paljon liikkuva ja ravintotietoinen ottaa rasvoista jopa 30-40% päivän energiasta. Miehille sillä on jopa sikäli merkitystä, että se maksimoi testosteronin tuotantoa ja sitä kautta sillä on kontribuutiota myös mieskuntoon, joka laskee pikkuhiljaa parin kymmenen ikävuoden jälkeen.
Laitoit erittäin hyvän ehdotuksen ruokavaliosta... Itse olen thumbs up!!!! =)
Ruokaöljyn tuotantoon täällä on kehitetty oma näin pohjoisessa kai aika hyvin menestyvä lajike. Jotain vastoinkäymistä siinä on ollut tai sitten viljely on vain niin pienimuotoista, ettei satoa oikein ole aina syntynyt. http://www.finola.com/
Härkäpavuthan ovat näillä pituusasteilla - vai leveysasteilla? - perinneruokaa.
Kylläpäs näytti hamppupelto kauniilta, ihan sydäntä lämmitti (heh, heh). Muistelinkin, että härkäpavut ovat perinneruokaa Suomessa, mutta en vain ihan varmuudella. Mihinhän ne on hävinnyt?
Ainakin minun vanhempani kasvattivat niitä joka vuosi kasvimaallaan 1950 - 60 luvuilla.
En tiedä minne hävinnyt, mutta osa syy voi olla sen korvaaminen paremmilla tuotteilla. Härkäpapu on pääasiassa hiilarinlähde kuten perunakin. Proteiinia siinä on vain nimeksi vajaa 2% ja ravitokoostumus esimerkiksi herneessä selkeästi parempi. Joutaa mennäkin.
Aa, mutta ei se ravintokoostumus ole kaikki kaikessa.
Just tollasii niiku härkäpapu käyttää monet veget bulkatessaan proteiinia ja tuloksena on vaan läskiä hiilareitten ylimäärän takia.
Heittelin vaan yhden syyn miksi on ollut ihan fiksua vaihtaa perusraaka-aine parempaan ja käyttää tota vaikka sitten extrana. Onhan se uusi perunakin helkutin hyvää (yhtä hyvää ellei parempaa, mielestäni parempaa) ja parempaa myös ravintokoostikseltaan. =) Siinä sitä syytä kai. herkut erikseen, hiilariherkkuja löytyy maukkaampiakin kuin härkäpapu.
Huomaa tosiaan ettet elä kasviksilla - herneiden popsiminen aiheuttaa ainakin mulle väistämättä ilmavaivoja mausteista ja valmistustekniikoista riippumatta. Härkäpavut tuntuvat aika ongelmattomilta tämän asian suhteen - kuorintakin on aika helppoa. Kasvispyörykät syntyvät aika kätevästi - no vähän hernejauhoja on pakko laittaa mukaan sitomaan. Voihan niiden kanssa sitten syödä jotakin siementahnaa - eikös Suomessakin kasva auringonkukkia? Perinteisesti härkäpapuja on syöty mm. talkkunajauhojen kanssa - niissä voi olla valkuaista jonkin verran enemmän.
Niin, jos minun pitäisi valita teenkö ruokaa herneistä vai härkäpavuista, vastaus olisi aika helppo. Ravintoaineista huolimatta.
Hernekasvit yleisesti aiheuttavat lisääntynyttä kaasunmuodostusta, jollekin härkäpapu sopii ehkä paremmin.
Oli seassa talkkunaa tai ei ko. tuote on käytännössä pelkkää nopeaa hiilaria ja sillä kerää nopeasti massaa eikä pidä nälkääkään etc verensokeria kunnolla balanssissa. Paskempi kuin muut korvaavat.
Mistähän tuo tieto härkäpavun proteiinipitoisuudesta on? Ite oon semmosia lukuja kuullut kun 29-32%. Härkäpavun harvinaistumisesta tässä jotain: http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/h.html#hark
Palaanpa vielä astialle.
Ruoantuotannon kokonaisrasitus on hyvin oleellinen tekijä ekologisesti. Ei ole nyt suoranaisia faktoja tarjota, mutta ainakin
- metsien jne. kaataminen ja siitä seuraava vedenhukka ja eroosio
- riisipeltojen ja märehtijöiden tuottama metaani
- kalastuksen (kalanviljely, ylikalastus) ongelmat
- peltojen ravinnevalumat
ovat huomattavia juttuja.
Kasvissyöntipointti on siinä että lihansyöjä tarvitsee 20 kertaa enemmän viljelymaata tullakseen toimeen. No, onko luku 20 (yleisesti vegetaaripropagandassa käytetty luku) tai 5, on hiukan sivuseikka. Marginaalitapaukset (inuitit, Siperia) ovat myös sivuseikka.
sit seuraakin viikon mielenkiintoisin laskutehtävä:
Tilannetta ei oleteta vaan oletataan sen olevan nykyinen.
Populaatio 6miljrd ja risat.
Maan pinta-ala jostain teoksesta - viljelyskelvoton ala (napamantereet etc..)
=tulos on ettei kummallakaan tavalla ravinto riitä koko ihmispopulaatiolle. Nykyisellä mallilla (ryostökalastusta, tehoviljelyä, teholihakarjataloutta) jotenkin kokonaisravinnontuotto (mä arvioin proteiinin mukaan, koska se on kuitenkin se pullonkaula) riittää hetken, toki se on epätasaisesti jakautunut.