alkoholisti/psyykkisesti sairas

hei. toivoisin kannanottoja ja mielipiteitä arkaan aiheeseen. vanhempani (äiti ja isäpuoli) asuvat kauempana, itse muutin aikoinani miehen kanssa muualle päin suomea. olen keskimmäinen tyttäristä, itse tasapainoinen ja onnellinen. nuorempi sisareni on psyykkisesti sairas, asuu laitoksessa. vanhempi sisareni on eronnut, yhden lapsen äiti, mutta alkoholisoitunut jo vuosia sitten ja pian murrosikäinen tytär asuu vanhempiemme luona. vanhempi sisareni käyttää heitä häikäilemättä hyväkseen, maksattaa kaiken heillä, myös lapsensa menot. ryyppää ja riehuu, käy esittämässä raivokohtauksia vanhempiemme asunnossa, myös tyttärensä nähden. kun on selvinpäin, pyytää rahaa ja äiti antaa. tiedän, että äiti on tehnyt karhunpalveluksen itselleen sillä, että aina antaa ruokaa ja rahaa eikä mitään vaadi tyttären hoidosta. vanhempamme alkavat olla jo eläkeiässä, joten toivoisin heille muutakin elämää kuin jatkuvassa pelossa ja huolessa elämisen. vaikka asun kaukana, en voi olla murehtimatta. oman mielenterveyteni takia en pelkää. onko kellään vinkkejä, mitä tulisi tehdä? vanhempani välittävät tytöstä valtavasti eivätkä varmasti haluaisi menettää häntä. en kuitenkaan voi olla huolehtimatta, miten tämä kaikki vaikuttaa tyttöön. äidillä ei tunnu olevan keinoja avata tätä ongelmien vyyhtiä, perimmäisenä syynä kai suojelunhalu tyttärentytärtään kohtaan. tuntuu vaan, että heidän voimansa alkavat olla vähissä. kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea. :D
2971
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

..mitään.
Meillä oli yhden veljen kanssa saman tyylinen ongelma. Ryyppyputken aikana haki rahaa äidiltä jatkuvasti. Putki saattoi kestää vajaan vuodenkin.
Tätä jatkui n.15-vuotta.

Kun puhuimme äidin kanssa, hän oli sitä mieltä, että pakkohan sitä on jonkun auttaa. Ei suostunut uskomaan, että juuri hän mahdollisti nämä putket.

Emme voi puuttua näihin kun molemmat on ns. täyspäisiä.

Veljen viimeisestä putkesta on nyt jo pari vuotta, eikä merkkejä näy, onneksi.

Äänestä

Tiedän miltä susta tuntuu.Tällä hetkellä koen aivan samaa kuin sinä. Nimittäin Isoveljeni asuu äitini kanssa, kun hänellä ei ole varaa asua muualla juuri ryyppäämisen takia. Äitini tekee samoin kuin sinun äitisi; ruokkii,pesee pyykit,ym. Ja myös veljelläni on lapsi, mutta onneksi sentään asuu äitinsä luona. Tässä on vaan yksi ongelma; veljeni on erittäin agressiivinen ja väkivaltainen humalapäissään.Minä saan pelätä koko ajan koska jotain tapahtuu. Ja en itsekään uskalla sanoa veljelleni vastaan,hän nimittäin voi lyödä.
Äitini haluaisi ottaa veljeltäni avaimen pois,että kännissä ei tulisi, mutta hän ei raaski. Pelko siitä että poika jää ulos ja kuolee. Mutta jotain tässä olisi tehtävä, mutta mitä? Nimittäin veli ei myönnä että hänellä on ongelma eikä tod.mene hoitoon jos sitä ehdottaisi.
Selvinpäin veli on kyllä ihan mukava, mutta kännissä ihan eri ihminen. On myös uhkaillut tappavansa jonkun. Että näin täällä päin.Eli et ole ainoa jonka yöunet menee muuhun kuin nukkumiseen. :(

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tsemppiä kirjoitti:

hei. toivoisin kannanottoja ja mielipiteitä arkaan aiheeseen. vanhempani (äiti ja isäpuoli) asuvat kauempana, itse muutin aikoinani miehen kanssa muualle päin suomea. olen keskimmäinen tyttäristä, itse tasapainoinen ja onnellinen. nuorempi sisareni on psyykkisesti sairas, asuu laitoksessa. vanhempi sisareni on eronnut, yhden lapsen äiti, mutta alkoholisoitunut jo vuosia sitten ja pian murrosikäinen tytär asuu vanhempiemme luona. vanhempi sisareni käyttää heitä häikäilemättä hyväkseen, maksattaa kaiken heillä, myös lapsensa menot. ryyppää ja riehuu, käy esittämässä raivokohtauksia vanhempiemme asunnossa, myös tyttärensä nähden. kun on selvinpäin, pyytää rahaa ja äiti antaa. tiedän, että äiti on tehnyt karhunpalveluksen itselleen sillä, että aina antaa ruokaa ja rahaa eikä mitään vaadi tyttären hoidosta. vanhempamme alkavat olla jo eläkeiässä, joten toivoisin heille muutakin elämää kuin jatkuvassa pelossa ja huolessa elämisen. vaikka asun kaukana, en voi olla murehtimatta. oman mielenterveyteni takia en pelkää. onko kellään vinkkejä, mitä tulisi tehdä? vanhempani välittävät tytöstä valtavasti eivätkä varmasti haluaisi menettää häntä. en kuitenkaan voi olla huolehtimatta, miten tämä kaikki vaikuttaa tyttöön. äidillä ei tunnu olevan keinoja avata tätä ongelmien vyyhtiä, perimmäisenä syynä kai suojelunhalu tyttärentytärtään kohtaan. tuntuu vaan, että heidän voimansa alkavat olla vähissä. kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea. :D

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu