paljon te täällä mollaatte naisia/tyttöjä ketkä on abortin tehneet, ja jopa itse en oikeen hyväksy aborttia mikä tehdään vain siitä syystä että ei olla viitsitty harrastaa ehkäisyä, tai lapsi ei nyt tähän tilanteeseen sovi jne.
Mutta mitä mieltä siitä olette että keskeytys tehdään geneettisistä syistä, eli jos vauvalla on selvästi vakava kehityshäiriö tai jotain muuta mikä estää normaalin elämän...???
keskeytys geneettisistä syistä
29
2433
Vastaukset
- Tälle palstalle..
..tuskin tarvitaan enää yhtä ainutta pikkuhitleriä lisää tuomitsemaan muiden ihmisten tekoja "vain" epäsopivien elämäntilanteiden tähden.
- Jaa-a
Mille palstalle sitten ehdotat alkuperäisen siirtyvän? Kaiken järjen mukaan tämä on keskustelupalsta ja vielä aborttikeskustelu. Eikö siis, mikäli suomenkieltä yhtään taidan, tarkoita että täällä on tarkoitus keskustella abortista ja aiheeseen liittyvistä asioista?
- Siksi kommentoin
Jaa-a kirjoitti:
Mille palstalle sitten ehdotat alkuperäisen siirtyvän? Kaiken järjen mukaan tämä on keskustelupalsta ja vielä aborttikeskustelu. Eikö siis, mikäli suomenkieltä yhtään taidan, tarkoita että täällä on tarkoitus keskustella abortista ja aiheeseen liittyvistä asioista?
koska keskustelu täällä on melkein koko ajan keskittynyt juuri tuomitsemiseen ja on varsin asiatonta. Tämä palsta ei kyseisten kiihkeiden eipäs-juupas -väittelyjen lomassa tarjoa kokemusta läpikäyville juuri minkäänlaista mahdollisuutta oikeaan vertaistukeen.
- näin?
Jaa-a kirjoitti:
Mille palstalle sitten ehdotat alkuperäisen siirtyvän? Kaiken järjen mukaan tämä on keskustelupalsta ja vielä aborttikeskustelu. Eikö siis, mikäli suomenkieltä yhtään taidan, tarkoita että täällä on tarkoitus keskustella abortista ja aiheeseen liittyvistä asioista?
Niin, kysehän ei oikeasti ole siitä, mihin tällainen keskustelunavaus teoriassa sopisi vaan siitä mihin se ei käytännössä sovi.
Tänne ei haluta kirjoituksia, joissa joko kyseenalaistetaan abortin oikeus tai pakotetaan ajattelemaan asiaa muulta kannalta kuin vain ja ainoastaan aborttien puolustajien kannalta.
Monet täällä kirjoittelevista hakevat täältä vertaisryhmän tukea omalle päätökselleen ja siihen ei haluta toisinajattelijoiden kommentteja aiheuttamaan mahdollisesti huonoa moraalista omaatuntoa tehdystä tai harkinnassa olevasta päätöksestä. - Juuri tuollaista..
näin? kirjoitti:
Niin, kysehän ei oikeasti ole siitä, mihin tällainen keskustelunavaus teoriassa sopisi vaan siitä mihin se ei käytännössä sovi.
Tänne ei haluta kirjoituksia, joissa joko kyseenalaistetaan abortin oikeus tai pakotetaan ajattelemaan asiaa muulta kannalta kuin vain ja ainoastaan aborttien puolustajien kannalta.
Monet täällä kirjoittelevista hakevat täältä vertaisryhmän tukea omalle päätökselleen ja siihen ei haluta toisinajattelijoiden kommentteja aiheuttamaan mahdollisesti huonoa moraalista omaatuntoa tehdystä tai harkinnassa olevasta päätöksestä...kommentointia abortin valinnut joutuu siis kuulemaan. En sano, ettei kaikenlaista keskustelua saisi olla, mutta täällä ei ole mitään muuta kuin tuomitsevaa. Jokaiseen viestiketjuun ilmestyy inhottavia ja loukkaavia viestejä, joiden tarkoitus ei edes ole nostattaa asiallista keskustelua abortin eettisistä kohdista vaan julistaa ja ilkeillä. Sellaisessa ilmapiirissä abortintekijä ei välttämättä tahdo tai jaksa käydä läpi omaa kokemustaan tai kysyä muilta neuvoja. Jokaikinen aborttiin päätyvä kyllä punnitsee läpi juuri noita eettisiä kysymyksiä ilman haukkumista keskustelupalstoilla.
Ihmettelen vielä miksi muilla palstoilla saavat rauhassa keskustella ne, joita kyseinen aihepiiri koskettaa omassa elämässä, mutta täälläpä ei. - ketä koskee?
Juuri tuollaista.. kirjoitti:
..kommentointia abortin valinnut joutuu siis kuulemaan. En sano, ettei kaikenlaista keskustelua saisi olla, mutta täällä ei ole mitään muuta kuin tuomitsevaa. Jokaiseen viestiketjuun ilmestyy inhottavia ja loukkaavia viestejä, joiden tarkoitus ei edes ole nostattaa asiallista keskustelua abortin eettisistä kohdista vaan julistaa ja ilkeillä. Sellaisessa ilmapiirissä abortintekijä ei välttämättä tahdo tai jaksa käydä läpi omaa kokemustaan tai kysyä muilta neuvoja. Jokaikinen aborttiin päätyvä kyllä punnitsee läpi juuri noita eettisiä kysymyksiä ilman haukkumista keskustelupalstoilla.
Ihmettelen vielä miksi muilla palstoilla saavat rauhassa keskustella ne, joita kyseinen aihepiiri koskettaa omassa elämässä, mutta täälläpä ei.Tämä aihe sattuu koskemaan minua mitä suurimmassa määrin, mutta minua on alkanut ottaa päähän ettei keskustelua voida käydä laajemmassa mittakaavassa ja aina on joku ilmoittamassa minkälaisia keskusteluja palstalle ei haluta. Jos johonkin ratkaisuun elämässään päätyy, pitää se myös pystyä perustelemaan. Kenties joskus tulevaisuudessa joutuu vielä muistuttamaan itseäänkin niistä perusteista.
- Vielä toistan
ketä koskee? kirjoitti:
Tämä aihe sattuu koskemaan minua mitä suurimmassa määrin, mutta minua on alkanut ottaa päähän ettei keskustelua voida käydä laajemmassa mittakaavassa ja aina on joku ilmoittamassa minkälaisia keskusteluja palstalle ei haluta. Jos johonkin ratkaisuun elämässään päätyy, pitää se myös pystyä perustelemaan. Kenties joskus tulevaisuudessa joutuu vielä muistuttamaan itseäänkin niistä perusteista.
..etteihän täällä käydä keskustelua juuri missään muussa mittakaavassa kuin tuossa eettistasoisessa eli voisin kuvitella sinun olevan tässä tilanteessa tyytyväinen. Ja moni ihminen joka tekee tai on tehnyt abortin tahtoisi varmaan keskustella ja vaihtaa mielipiteitä juuri noista perusteistaan ja omista eettisistä näkökulmistaan kunnioittavassa keskusteluympäristössä. Ne jäävät vain usein kiihkoilijoiden jalkoihin. Huomio, etten aja takaa eettistasoisen keskustelun katoamista vaan sen säilyttämistä kunnioittavalla tasolla ja eriyttämistä ihmisistä, jotka tahtovat keskustella asiasta muullakin tasolla. On varsin holhoavaa ajatella, että kukaan ajattelisi velvollisuutensa olevan tuomitsevien mielipiteiden laukominen tällä palstalla, jotta abortintekijät ryhtyisivät miettimään perusteitaan. Toivon sinullekin voimia abortti -asian kanssa!
- huojentunut
Vielä toistan kirjoitti:
..etteihän täällä käydä keskustelua juuri missään muussa mittakaavassa kuin tuossa eettistasoisessa eli voisin kuvitella sinun olevan tässä tilanteessa tyytyväinen. Ja moni ihminen joka tekee tai on tehnyt abortin tahtoisi varmaan keskustella ja vaihtaa mielipiteitä juuri noista perusteistaan ja omista eettisistä näkökulmistaan kunnioittavassa keskusteluympäristössä. Ne jäävät vain usein kiihkoilijoiden jalkoihin. Huomio, etten aja takaa eettistasoisen keskustelun katoamista vaan sen säilyttämistä kunnioittavalla tasolla ja eriyttämistä ihmisistä, jotka tahtovat keskustella asiasta muullakin tasolla. On varsin holhoavaa ajatella, että kukaan ajattelisi velvollisuutensa olevan tuomitsevien mielipiteiden laukominen tällä palstalla, jotta abortintekijät ryhtyisivät miettimään perusteitaan. Toivon sinullekin voimia abortti -asian kanssa!
Itsekin aiemmin vastustin aborttia, mutta omalle kohdalle sattuessa oli tämä "välttämätön" juuri elämäntilanteeseeni nähden. Teksti saa jotenkin abortin tekijät kuulostamaan hyvin vastuuttomilta. Itse jouduin miettimään kauan ennen kuin lopulta olin varma abortista. Ja vahinko sattui vaikka ehkäisyä olikin käytetty. Kun aborttiin lopulta päädyin oli minulla todella paha-olo. Onhan tietenkin joitain jotka eivät ollenkaan tunne syyllisyyttä ja ovat piittaamattomia ehkäisystä , mutta ei sitä pidä rinnastaa kaikkiin abortin tekijöihin.
- Minäkään
huojentunut kirjoitti:
Itsekin aiemmin vastustin aborttia, mutta omalle kohdalle sattuessa oli tämä "välttämätön" juuri elämäntilanteeseeni nähden. Teksti saa jotenkin abortin tekijät kuulostamaan hyvin vastuuttomilta. Itse jouduin miettimään kauan ennen kuin lopulta olin varma abortista. Ja vahinko sattui vaikka ehkäisyä olikin käytetty. Kun aborttiin lopulta päädyin oli minulla todella paha-olo. Onhan tietenkin joitain jotka eivät ollenkaan tunne syyllisyyttä ja ovat piittaamattomia ehkäisystä , mutta ei sitä pidä rinnastaa kaikkiin abortin tekijöihin.
..en aborttia paljon puolustellut ennen kuin saapui tilanne, jossa jouduin päätöksen eteen. En tahdo kirjoittaa yksityiskohtia, mutta minun aborttiin johtanut elämäntilanteeni sisälsi muun muassa mielenterveysongelmia. Vaihtoehtoja ei minulle itselleni ollut. Nykyään tunnen suurta sympatiaa kaikkia kohtaan, jotka sen ovat kokeneet. Epäilen myös, että näitä henkilöitä jotka ovat täysin piittaamattomia eivätkä tunne lainkaan pahaa oloa on kyllä hyvin vähän tai jopa ei yhtä ainutta.
- siis?
Vielä toistan kirjoitti:
..etteihän täällä käydä keskustelua juuri missään muussa mittakaavassa kuin tuossa eettistasoisessa eli voisin kuvitella sinun olevan tässä tilanteessa tyytyväinen. Ja moni ihminen joka tekee tai on tehnyt abortin tahtoisi varmaan keskustella ja vaihtaa mielipiteitä juuri noista perusteistaan ja omista eettisistä näkökulmistaan kunnioittavassa keskusteluympäristössä. Ne jäävät vain usein kiihkoilijoiden jalkoihin. Huomio, etten aja takaa eettistasoisen keskustelun katoamista vaan sen säilyttämistä kunnioittavalla tasolla ja eriyttämistä ihmisistä, jotka tahtovat keskustella asiasta muullakin tasolla. On varsin holhoavaa ajatella, että kukaan ajattelisi velvollisuutensa olevan tuomitsevien mielipiteiden laukominen tällä palstalla, jotta abortintekijät ryhtyisivät miettimään perusteitaan. Toivon sinullekin voimia abortti -asian kanssa!
Kyllä se mielestäni on aika paternalistista ajattelua sekin, ettei tällä palstalla saa esittää kärkkäitäkin mielipiteitä, jottei osa täällä kirjoittavista kokisi sitä masentavana tms.
Eivät mitkään palstat ole auvoisuuden tyyssijoja, jossa vain sumuverhon sisällä keskusteltaisiin samanmielisten kanssa. Jokaikisellä palstalla (oli sitten abortti, kasvatus, lapsi koulussa, adoptio tai mikä tahansa) käydään todella kärkästä keskustelua. Ja niin kauan kun keskusteluissa ei loukata ketään henkilökohtaisesti on se sallittua -myös täällä! - Kätilö
Voiko abortin tekijä syyttää abortin vastustajaa "pikkuhitleriksi?" Eikö juuri Hitler halunnut poistaa kaikki sairaat ihmiset muiden joukosta?
MUtta silti, syyllistämisellä ei pääse puusta pitkään! - anja
Siksi kommentoin kirjoitti:
koska keskustelu täällä on melkein koko ajan keskittynyt juuri tuomitsemiseen ja on varsin asiatonta. Tämä palsta ei kyseisten kiihkeiden eipäs-juupas -väittelyjen lomassa tarjoa kokemusta läpikäyville juuri minkäänlaista mahdollisuutta oikeaan vertaistukeen.
Mulla on yksi parantumattomasti sairas lapsi.Se ei ole sairaalahoitoa vaativa sairaus vaan muuten henkisiä voimavaroja vaativa vaiva.Kaikilla ei niitä ole, joten kannattaa miettiä ihan käytännössä mitä mikäkin sairaus tuo tullessaan.Lapsi on rakas oli se sairas tai ei ja se on omaa lihaa ja verta.Jokainen voi synnyttää terveen lapsen, joka sairastuu vakavasti.Jokainen voi synnyttää sairaan lapsen ,joka voi parantua tai joka voi muuttaa koko elämän erilaiseksi, mutta voi silti olla ihanaa ja mielekästä.Paljon riippuu sun omasta asenteestasi miten otat vastaan.Eihän kaikki terveetkään lapset synny rakastettuna ja toivottuna.Vertaistukea ohjataan sairaalasta käsin ja neuvolasta ja netistä löytyy kans.Suurin apu mun kohdalla oli vastaavien perheiden ryhmät missä mekin saimme ystäviä ja parasta tukea elämässä selviämiseen.Suurin kynnys on yleensä se, mikä itse asetetaan.Omalla positiivisella asenteella voi selvitä hankalistakin paikoista.Lapsia ei voi syyttää geeneistään, mutta heitä voi auttaa elämään niiden kanssa.Joskus paras tuki ja apu on perheen ulkopuolella.Sekin pitää hyväksyä ettei aina jaksa itse.Voimia sulle ...
- anja
ketä koskee? kirjoitti:
Tämä aihe sattuu koskemaan minua mitä suurimmassa määrin, mutta minua on alkanut ottaa päähän ettei keskustelua voida käydä laajemmassa mittakaavassa ja aina on joku ilmoittamassa minkälaisia keskusteluja palstalle ei haluta. Jos johonkin ratkaisuun elämässään päätyy, pitää se myös pystyä perustelemaan. Kenties joskus tulevaisuudessa joutuu vielä muistuttamaan itseäänkin niistä perusteista.
on lakisääteinen ja jokaisella pitää olla mahdollisuus puhua mieltään askarruttavia asioita.Kaikilla ei ole niin hyviä kavereita tai sukulaisia joille vois puhua kiihtymättä ja paineita lisäämättä kipeistä ja vaikeista aiheista.Kun lukee tätä palstaa huomaa jo että kipeetä on ja sisäiset haavat ehkä auki revittyjä.Antakee armoa toisillenne.On parempi puhua etukäteen asioista kuin sitten jäljestäpäin katua tietämättömyyttään ja tyhmyyttään.Aiheuttaen samalla monen muun elämään turhaa tuskaa.Kun se avoimella puhumisella olis voitu estää.
- ###
kysymykseen. Olen joutunut tämän raskaan päätöksen tekemään. Oli todella vaikea päätös, koska lapsi oli hartaasti toivottu. Vauvan vamma oli sen laatuinen ettei olisi syntymän jälkeen elänyt muutamaa tuntia kauempaa. Silti olen tuntenut syyllisyyttä tästä asiasta.
- äitee +4
on aika monimutkaista aborrti tuollakin perusteella.. Joku sairasu kulkee mukana ja toinen aiheuttaa menehtymisen kenties jo raskausaikana ja muut sillä välillä. Taitaa olla aika oaljon kiinni taudista hyväksyykö tuolla perusteella abortin. Itse hyväksyn se tulkoon tässä jo selväksi heti!
Moni abortin cvastustaja perustelee edelleen kantaansa esim kehittyvällä lääketieteellä huolimatta siitä ettei perinnöllisiin sairauksiin juuri löydy uusia hoitoja joitka kovin kummoisesti eroavat entisistä.
Toisaalta taa sanotaan että miksi ei antaa sitä hetkeä eloa kun voi antaa ja ehkä vauva onkin pitkäikäisempi jne. Tässä yhteydessä jää kokonaan huomiotta kuinka raskasta on hoitaa lasta jonka tietää menehtyvän pian. Onko elämä sairaalassa tehohoidossa edes elämää aina? Kuinka paljon pieni ihminen joutuu järsimään ennen loppuaan.. Ihmeitä ei oikeasti tapahdu kun puhutaan tällaisista asioista.
Sikiön kuoleminen odotusaikana altistaa kummankin terveyden ja voi aiheuttaa äidille vaikka mitä vaaroja ja seuraamuksia. Useimmiten ei, mutta miksi ottaa riski?
Synnytys sinällään on kauhistus monelle ja jokatapauksessa suuri ponnistus. Silläkin on omat seuraamukset naisen kehoon kuten koko raskaudella. Mitäs kun sen vaivan palkakasi ei saakkaan mitään? Koko hässäkkähän unohtuu yleensä kun vauva annetaan syliin, mutta kun ei anneta ehkä koskaan? Ei kylmä kuollut ja sininen vauva ole sama asia kuin punaisena parkuva vastasyntynyt. Se on kapalossaan surutyön väline..
Ei kaiken tarvitse olla kivaa, mutta miksi pitää tahallaan vaikeuttaa elämäänsä? Jo aborrti tuollaisella syyllä on raskas päätös. Omat voimat on punnittava, elämää on mietittävä monelta kantilta jne. Luopuminen ja suru on abortissakin läsnä ja koska keskeytys menee jo aika pitkälle luopuminen on vaikeampaa. Ympäristöllekkin saa jo todennäköisesti selitellä ainakin jotakin.. Aikanaan mahdollinen uusi raskaus on taas uusi vaikea kokemus, mietitään yleensäkin onko riskin arvoista yrittää uudelleen. Jos toistamiseen käykin samalla tavalla?
Entäs jos perheessä jo on samalla tavalla sairas tai vammainen lapsi? Kuinka pitkälle voi velvoittaa ihmistä sitoutumaan johonkin asiaan? Yksi ehkä menee, mutta kaksi on varmasti jo liikaa, vaikka niitäkin perheitä on. Ensimmäisen kohdalla ei ehkä tarkkaan tiedetä mihin pää lykätään, mutta toisella kertaa ei ole haavekuvia...
Eräälle äidille oli aivan tuntematon henkilö naapurustosta sanonut että ihailee naista joka ei päädy aborttiin vaan valitsee vammaisellekkin lapselle elämän. Valintaoikeutta vaan ei ollut ollutkaan sillä lapsi oli syntyessään täysin terve ja pisteitäkin yhdeksän.. muutamassa kuukaudessa kaikki romahti ja oikeastaan jo ensimmäisellä lääkärin vilkaisulla oli asia ammattilaiselle ollut selvä vaikka asia vaati varmistuksia. Myöhemmin kuului kuinka oli hienoa että olivat uhranneet elämänsä lapselleen eivätkä hankkineet muita lapsia vaan keskittyivät tämän yhden hoitoon. Eivät hankkineet koska millään sikiötutkimuksella ei voitu varmistaa lapsen terveyttä ja riski saada sairas lapsi oli liian suuri! Lapsen elämänkaarikin oli tiedossa; rippikouluiässä vietetään viimeistään hautajaisia, oli helppo keskittyä tähän päivää huominen oli jo ihan liian kaukana eikä siitä voinut olla varma..
Tämä tarina on tosi ja samanlaisia on kymmeniä ellei satoja. Tästä saa ehkä halutessaan pientä mielikuvaa jos haluaa edes yrittää ymmärtää.
Aiemmissa aiheen keskusteluissa tullaan myös siihen kohtaan jossa vaahdotaan vammaisen iloisesta ja onnellisesta elämästä jne. Sairauskin on pikku juttu nautinnon rinnalla.. Näillä kirjoittajilla ei ole mitään oikeaa kokemusta kroonisesti ja vaikeasti sairaista eikä vammaisista. Yleensä kokemuksen syvän rintaäänen antaa naapurin iloinen Down.. tässä olisi se hankala paikka meikäläiselle. Moni on onnellinen ja elää hyvän elämän, mutta entä ne jotka eivät? Todennäköisesti en pystyisi helpolla tätä aborttipäätöstä tekemään.. siksi on lapset hankittu jo ajoissa ja jos nyt raskaaksi tulisin niin harkitsisin kantani ennen rakenneultraa ja mahdollisesti jättäisin sen väliin..
Moni vastustaja mielestäni aika ristiriitaisesti käy kaikki sikiötutkimukset läpi. Miksi? Niissähän perustana on löytää viat ja toimia sen mukaan eli tehdä abortti. Kyse on kustannussäästöstä eli rahasta ei mistään eettisesti jalosta ja ihanasta.. No, onhan se kiva nähdä se lapsi ja luoda siihen suhdetta jne, mutta onnistui se ennenkin ilman ultrakuvia yms. Joku sanoo että on aikaa valmentautua; siihen on aikaa kyllä onnellisen odotuksenkin päälle! Moniko tositilanteessa on valmis kääntämään kelkkansa ja takkinsa??
Tällä palstalla ei myöskään suvaitsevaisuus ole vallalla. Asiat on joko tai.. aina on se välikin?- hyvin
sanottu. Ei voisi enää paremmin asiaa sanoa.
Niin, kuinka moni tosiaan tietää millaista on olla vammaisen lapsen kanssa? Ja ymmärtää, että vammaisuutta on eri asteita? Minä olin koulun puolesta harjoittelemassa 7 viikkoa vaikeavammaisten parissa - 37 tuntia viikossa oli jumalattoman raskasta. Entäs sitten kun se olisi 24/7??? Mulle näinkin lyhyt aika oli aivan riittävästi, kiitos vaan. Jatkan mieluusti hommiani vanhusten parissa kroonikko-osastolla, se on lastenleikkiä verrattuna vammaisten parissa työskentelemiseen.. Homma on kaukana helposta, raskasta sekä fyysisesti ja henkisesti. Siihen kun sitten vielä lisäisi tunnesiteen ja jatkuvan vastuun, noh, enpä haluaisi omalle kohdalleni... Mun mielestä välollä on jo riittävän raskasta yrittää kasvattaa ja hoitaa omat terveetkin(luojan kiitos)lapseni.
Helppo on idealistien hekumoida ja puolustella fanaattisesti kantaansa, kun eivät tiedä, mitä on olla vammaisen kanssa. Usein sitten vielä nämä pikku teinixit sitten leikkisästi haukkuvat epämiellyttäviksi kokemiaan teinikamujaan/poikaystäviään v***n vammaisiksi... ja kiljuvat kitapurje lepattaen oikeuksia sikiöille, jotka tulisivat syntymään ehkä jopa vaikeasti vammaisina...
lievää kaksinaismoralismia havaittavissa???
"Elämäntilanne"-aborttiin nyt ei kukaan muutenkaan voi ottaa kantaa, kun täällä ei anonyymien elämäntilannetta tunne, eikä sitä voi lähteä edes spekuloimaan niin, että se osuisi edes vähäsen kohdilleen. Miten voi sanoa, että varmasti pärjäät, pärjäsinhän minäkin vuonna yks ja kaks. Nyt on nyt, ja mun elämä on tämä, sun tilanne oli tämä. Tukiverkostot ovat erilaiset, ja ihmisten persoonat on erilaisia. Psyykkinen sietokyky ja elämänhallintataidot ovat erilaisia kaikilla. Asiat koetaan aivan erilaisilla mittakaavoilla, jonkun pikkuseikka onkin jollekkin se maailmanloppu.
Itse olen joutunut nuorena tekemään omat ratkaisuni, yhden kerran päädyin aborttiin. Syyni tiedän itse, ratkaisua en kadu. Raskautumiseni silloin ei johtunut siitä, etteikö ehkäisystä olisi huolehdittu.. Mietin kuitenkin usein, että entä jos... Mutta siltikään en ratkaisuani kadu. Olen pahoillani siitä, että jouduin tekemään abortin, mutta jos olisin taas siinä elämäntilanteessa ja syyt olisivat taas samat, tekisin uudestaan saman ratkaisun.
Jokainen tehköön oman ratkaisunsa, kantakoon vastuunsa omasta ratkaisustaan. Muilla ei siihen ole nokankoputtamista. Jos itsellä ei ole mitään osaa eikä arpaa toisen elämään muutenkaan, niin miksi hitossa sitten pitää toisen ratkaisuista ja valinnoista käydä vinkumaan? Ei tänne kukaan tule syyllistämistä hakemaan, vaan APUA ja kokemuksia muilta SAMAN läpikäyneiltä (vertaistukea- tiedättehän rakkaat lukijat mitä se tarkoittaa? Jos ette, tarkistakaa vaikka sanakirjasta). Jos et ole itse asiaa kokenut, joutunut itse ratkaisemaan, niin miten hitossa voit siitä saarnata kaikkitietävänä totuudentorvena? Kun ei pysty saman läpikäynytkään antamaan valmiita, oikeita vastauksia.
Ja kaikkihan tietää, että parhaat lasten kasvatusneuvot tulee niiltä lapsettomilta vanhapiika-kavereilta... - näinkin päin
Itse ajattelin aiemmin että minun ratkaisuni down-tapauksessa olisi ehdottomasti abortti. Tuon ratakisun perustin downeista (kromosomipoikkeamasta itsestään ja siihen liittyvistä muista riskeistä) lukemaani tietoon, muutamaan telkkarista näkemääni ohjelmaan ja yhteen samalla kylällä asuvaan down-perheeseen (jota en siis tuntenut lainkaan, mietin vaan ohikulkiessaan kuinka rankkaa heillä mahtaa olla). Eli etukäteen minulla ei ollut haavekuvia aurinkoisista downeista, vaan painajaiskuva kehitysvammaisesta lapsesta josta kasvaa aikanaan kehitysvammainen aikuinen.
Kuitenkin kohtalo heitti meille pienen yllätys-taniaisen ja hänen myötään näkemykseni muuttui. Minulle tutustuminen down-lapseen ja arkeen kehitysvammaisen kanssa on tuonut aivan erilaisen muutoksen kuin näille aiemmille kirjoittajille. Kovin montaa yhteistä vuotta ei ole vielä takana ja suhteellisen pienillä sairasteluilla ollaan selvitty, mutta tänäpäivänä uskon että pärjäisin myös vakavammin sairaan lapsen kanssa.
Oman lapseni myötä olen tutustunut noin pariinkymmeneen down-perheeseen paremmin, sekä useisiin muihin pintapuolisesti. Ja yleinen linja noudattelee tätä samaa; "onneksi vamma ei ollut etukäteen tiedossa, sillä olisimme saattaneet peloissamme tehdä väärän ratkaisun." Tuota sanoivat myös ne, kenen monisairas lapsi kuoli vuoden iässä.
Toki otantani on pieni, mutta ehkä sekin jotain suuntaa antaa. Kaikille vanhemmille lapsen vamma ei ole kuitenkaan elämän loppu tai elinikäisen katkeruuden aihe. Löytyy myös meitä joilla elämä tuon alkujärkytyksen jälkeen jatkuu, vaikkakin erilaisena mistä olimme haaveilleet.
Joskus inhosin sanontaa "mikä ei tapa, se vahvistaa", mutta kai siinä oma peränsä on. Olen tänäpäivänä varmasti vahvempi ja onnellisepi erityislapsen äiti, mitä olisin terveen lapsen vanhempana. Tietenkään kaikki eivät tällaista herätystä tarvitse, mutta minulle se teki hyvää. Toki seuraavasta lapsestani toivon tervettä, mutta jos niin ei käy, tiedän että elämä jatkuu silti. - anja
ja sain myös.En suostunut mihinkään seulontoihin koska ajattelin että Jumalan kädessä se menee kuitenkin.Hänellä on valta antaa ja ottaa.Turhaa stressiä.Vääriä diagnooseja tehdään joskus ja mitäs sit jos se abortoitu olisikin ollut terve.Hupsista.Hän on elämän antaja- kunnioita sitä.
Miltä tuntuis ajatus omasta äidistäsi abortoimassa sua ja sun elämääsi.Nämä on tällaisia eettisiä kysymyksiä...hyvä pohtia joskus.
Onko ne kaikenmaailman testitkään terveellisiä niille sikiöille.Ne on vaan ihmisiä jotka tekee niitäkin.Mä en menis sörkkimään ihmisen alkiota ennen aikojaan.tiedä mikä vamma siitäkin tulee.
Maailma on täynnä perheitä jotka kaipaa omia lapsia mutta eivät voi saada..sekin on yksi vaihtoehto jos ei itse selviä. - äitee +4
anja kirjoitti:
ja sain myös.En suostunut mihinkään seulontoihin koska ajattelin että Jumalan kädessä se menee kuitenkin.Hänellä on valta antaa ja ottaa.Turhaa stressiä.Vääriä diagnooseja tehdään joskus ja mitäs sit jos se abortoitu olisikin ollut terve.Hupsista.Hän on elämän antaja- kunnioita sitä.
Miltä tuntuis ajatus omasta äidistäsi abortoimassa sua ja sun elämääsi.Nämä on tällaisia eettisiä kysymyksiä...hyvä pohtia joskus.
Onko ne kaikenmaailman testitkään terveellisiä niille sikiöille.Ne on vaan ihmisiä jotka tekee niitäkin.Mä en menis sörkkimään ihmisen alkiota ennen aikojaan.tiedä mikä vamma siitäkin tulee.
Maailma on täynnä perheitä jotka kaipaa omia lapsia mutta eivät voi saada..sekin on yksi vaihtoehto jos ei itse selviä.olet tarkasti perillä asioista; yleisimmät sikiöseulat ovat ultraääni jolla ei ole vaikutusta sikiöön ellei nyt ihan överiksi vedetä... toiseksi yleisin on äidistä otettava verikoe ja nämä molemmat ovat ennemmin epäluotettavia kuin luotettavia..
Jotta keskeytys tehdään ultran perusteella on yleisesti oettu kromosominäyte joko lapsivedestä tai istukasta. Ei siis sorkita sitä lasta.. keskenmenon riski on olemassa, mutta sihteellisen olematon. Testin tulos pn täydellisen luotettava.
On kivaa että on hengellinen näkemys ja johdatus jne mutta tosielämä on toinen juttu.
Ihmisssikiön sorkkimisesta tuli muuten eilen todella hyvä ohjelma jossqa niitä keskenkasvuisia sikiöitä kutsuttiin ennenaikaisiksi vauvoiksi... niin ja kun ihminen niitä oli mennyt sorkkimaan ja hoitamaan niin vammojahan oli..
Jos abortissa meneekin terve lapsi siis jos ei todellakaan asiaa ole varmistettu niin sitähän ei kukaan koskaan tiedä. Yleensäkkin abortissa menee sikiö ei mitään elämää koska sitä elämää ei pääse tulemaan.. ajatus on ihan kaunis, mutta täysin absurdi ajatus..
Maailmassa on perheitä ilman lasta ja maailmassa on lapsia ilman perhettä. Luoja varjelkoon meitä sellaiselta tilanyeelta jossa vammaisen lapsen hoitoon väsyneet vanhemmat antavat lapsensa lapsettomille. Siitä henkisestä tilanteesta johon he jossakin välissä joutuvat ei voi enää selvitä terveenä kun ei tahdo pärjätä moni omankaan lapsen kanssa.. todella huono ajatus!!
Jos haluat ajatella jumalan kädessä ajatuksella niin ei todellakaan kananta mistään kantaa huolta sillä lopultahab käy kuten on määrätty vai käykö? Entäs jos se paha sittenkin sorkkii elämääsi ajoittain? Eikä se jumala ehdi jokaista kromososmia laskemaan vaikka kuinka toivot.. - anja
äitee +4 kirjoitti:
olet tarkasti perillä asioista; yleisimmät sikiöseulat ovat ultraääni jolla ei ole vaikutusta sikiöön ellei nyt ihan överiksi vedetä... toiseksi yleisin on äidistä otettava verikoe ja nämä molemmat ovat ennemmin epäluotettavia kuin luotettavia..
Jotta keskeytys tehdään ultran perusteella on yleisesti oettu kromosominäyte joko lapsivedestä tai istukasta. Ei siis sorkita sitä lasta.. keskenmenon riski on olemassa, mutta sihteellisen olematon. Testin tulos pn täydellisen luotettava.
On kivaa että on hengellinen näkemys ja johdatus jne mutta tosielämä on toinen juttu.
Ihmisssikiön sorkkimisesta tuli muuten eilen todella hyvä ohjelma jossqa niitä keskenkasvuisia sikiöitä kutsuttiin ennenaikaisiksi vauvoiksi... niin ja kun ihminen niitä oli mennyt sorkkimaan ja hoitamaan niin vammojahan oli..
Jos abortissa meneekin terve lapsi siis jos ei todellakaan asiaa ole varmistettu niin sitähän ei kukaan koskaan tiedä. Yleensäkkin abortissa menee sikiö ei mitään elämää koska sitä elämää ei pääse tulemaan.. ajatus on ihan kaunis, mutta täysin absurdi ajatus..
Maailmassa on perheitä ilman lasta ja maailmassa on lapsia ilman perhettä. Luoja varjelkoon meitä sellaiselta tilanyeelta jossa vammaisen lapsen hoitoon väsyneet vanhemmat antavat lapsensa lapsettomille. Siitä henkisestä tilanteesta johon he jossakin välissä joutuvat ei voi enää selvitä terveenä kun ei tahdo pärjätä moni omankaan lapsen kanssa.. todella huono ajatus!!
Jos haluat ajatella jumalan kädessä ajatuksella niin ei todellakaan kananta mistään kantaa huolta sillä lopultahab käy kuten on määrätty vai käykö? Entäs jos se paha sittenkin sorkkii elämääsi ajoittain? Eikä se jumala ehdi jokaista kromososmia laskemaan vaikka kuinka toivot..tämä aihe.Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa ja elää niitten asioitten kanssa lopun ikänsä.Mä en moiti niitä jotka luopuu lapsesta ennen syntymää.Minä luovuin syntymän jälkeen, kun en jaksanut enää hoitaa lasta.Mulla kaksi tervettä kotona onneksi.Sijaisperhe hoitaa nyt isommalla joukolla ja viisaudella..en todella ole kahden synnytyksen ja yhden sektion jälkeen hirveesti perillä kaikesta , kaikki sujui hyvin kun olemme hengissä.Sitä olen kiitollinen.Oma äitini kertoi tehneensä abortin joskus ja olen miettinyt sitäkin että mä en välttämättä istuis nyt tässä...Sikiö on elävä vaikka sitä ei näe vatsan läpi.Se osaa mennä jopa karkuun kun sitä yritetään tappaa kohdussa.Myös ämpäriin lasketut veriset möykyt osaavat itkeä abortin jälkeen.Hoitaja on kertonut.Että semmoista.Jotkut ovat onnekkaita kun heidät laitetaan koneisiin niinkuin kerroit ohjelmasta tvssä.ne lapset halutaan ja toisia ei haluta, ne jätetään ämpäriin kuolemaan.aika raadollista.Elämä on...
- kommentti
anja kirjoitti:
tämä aihe.Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa ja elää niitten asioitten kanssa lopun ikänsä.Mä en moiti niitä jotka luopuu lapsesta ennen syntymää.Minä luovuin syntymän jälkeen, kun en jaksanut enää hoitaa lasta.Mulla kaksi tervettä kotona onneksi.Sijaisperhe hoitaa nyt isommalla joukolla ja viisaudella..en todella ole kahden synnytyksen ja yhden sektion jälkeen hirveesti perillä kaikesta , kaikki sujui hyvin kun olemme hengissä.Sitä olen kiitollinen.Oma äitini kertoi tehneensä abortin joskus ja olen miettinyt sitäkin että mä en välttämättä istuis nyt tässä...Sikiö on elävä vaikka sitä ei näe vatsan läpi.Se osaa mennä jopa karkuun kun sitä yritetään tappaa kohdussa.Myös ämpäriin lasketut veriset möykyt osaavat itkeä abortin jälkeen.Hoitaja on kertonut.Että semmoista.Jotkut ovat onnekkaita kun heidät laitetaan koneisiin niinkuin kerroit ohjelmasta tvssä.ne lapset halutaan ja toisia ei haluta, ne jätetään ämpäriin kuolemaan.aika raadollista.Elämä on...
siis nyt taisi todella paljastua todellinen luonteesi..
ihan mielenkiinnosta; sektio on selventänyt tietoasi sikiötesteistä? en oikein ymmärtänyt...
itkemisestä; edes 26 viikkoinen ei vielä osaa itkeä saati sitä pienempi. asia johtuu ihan hapenottokyvystä ja yleensä lapsen voimista eli ei pysty kun ei jaksa..
paremmalla onnella provosointia ensikerralla!! - vastustaja
äitee +4 kirjoitti:
olet tarkasti perillä asioista; yleisimmät sikiöseulat ovat ultraääni jolla ei ole vaikutusta sikiöön ellei nyt ihan överiksi vedetä... toiseksi yleisin on äidistä otettava verikoe ja nämä molemmat ovat ennemmin epäluotettavia kuin luotettavia..
Jotta keskeytys tehdään ultran perusteella on yleisesti oettu kromosominäyte joko lapsivedestä tai istukasta. Ei siis sorkita sitä lasta.. keskenmenon riski on olemassa, mutta sihteellisen olematon. Testin tulos pn täydellisen luotettava.
On kivaa että on hengellinen näkemys ja johdatus jne mutta tosielämä on toinen juttu.
Ihmisssikiön sorkkimisesta tuli muuten eilen todella hyvä ohjelma jossqa niitä keskenkasvuisia sikiöitä kutsuttiin ennenaikaisiksi vauvoiksi... niin ja kun ihminen niitä oli mennyt sorkkimaan ja hoitamaan niin vammojahan oli..
Jos abortissa meneekin terve lapsi siis jos ei todellakaan asiaa ole varmistettu niin sitähän ei kukaan koskaan tiedä. Yleensäkkin abortissa menee sikiö ei mitään elämää koska sitä elämää ei pääse tulemaan.. ajatus on ihan kaunis, mutta täysin absurdi ajatus..
Maailmassa on perheitä ilman lasta ja maailmassa on lapsia ilman perhettä. Luoja varjelkoon meitä sellaiselta tilanyeelta jossa vammaisen lapsen hoitoon väsyneet vanhemmat antavat lapsensa lapsettomille. Siitä henkisestä tilanteesta johon he jossakin välissä joutuvat ei voi enää selvitä terveenä kun ei tahdo pärjätä moni omankaan lapsen kanssa.. todella huono ajatus!!
Jos haluat ajatella jumalan kädessä ajatuksella niin ei todellakaan kananta mistään kantaa huolta sillä lopultahab käy kuten on määrätty vai käykö? Entäs jos se paha sittenkin sorkkii elämääsi ajoittain? Eikä se jumala ehdi jokaista kromososmia laskemaan vaikka kuinka toivot..En todellakaan vastusta tutkimuksia, mutta vaarattomia...
Useampi kuin yksi on saannut lapsivesikokeesta infekioita jotka on johtanut keskenmenoon.
Tärkeintä olisi ehkä miettiä, haluaao lapsen siinäkin tapauksessa, että hän olisi vammainen. Jos haluaa, niin miksi riskeerata asiaa lapsivesipunktiolla - riski saada keskenmeno on suurempi kuin riski saada vammainen lapsi.
Ja ultraääni, toistaiseksi se on vaaraton, mutta niin oli 60-luvun lopulla vielä talidomin lääkkeetkin.
Kaikki turha sorkkiminen on turhaa, ja kaikki turha on sekin turhaa :) - eräs lukenut
vastustaja kirjoitti:
En todellakaan vastusta tutkimuksia, mutta vaarattomia...
Useampi kuin yksi on saannut lapsivesikokeesta infekioita jotka on johtanut keskenmenoon.
Tärkeintä olisi ehkä miettiä, haluaao lapsen siinäkin tapauksessa, että hän olisi vammainen. Jos haluaa, niin miksi riskeerata asiaa lapsivesipunktiolla - riski saada keskenmeno on suurempi kuin riski saada vammainen lapsi.
Ja ultraääni, toistaiseksi se on vaaraton, mutta niin oli 60-luvun lopulla vielä talidomin lääkkeetkin.
Kaikki turha sorkkiminen on turhaa, ja kaikki turha on sekin turhaa :)siellä on jo ettei kannata mennä tutkimuksiin ihan ajattelematta asiaa sen enempää..
- anja
kommentti kirjoitti:
siis nyt taisi todella paljastua todellinen luonteesi..
ihan mielenkiinnosta; sektio on selventänyt tietoasi sikiötesteistä? en oikein ymmärtänyt...
itkemisestä; edes 26 viikkoinen ei vielä osaa itkeä saati sitä pienempi. asia johtuu ihan hapenottokyvystä ja yleensä lapsen voimista eli ei pysty kun ei jaksa..
paremmalla onnella provosointia ensikerralla!!mua kohtaan.Oletko harrastanut oikein työksesi abortteja, kun niitä niin intensiivisesti puolustat.TAidat kantaa pahaakin syyllisyyttä sisälläsi.Jotkuthan ne ei ehkäise ollenkaan vaan käyvät aina teurastamassa vauvoja panemisen jälkeen.Niitä riittää joka kuukaudelle yksi kun oikein pistää tuulemaan.Mua ei oikeesti edes kiinnosta koko juttu enää.Kiitän vain jokaisesta lapsestani jotka kasvavat ja tuovat iloa elämääni.viimeksi tänään itkin onnesta kun tyttöni on niin suloinen pieni enkeli..rakastan heitä niin että kipeetä tekee.Kuuntele joskus Nellin-Pidä musta kii kappaletta ja mieti miten ihanaa elämä on.päästä se paha olo pois itsestäsi ja ala elämään-anna tuulen tuivertaa kasvojasi ja auringon suudella kyyneleet kasvoiltasi..elämä on sua varten.älä syytä itseäsi-vaan anna anteeksi.älä ole liian julma itsellesi.mitä se auttaa.nokka kohti tulevaisuutta ja pää pystyyn.Kun kyllästyt olemaan kynnysmatto -nouse seisomaan.Sullon annettu elämän lahja-käytä se oikein.Iso hali sulle
- edell.
anja kirjoitti:
mua kohtaan.Oletko harrastanut oikein työksesi abortteja, kun niitä niin intensiivisesti puolustat.TAidat kantaa pahaakin syyllisyyttä sisälläsi.Jotkuthan ne ei ehkäise ollenkaan vaan käyvät aina teurastamassa vauvoja panemisen jälkeen.Niitä riittää joka kuukaudelle yksi kun oikein pistää tuulemaan.Mua ei oikeesti edes kiinnosta koko juttu enää.Kiitän vain jokaisesta lapsestani jotka kasvavat ja tuovat iloa elämääni.viimeksi tänään itkin onnesta kun tyttöni on niin suloinen pieni enkeli..rakastan heitä niin että kipeetä tekee.Kuuntele joskus Nellin-Pidä musta kii kappaletta ja mieti miten ihanaa elämä on.päästä se paha olo pois itsestäsi ja ala elämään-anna tuulen tuivertaa kasvojasi ja auringon suudella kyyneleet kasvoiltasi..elämä on sua varten.älä syytä itseäsi-vaan anna anteeksi.älä ole liian julma itsellesi.mitä se auttaa.nokka kohti tulevaisuutta ja pää pystyyn.Kun kyllästyt olemaan kynnysmatto -nouse seisomaan.Sullon annettu elämän lahja-käytä se oikein.Iso hali sulle
siis viiraako sulla päässä ihan oikeesti? Sulla on itselläsi todella kummallinen asenne kun et edes viitsi lukea mitä toinen kirjoittaa!!
Niin ja edelleenkään en ole joutunut tilanteeseen jossa olisin joutunut miettimään aborttia vaihtoehtona eli en sitä silloin ole myöskään tehnyt.
Toiseksi minulla on ihan hyvä olo, mutta joidenkin ihmisten sinisilmäisyys ja arkitodellisuudesta kaukana oleva haihattelu saa kyllä ajoittain ahdistumaan aika lailla. Onneksi se on hetkellistä.
Halejasi en kaipaa niitä saan ukolta ja lapsilta ihan tarpeeksi ja töissä liikaakin joten kiintiö on ylenmäärin täynnä koska en koe olevani teletappi!
Hyvää kevättä vaan sinne sunkin pieneen ja ihanaan maailmaan!!
- kehitysvammaisten hoitaja
Työskentelen vakavasti vammaisten parissa, olen jo ihan aikuinenkin. Aiemmin (oikein häpeillen muistelen..) olin mieltä, että raskauden aikaiset seulonnat ovat kaikki tarpeettomia ja aioin niistä kiletäytyä, sillä kun lapsi on tulossa, niin silloin se lapsi halutaan oli millainen tahansa. Olin siis jo silloinkin työssä kehitysvammaisten parissa. Hävettävintä aiheessa oli, että tuli ääneenkin möläyteltyä, että näin teen ja mielestäni teen silloin eettisesti kauniisti ja oikein...
Kuinka ollakaan tulin vahingossa raskaaksi kahdenkymmenenseitsämän vuoden kypsässä iässä. Teetin abortin muitta mutkitta. Jouduin oikeasti pohtimaan asioita, ihan oikeasti omalle kohdalle. Ei kiinnostanut siinä vaiheessa oliko lapsen alku terve vai ei, kunhan ongelma hoidettiin.
Ei tarvitse sääliä, en ole katunut tai mitään, ratkaisu oli minulle ainut oikea. En siis tätä siksi kirjoittanut, että nyt katuisin. Ainut mitä kadun nyt on se, että en ollut avoimempi ennen. Olin äärettömän suvaitsematon, halveksin jopa tutkimuksiin menoa. Asia on täysin eri siinä vaiheessa kun oikeasti osuu omalle kohdalle, ei sitä pysty edes ajatuksen tasolla ymmärtämään etukäteen mitkä tekijät silloin ratkaisevat.
Eli nuorempana olisin tähän innolla paasannut; väärin!!! Nyt en voi sanoa muuta kuin, että hienoa jos joku pystyy tekemään toisin, nyt tiedän jo etten itse ainakaan pystyisi vammaista lasta haluamaan, kun en näemmä tervettäkään.- Emma
Hienoa nähdä myös asiallisia ja järjellä kirjoitettuja viestejä liian monen moralisoivan viestin keskellä. Asiahan on juuri niin kuin kuvailit. Omalle kohdalle sattuessa tilanne on usein eri kuin muita ajatellessa.
- teini20
Hah, hauskaa että kuulee pienten teinityttöjen tekevän abortteja, koska ei huolehdi ehkäisystä. Kas kohta 21 täyttävä teini nyt sattui syömään pillerit ajallaan eikä yhtään jäänyt ottamatta (ei oksentanut, ei ripuloinut) ja tässä sitä ollaan. Mietitään vaan että onko abortti edessä.
" Joskus vain käy näin" sanoi lääkäri. Ja kun tytölle on riittänyt se 99,6 % varmuudeksi. Ei näköjään riitä.
Se on kyllä kiistämätön totuus että jotkut joutuvat tytön kaltaiseen tilanteeseen omaa tyhmyyttään, mutta sitten tapahtuu näitä asioita. Onko silloin abortti vaihtoehto kun tietää ettei ole valmis äidiksi? Ja kun ehkäisyn kanssa suunnitteli elämän rakentamista myöhäisempää lasta varten?
Minne te vedätte rajan? Että ehkäisyä käyttämättömät eivät saa aborttia, eikä ehkäisyä käyttävät? Ei kukaan? Raiskatut Vai kaikki?
Probleema, johon kaikilla on ratkaisu. Siis se oma. Tai sitten ei, ne vain joutuvat kamppailemaan itsensä kanssa ja elämään valintansa kanssa. Ei oo helppoo - anja
minä rakastan elämää ja jos se lapsi on tosi pahasti sairas niin eiköhän se luonto korjaa sen pois itsestään...joskus se perimä on sairas ja se sairaus puhkeaa vasta ympäristön myötävaikutuksesta..lapsi voi olla vuosia oireeton..mutta jos itse uskoo tekevänsä oikein niin silloinhan se on tehtävä niin.Kun olet varma itsestäsi ,kirjoita itsellesi kirje ja perustele siihen miksi ajattelit sen asian silloin niin.Voit tarvita sitä tukea myöhemmin.Kun vanhenet ja ajatukset muuttuu.Voi myös olla että se on ainut lapsi mitä tulet koskaan saamaan.ERäs kaverini pelkäsi lapsentekoa sokeritautinsa takia.Rohkaisin häntä yrittämään silti.Vuosia myöhemmin hän joutui autokolariin ja menetti kohtunsa pahassa kolarissa.Olipa onni että otti tuon elämän lahjan ajallaan vastaan.Se jäi hänen ainoaksi ja sitäkin rakkaammaksi lapseksi.
Kun katselen ympärilleni ja mietin mikä tässä maailmassa on normaalia se raja on aika häilyvä.Itse en suostunut edes seulontaan.En ehkä olisi kestänyt sen tuomaa epävarmuutta, kun koko elämä on joskus niin hiuskarvan varassa muutenkin.JOs sä kuolet huomenna niin tänään voit iloita kasvavasta massusta.Jos te molemmat selviätte hengissä raskaudesta ja synnytyksestä niin voit iloita lapsesi ensi hymystä.JOS lapsesi elää viisivuotiaaksi voit iloita hänen oppimistaan asioista ja hauskoista kommenteistaan.Ei elämää voi suunnitella.antaa sen tulla itsestään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka672395- 661377
Kyläkauppias ajoi kännissä töistä kotiin
Ei edes kallis auto estä humalassa ajamista, vaikka luulisi alkolukko olevan sellaisessa jo vakiovarusteena. https://ww741185EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!
Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje41107- 79835
Kiitos upeasta palvelusta kukkamyyjä
Kiitos sinulle upea kaunis kukkamyyjä Kuhmon torilla 🌹 Upea iloinen asenteesi ja kaunis hymysi pelasti päiväni ❤️ Jäi19780- 43678
Ratikka Turkuun
Ei hyvä. Ja syy on siinä , kukaan ei osaa suunnitella oikeaa reittiä. Pitää huomioide, kiskoja sijaintia ei voi muutta82660Miehet trikoissaan
On se kauhian näkköistä, kun miehet tiukossa trikkoissa juoksentelloo ja mulukku paestaa trikkoijjen läpi. Kahtokkee pe24638- 30626