alkoholisti/psyykkisesti sairas

hei. toivoisin kannanottoja ja mielipiteitä arkaan aiheeseen. vanhempani (äiti ja isäpuoli) asuvat kauempana, itse muutin aikoinani miehen kanssa muualle päin suomea. olen keskimmäinen tyttäristä, itse tasapainoinen ja onnellinen. nuorempi sisareni on psyykkisesti sairas, asuu laitoksessa. vanhempi sisareni on eronnut, yhden lapsen äiti, mutta alkoholisoitunut jo vuosia sitten ja pian murrosikäinen tytär asuu vanhempiemme luona. vanhempi sisareni käyttää heitä häikäilemättä hyväkseen, maksattaa kaiken heillä, myös lapsensa menot. ryyppää ja riehuu, käy esittämässä raivokohtauksia vanhempiemme asunnossa, myös tyttärensä nähden. kun on selvinpäin, pyytää rahaa ja äiti antaa. tiedän, että äiti on tehnyt karhunpalveluksen itselleen sillä, että aina antaa ruokaa ja rahaa eikä mitään vaadi tyttären hoidosta. vanhempamme alkavat olla jo eläkeiässä, joten toivoisin heille muutakin elämää kuin jatkuvassa pelossa ja huolessa elämisen. vaikka asun kaukana, en voi olla murehtimatta. oman mielenterveyteni takia en pelkää. onko kellään vinkkejä, mitä tulisi tehdä? vanhempani välittävät tytöstä valtavasti eivätkä varmasti haluaisi menettää häntä. en kuitenkaan voi olla huolehtimatta, miten tämä kaikki vaikuttaa tyttöön. äidillä ei tunnu olevan keinoja avata tätä ongelmien vyyhtiä, perimmäisenä syynä kai suojelunhalu tyttärentytärtään kohtaan. tuntuu vaan, että heidän voimansa alkavat olla vähissä. kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea. :D