Miten palautua kotikonstein

Ruoka on aina paras ravitsija.
Lisäravinnepussissa ei ole mitään muuta, kuin se mitä pussin kylkeen on merkitty.
Tavallisesta ruuasta saat roiman annoksen myös kuituja, vitamiineja, hivenaineita jne.
Koska treenin jälkeen kanankoipi ja leipä ei välttämättä heti maistu, niin silloin on hyvä ottaa avuksi joko itse sekoitettu tai valmis palautusjuoma.
Palautumisen kannalta ei ole merkitystä, tuleeko hiilihydraatit ja proteiinit (molempia tarvitaan) nesteestä vai kiinteästä ruuasta.

Lisäravinteet lisäravinteita kirjoitti:

Ruoka on aina paras ravitsija.
Lisäravinnepussissa ei ole mitään muuta, kuin se mitä pussin kylkeen on merkitty.
Tavallisesta ruuasta saat roiman annoksen myös kuituja, vitamiineja, hivenaineita jne.
Koska treenin jälkeen kanankoipi ja leipä ei välttämättä heti maistu, niin silloin on hyvä ottaa avuksi joko itse sekoitettu tai valmis palautusjuoma.
Palautumisen kannalta ei ole merkitystä, tuleeko hiilihydraatit ja proteiinit (molempia tarvitaan) nesteestä vai kiinteästä ruuasta.

Lue lisää

Palautumiseen on nimenomaan oikealaiset lisäravinteet parhaita imeytyvyyden ja biologisen arvonsa vuoksi. Kiinteää ruokaa ei kannata syödä treenin jälkeen paitsi jos ei muuta ole tarjolla vaan kiinteä ruoka kannattaa ajoittaa parin tunnin päähän treeneistä.

Tottakai ruoka on se ykkös juttu, mutta lisäravinteet ovat sekä käteviä että tehokkaita ja tulevat jopa halvemmaksi ja terveellisemmäksi esimerkiksi kuin isojen lihamäärien mättäminen.

pesukarhu kirjoitti:

Palautumiseen on nimenomaan oikealaiset lisäravinteet parhaita imeytyvyyden ja biologisen arvonsa vuoksi. Kiinteää ruokaa ei kannata syödä treenin jälkeen paitsi jos ei muuta ole tarjolla vaan kiinteä ruoka kannattaa ajoittaa parin tunnin päähän treeneistä.

Tottakai ruoka on se ykkös juttu, mutta lisäravinteet ovat sekä käteviä että tehokkaita ja tulevat jopa halvemmaksi ja terveellisemmäksi esimerkiksi kuin isojen lihamäärien mättäminen.

Lue lisää

Luuletko toisia halventamalla tekeväsi itsestäsi ja mielipiteistäsi tärkeämpiä ja vakavastiotettavampia?
Jos et osaa perustella väitteitäsi, ei herjaaminen sinua auta.

täällä elämöi kirjoitti:

Luuletko toisia halventamalla tekeväsi itsestäsi ja mielipiteistäsi tärkeämpiä ja vakavastiotettavampia?
Jos et osaa perustella väitteitäsi, ei herjaaminen sinua auta.

Lue lisää

Älä tuosta otsikosta välitä vaan lue kirjoittamani teksi. Tulihan väitteet perusteltua. lue tarkemmin vai onko jokin vielä epäselvää?

Lisäravinteet lisäravinteita kirjoitti:

Ruoka on aina paras ravitsija.
Lisäravinnepussissa ei ole mitään muuta, kuin se mitä pussin kylkeen on merkitty.
Tavallisesta ruuasta saat roiman annoksen myös kuituja, vitamiineja, hivenaineita jne.
Koska treenin jälkeen kanankoipi ja leipä ei välttämättä heti maistu, niin silloin on hyvä ottaa avuksi joko itse sekoitettu tai valmis palautusjuoma.
Palautumisen kannalta ei ole merkitystä, tuleeko hiilihydraatit ja proteiinit (molempia tarvitaan) nesteestä vai kiinteästä ruuasta.

Lue lisää

Ota pussi kirsikoita ja tunge ne hanuriis.
toimii aina.

Tsekkaa tältä palstalta otsikko "ravinto..."

Jee kirjoitti:

Tsekkaa tältä palstalta otsikko "ravinto..."

Pesukarhu on lisäravinteita myyvän yrityksen palveluksessa; mainostaa sitä Voimailu-osastolla.

Ei välttämättä kauhean hyvää mainosta haukkua täällä toisia:)

Nyt se selvis! kirjoitti:

Pesukarhu on lisäravinteita myyvän yrityksen palveluksessa; mainostaa sitä Voimailu-osastolla.

Ei välttämättä kauhean hyvää mainosta haukkua täällä toisia:)

En ole. puolustan halpoja lisäravinteita olivt ne minkä merkkisiä tahansa, kunhan hinta/laatusuhde on kohdallaan niin täältä heruu sympatiaa.

pesukarhu kirjoitti:

En ole. puolustan halpoja lisäravinteita olivt ne minkä merkkisiä tahansa, kunhan hinta/laatusuhde on kohdallaan niin täältä heruu sympatiaa.

Täällä faktaa eikä mielipiteitä urheilijan ravinnosta.
http://ita-suomi.palloliitto.fi/hyva_tietaa/pelaajahuolto/ravinto/

Itse syön banaanin/tai pari ja juon reilusti vettä kuntoilun päälle.

Hedelmä sokeri ei muutu rasvaksi uusimman tutkimuksen mukaan, siis koskee heitä joilla on ongelmaa kolesterolin tai aineenvaihdunnan kanssa. Tavallisella kuntoilijalla tuleekin olla rasvaa sopivasti että hormonit yms aineenvaihdunnalliset toiminnot toimivat.

Lisäravinteet suodattuvat myös munuaisten kautta...75v ihmisellä toimii periaatteessa vain toinen munuainen...(munuaisia on siis 2). Joten kannattaa miettiä mitä syö ja juo..

syö hedelmä treenin päälle. kirjoitti:

Täällä faktaa eikä mielipiteitä urheilijan ravinnosta.
http://ita-suomi.palloliitto.fi/hyva_tietaa/pelaajahuolto/ravinto/

Itse syön banaanin/tai pari ja juon reilusti vettä kuntoilun päälle.

Hedelmä sokeri ei muutu rasvaksi uusimman tutkimuksen mukaan, siis koskee heitä joilla on ongelmaa kolesterolin tai aineenvaihdunnan kanssa. Tavallisella kuntoilijalla tuleekin olla rasvaa sopivasti että hormonit yms aineenvaihdunnalliset toiminnot toimivat.

Lisäravinteet suodattuvat myös munuaisten kautta...75v ihmisellä toimii periaatteessa vain toinen munuainen...(munuaisia on siis 2). Joten kannattaa miettiä mitä syö ja juo..

Lue lisää

Eli nuo ovat täysin vanhentuneita oppeja. Älkää antako niiden johtaa harhaan.

tosikarhu kirjoitti:

Eli nuo ovat täysin vanhentuneita oppeja. Älkää antako niiden johtaa harhaan.

Tutkimuksissa on todettu, ettei palautumisjuomat oikeasti auta hyvin. Kun syöt hiilihydraatteja välittömästi suorituksen jälkeen, imeytyvät ne parhaiten. Huom. puoleen tuntiin asti. Riippuu tietysti siitä paljonko treenaat? Jos treenaat vain yhden kerran päivässä, ei palautumisella niinkään ole merkitystä. Oikeaoppinen ravinto on paljon parempi kuin keinotekoiset!!

... kirjoitti:

Tutkimuksissa on todettu, ettei palautumisjuomat oikeasti auta hyvin. Kun syöt hiilihydraatteja välittömästi suorituksen jälkeen, imeytyvät ne parhaiten. Huom. puoleen tuntiin asti. Riippuu tietysti siitä paljonko treenaat? Jos treenaat vain yhden kerran päivässä, ei palautumisella niinkään ole merkitystä. Oikeaoppinen ravinto on paljon parempi kuin keinotekoiset!!

Lue lisää

Siis lisäravinteet eivät ole mitään keinotekoisia vaan ruuasta valmistettuja/jalostettuja aineosia eli se on ruokaa!! ja haluaisinpa nähdä tällaisen tutkimustyön eli voitko linkittää sellaisen. Ei kannata katsos uskoa ihan jokaista tutkimusta/väitettä mitä esitetään. Jos lihaksia rääkätään niin siihen ensiavuksi on parasta proteiinit ja hiilihydraatteja sitten tueksi.

tosikarhu kirjoitti:

Siis lisäravinteet eivät ole mitään keinotekoisia vaan ruuasta valmistettuja/jalostettuja aineosia eli se on ruokaa!! ja haluaisinpa nähdä tällaisen tutkimustyön eli voitko linkittää sellaisen. Ei kannata katsos uskoa ihan jokaista tutkimusta/väitettä mitä esitetään. Jos lihaksia rääkätään niin siihen ensiavuksi on parasta proteiinit ja hiilihydraatteja sitten tueksi.

Lue lisää

Sivusin aihetta tuolla jo aiemmin mm. "ravinto... treenin jälkeen"-otsikon alla.

Saliharjoittelu on luonteeltaan anaerobista.
Tällöin energia harjoitteluun otetaan lähinnä elimistön glykogeenivarastoista.
Kalorinkulutus ei ole järin suurta verrattuna esim. vastaavan pituiseen juoksulenkkiin.
Liikunnan aikana proteiinien osuus energiankulutuksesta on vain noin 5% eli noin 1000 kcal kuluttavan liikunnan aikana energiaksi käytetään hieman yli kymmenen grammaa proteiinia.
Jos syödään kunnollisesti useamman kerran päivässä (positiivinen energiatasapaino) ja proteiinia saadaan ruoasta riittävästi (positiivinen proteiinitasapaino) saliharjoittelun kannalta n.2 g/kg/vrk, kaikki on hyvin.
Palautumisen kannalta tärkeintä on täyttää huvenneet glykogeenivarastot ja ne täyttyvät vain hiilihydraateilla.

"Mitä pitkäkestoisempaa ja tehokkaampaa liikunta on, sitä enemmän rasituksen aikana käytetään elimistön hiilihydraatteja energiaksi lihasten ja maksan glykogeenivarastoista. Glykogeenivarastojen riittävyys rasituksen aikana riippuu pääosin glykogeenivarastojen täyttymisasteesta, lähtötilanteesta sekä liikunnan tehosta ja kestosta.
Glykogeenivarastot voivat tyhjentyä noin 1-2 tuntia kestävän kovatehoisen liikunnan aikana. Rasituksen jälkeen nämä huvenneet glykogeenivarastot tulee täyttää seuraavaan harjoitukseen tai kilpailusuoritukseen mennessä.
Glykogeenivarastojen täyttäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen hiilihydraattien nauttimiseen ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina, jonka jälkeen riittää normaali energiantarpeen kattavan ja hiilihydraatteja sisältävän ruoan nauttiminen. Suhteellisen vähän energiaa kuluttavissa lajeissa (mm. taito- ja voima-nopeuslajit) glykogeenivarastojen korvaaminen on helppoa eikä vaadi erityishuomiota, mutta runsaasti energiaa kuluttavissa lajeissa (kestävyyslajit, monet palloilulajit ja mailapelit) glykogeenin palautuminen on usein puutteellista ja vaatii erityistä huomiota hiilihydraattipitoisen ja tarpeeksi energiatiheän ravinnon valitsemiseen.
.....
Glykogeenivarastojen maksimaalinen palautuminen saadaan alkuun nauttimalla noin 1-1,5g hiilihydraattia kehon painokiloa kohti rasitusta seuraavan tunnin aikana.
.....
Tehokkaan glykogeenin palautumisen jatkamiseksi hiilihydraattien sopiva kokonaismäärä seuraavan vuorokauden aikana on kestävyyslajien urheilijoilla 6-8g/kg......
Lajeissa, joissa energiankulutus (ja siten glykogeenin kulutus) on vähäisempi ei harjoituksen jälkeisen ja vuorokautisen hiilihydraattien nauttimisen tarvitse olla yhtä suurta.
.....
Nopeasti imeytyvät eli suuren glykemiaindeksin hiilihydraatit ovat suositeltavin valinta harjoituksen jälkeisiksi hiilihydraateiksi. Hiilihydraatit, joiden glykemiaindeksi on suuri, voivat olla jopa kaksinkertaisesti tehokkaampia glykogeenin palauttajia kuin hyvin pienen glykemiaindeksin hiilihydraatit. Tämä vaikutus johtuu sekä nopeammasta imeytymisestä että suuremmasta insuliinivasteesta. Hiilihydraatin lähteen muodolla (neste vs. kiinteä) ei ole merkitystä glykogeenin palautumisen kannalta, joten esimerkiksi nestemäiset glukoosipolymeeripohjaiset hiilihydraattivalmisteet ja vähäkuituiset viljavalmisteet ovat yhtä tehokkaita glykogeenin palauttajia.
Mitä nopeammin hiilihydraattien nauttiminen aloitetaan rasituksen jälkeen, sitä tehokkaammin glykogeenivarastot palautuvat.
Ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina lihassolut varastoivat normaalia tehokkaammin glykogeenia, koska glykogeenia syntetisoivan entsyymin aktiivisuus ja insuliinista riippumaton glukoosin imeytymismekanismi soluun on tehostunut. Nämä tunnit tulisikin käyttää hyödyksi.
Lisääntyneen varastointikyvyn lisäksi pelkästään lisääntynyt varastointiaika ennen seuraavaa suoritusta suosii hiilihydraattien nauttimista mahdollisimman pian harjoittelun jälkeen. Tilanteissa, joissa palautumisen tulee olla erittäin nopeaa, tulee hiilihydraattia nauttia jo rasituksen aikana 30-60g/t, esimerkiksi urheilujuomana."
.....
......
Toisin kuin glykogeenin palautumisessa, harjoittelun jälkeisen ravinnon ajoituksella ei ole vaikutusta proteiinisynteesiin - sama vaste saadaan nautimalla ravintoa heti tai tunti harjoituksen jälkeen. Syynä tähän lienee harjoituksen aikainen tehokkaampi verenkierto, joka mahdollistaa aminohappojen tehokkaamman kulkeutumisen lihaksiin.
.......
Hiilihydraattipitoisen ruoan tai juoman nauttiminen ennen tai jälkeen liikunnan kohottaa insuliinipitoisuuksia ja vähentää näin lihasten hajoamista vaikuttamatta merkittävästi proteiinisynteesin kasvuun - kokonaistuloksena on lihasmassan ylläpito tai vain pieni kasvu.
Olennaisesti suurentunut proteiinisynteesi saadaan vasta, kun ruoan mukana saadaan riittävästi proteiinia. Tässä tapauksessa sekä hiilihydraateilla että proteiineila on itsenäinen vaikutus proteiinisynteesiin, joten samanaikaisella nauttimisella saadaan suurempi yhteisvaikutus.
....
Hiilihydraattien sopivat määrät ennen ja jälkeen harjoittelun on järkevää suhteuttaa ajatellen glykogeenin palautumisessa tarvittavia määriä ja vatsan sietokykyä: lajityypistä riippuen määrät 0-50g - mitä energiaa kuluttavampi liikunta sitä suurempi määrä - ennen harjoittelua ovat sopivia ja harjoittelun jälkeen 0-1g/kg.
Proteiinin määrän annos-vastesuhde proteiinisynteesiin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa ei ole selvä, mutta todennäköisesti lyhyen aikavälin (1-2t)maksimaalinen vaste saavutetaan noin 0,5-1g/painokilo annoksella hyvälaatuista proteiinia.
On mahdollista, että optimaalinen proteiinisynteesi saavutetaan hiilihydraatin kanssa nautittuna pienemmilläkin määrillä tai vaikutus saadaan, kun proteiini nautitaan pienempinä kerta-annoksina, mutta tasaisesti - esimerkiksi palautumisvälipala, ateria, iltapala - liikunnan jälkeisinä tunteina.
.....
Ruoasta saadun proteiinin nopeaa imeytymistä on ehdotettu positiivista proteiinitasapainoa suosivaksi tekijäksi - varsinkin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa.....
Tutkimuksia aiheesta on kuitenkin liian vähän, jotta hyötyä rasituksen jälkeisessä palautumisessa voitaisiin arvioida.....
Ilmeisesti proteiinien imeytymisnopeuksien erot eivät kuitenkaan aiheuta pitkällä aikavälillä suuria eroja proteiinisynteesiin....
tutkimuksia on vasta vähän, niitä ei enimmäkseen ole tehty urheilijoilla, ne on toteutettu edeltävän paaston jälkeen - mikä ei vastaa arkielämän tilannetta - ja harjoittelun jälkeisen proteiinin saannin ajoituksen merkitys on vielä epäselvä.
Näistä ongelmista seuraa, että käytännön suositukset proteiinien nautimisesta ennen ja jälkeen liikunnan saattavat vielä muuttua lisätutkimusten myötä."

Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön: Borg/Fogelholm/Hiilloskorpi 2004 Edita
(käytetään mm. ammattilaisten oppikirjana)

vnögnln kirjoitti:

Sivusin aihetta tuolla jo aiemmin mm. "ravinto... treenin jälkeen"-otsikon alla.

Saliharjoittelu on luonteeltaan anaerobista.
Tällöin energia harjoitteluun otetaan lähinnä elimistön glykogeenivarastoista.
Kalorinkulutus ei ole järin suurta verrattuna esim. vastaavan pituiseen juoksulenkkiin.
Liikunnan aikana proteiinien osuus energiankulutuksesta on vain noin 5% eli noin 1000 kcal kuluttavan liikunnan aikana energiaksi käytetään hieman yli kymmenen grammaa proteiinia.
Jos syödään kunnollisesti useamman kerran päivässä (positiivinen energiatasapaino) ja proteiinia saadaan ruoasta riittävästi (positiivinen proteiinitasapaino) saliharjoittelun kannalta n.2 g/kg/vrk, kaikki on hyvin.
Palautumisen kannalta tärkeintä on täyttää huvenneet glykogeenivarastot ja ne täyttyvät vain hiilihydraateilla.

"Mitä pitkäkestoisempaa ja tehokkaampaa liikunta on, sitä enemmän rasituksen aikana käytetään elimistön hiilihydraatteja energiaksi lihasten ja maksan glykogeenivarastoista. Glykogeenivarastojen riittävyys rasituksen aikana riippuu pääosin glykogeenivarastojen täyttymisasteesta, lähtötilanteesta sekä liikunnan tehosta ja kestosta.
Glykogeenivarastot voivat tyhjentyä noin 1-2 tuntia kestävän kovatehoisen liikunnan aikana. Rasituksen jälkeen nämä huvenneet glykogeenivarastot tulee täyttää seuraavaan harjoitukseen tai kilpailusuoritukseen mennessä.
Glykogeenivarastojen täyttäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen hiilihydraattien nauttimiseen ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina, jonka jälkeen riittää normaali energiantarpeen kattavan ja hiilihydraatteja sisältävän ruoan nauttiminen. Suhteellisen vähän energiaa kuluttavissa lajeissa (mm. taito- ja voima-nopeuslajit) glykogeenivarastojen korvaaminen on helppoa eikä vaadi erityishuomiota, mutta runsaasti energiaa kuluttavissa lajeissa (kestävyyslajit, monet palloilulajit ja mailapelit) glykogeenin palautuminen on usein puutteellista ja vaatii erityistä huomiota hiilihydraattipitoisen ja tarpeeksi energiatiheän ravinnon valitsemiseen.
.....
Glykogeenivarastojen maksimaalinen palautuminen saadaan alkuun nauttimalla noin 1-1,5g hiilihydraattia kehon painokiloa kohti rasitusta seuraavan tunnin aikana.
.....
Tehokkaan glykogeenin palautumisen jatkamiseksi hiilihydraattien sopiva kokonaismäärä seuraavan vuorokauden aikana on kestävyyslajien urheilijoilla 6-8g/kg......
Lajeissa, joissa energiankulutus (ja siten glykogeenin kulutus) on vähäisempi ei harjoituksen jälkeisen ja vuorokautisen hiilihydraattien nauttimisen tarvitse olla yhtä suurta.
.....
Nopeasti imeytyvät eli suuren glykemiaindeksin hiilihydraatit ovat suositeltavin valinta harjoituksen jälkeisiksi hiilihydraateiksi. Hiilihydraatit, joiden glykemiaindeksi on suuri, voivat olla jopa kaksinkertaisesti tehokkaampia glykogeenin palauttajia kuin hyvin pienen glykemiaindeksin hiilihydraatit. Tämä vaikutus johtuu sekä nopeammasta imeytymisestä että suuremmasta insuliinivasteesta. Hiilihydraatin lähteen muodolla (neste vs. kiinteä) ei ole merkitystä glykogeenin palautumisen kannalta, joten esimerkiksi nestemäiset glukoosipolymeeripohjaiset hiilihydraattivalmisteet ja vähäkuituiset viljavalmisteet ovat yhtä tehokkaita glykogeenin palauttajia.
Mitä nopeammin hiilihydraattien nauttiminen aloitetaan rasituksen jälkeen, sitä tehokkaammin glykogeenivarastot palautuvat.
Ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina lihassolut varastoivat normaalia tehokkaammin glykogeenia, koska glykogeenia syntetisoivan entsyymin aktiivisuus ja insuliinista riippumaton glukoosin imeytymismekanismi soluun on tehostunut. Nämä tunnit tulisikin käyttää hyödyksi.
Lisääntyneen varastointikyvyn lisäksi pelkästään lisääntynyt varastointiaika ennen seuraavaa suoritusta suosii hiilihydraattien nauttimista mahdollisimman pian harjoittelun jälkeen. Tilanteissa, joissa palautumisen tulee olla erittäin nopeaa, tulee hiilihydraattia nauttia jo rasituksen aikana 30-60g/t, esimerkiksi urheilujuomana."
.....
......
Toisin kuin glykogeenin palautumisessa, harjoittelun jälkeisen ravinnon ajoituksella ei ole vaikutusta proteiinisynteesiin - sama vaste saadaan nautimalla ravintoa heti tai tunti harjoituksen jälkeen. Syynä tähän lienee harjoituksen aikainen tehokkaampi verenkierto, joka mahdollistaa aminohappojen tehokkaamman kulkeutumisen lihaksiin.
.......
Hiilihydraattipitoisen ruoan tai juoman nauttiminen ennen tai jälkeen liikunnan kohottaa insuliinipitoisuuksia ja vähentää näin lihasten hajoamista vaikuttamatta merkittävästi proteiinisynteesin kasvuun - kokonaistuloksena on lihasmassan ylläpito tai vain pieni kasvu.
Olennaisesti suurentunut proteiinisynteesi saadaan vasta, kun ruoan mukana saadaan riittävästi proteiinia. Tässä tapauksessa sekä hiilihydraateilla että proteiineila on itsenäinen vaikutus proteiinisynteesiin, joten samanaikaisella nauttimisella saadaan suurempi yhteisvaikutus.
....
Hiilihydraattien sopivat määrät ennen ja jälkeen harjoittelun on järkevää suhteuttaa ajatellen glykogeenin palautumisessa tarvittavia määriä ja vatsan sietokykyä: lajityypistä riippuen määrät 0-50g - mitä energiaa kuluttavampi liikunta sitä suurempi määrä - ennen harjoittelua ovat sopivia ja harjoittelun jälkeen 0-1g/kg.
Proteiinin määrän annos-vastesuhde proteiinisynteesiin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa ei ole selvä, mutta todennäköisesti lyhyen aikavälin (1-2t)maksimaalinen vaste saavutetaan noin 0,5-1g/painokilo annoksella hyvälaatuista proteiinia.
On mahdollista, että optimaalinen proteiinisynteesi saavutetaan hiilihydraatin kanssa nautittuna pienemmilläkin määrillä tai vaikutus saadaan, kun proteiini nautitaan pienempinä kerta-annoksina, mutta tasaisesti - esimerkiksi palautumisvälipala, ateria, iltapala - liikunnan jälkeisinä tunteina.
.....
Ruoasta saadun proteiinin nopeaa imeytymistä on ehdotettu positiivista proteiinitasapainoa suosivaksi tekijäksi - varsinkin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa.....
Tutkimuksia aiheesta on kuitenkin liian vähän, jotta hyötyä rasituksen jälkeisessä palautumisessa voitaisiin arvioida.....
Ilmeisesti proteiinien imeytymisnopeuksien erot eivät kuitenkaan aiheuta pitkällä aikavälillä suuria eroja proteiinisynteesiin....
tutkimuksia on vasta vähän, niitä ei enimmäkseen ole tehty urheilijoilla, ne on toteutettu edeltävän paaston jälkeen - mikä ei vastaa arkielämän tilannetta - ja harjoittelun jälkeisen proteiinin saannin ajoituksen merkitys on vielä epäselvä.
Näistä ongelmista seuraa, että käytännön suositukset proteiinien nautimisesta ennen ja jälkeen liikunnan saattavat vielä muuttua lisätutkimusten myötä."

Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön: Borg/Fogelholm/Hiilloskorpi 2004 Edita
(käytetään mm. ammattilaisten oppikirjana)

Lue lisää

On kuntoilustakin tehty rakettitiedettä!

tosikarhu kirjoitti:

On kuntoilustakin tehty rakettitiedettä!

Opiskelen liikuntaa joten varmasti nämä asiat tiedän! Ja asian kertoi opettajani, joka on yliopistossa liikuntaa opiskellut, joten eiköhän hän paremmin tiedä kuin sinä!!

En sano ettei lisäravinteita voisi syödä, mutta aika turhaa se on, jos vaan ravinnosta huolehtii!! Ainoastaan kilpaurheilijoilla se voi olla hyvästä. Ja minä en tutkimuksia netistä katso, sillä ne voivat olla mitä vain..

... kirjoitti:

Opiskelen liikuntaa joten varmasti nämä asiat tiedän! Ja asian kertoi opettajani, joka on yliopistossa liikuntaa opiskellut, joten eiköhän hän paremmin tiedä kuin sinä!!

En sano ettei lisäravinteita voisi syödä, mutta aika turhaa se on, jos vaan ravinnosta huolehtii!! Ainoastaan kilpaurheilijoilla se voi olla hyvästä. Ja minä en tutkimuksia netistä katso, sillä ne voivat olla mitä vain..

Lue lisää

Vaiettä liikuntaa. salli mun nauraa. etpä näytä tietävän.

pesukarhu kirjoitti:

En ole. puolustan halpoja lisäravinteita olivt ne minkä merkkisiä tahansa, kunhan hinta/laatusuhde on kohdallaan niin täältä heruu sympatiaa.

Olen huomannut ettei tänne kannata kirjoittaa mitään kun ei kukaan mitn tajua kuitenkaan...lisäravinteet on tosiaan välttämättömiä jos tosissaan treenaa. Proteiini on palautuksessa tärkeää jotta lihaksia purkava tila saadaan käännytettyä kasvattavaan tilaan.Ja koska veri on pakkautunut suurimmaksi osaksi treenattuihin lihaksiin on ruuan sulatus paljon hitaampaa ja näin on kiinteä ruoka huono vaihtoehto kun taas palkkari alkaa imeytymään heti..

syö hedelmä treenin päälle. kirjoitti:

Täällä faktaa eikä mielipiteitä urheilijan ravinnosta.
http://ita-suomi.palloliitto.fi/hyva_tietaa/pelaajahuolto/ravinto/

Itse syön banaanin/tai pari ja juon reilusti vettä kuntoilun päälle.

Hedelmä sokeri ei muutu rasvaksi uusimman tutkimuksen mukaan, siis koskee heitä joilla on ongelmaa kolesterolin tai aineenvaihdunnan kanssa. Tavallisella kuntoilijalla tuleekin olla rasvaa sopivasti että hormonit yms aineenvaihdunnalliset toiminnot toimivat.

Lisäravinteet suodattuvat myös munuaisten kautta...75v ihmisellä toimii periaatteessa vain toinen munuainen...(munuaisia on siis 2). Joten kannattaa miettiä mitä syö ja juo..

Lue lisää

hiilarit sopivatkin pitkäkestoisen urheilun palautumiseen. Mutta saliharjoittelu on useimmiten n.45-60 min ja lihaksille paljon rankempaa kun esim juoksu..ja siihen paras lääke on nopeasti imeytyvä proteiinin ja hiilarin sekoitus

Vaikka suoraan alan oppikirjasta laitetaan tekstiä, niin eihän nämä pässit tajua.

kannata kirjoitti:

Vaikka suoraan alan oppikirjasta laitetaan tekstiä, niin eihän nämä pässit tajua.

niinpä,pappa vainaa kun on sanonu että syö perunaa niin kasvat ni se on joittenkin uskottava se...

teukka kirjoitti:

niinpä,pappa vainaa kun on sanonu että syö perunaa niin kasvat ni se on joittenkin uskottava se...

Sanoin, että palautumisjuomaa kannattaa tietysti juoda jos pitää nopeasti palautua, esim. joissain turnauksissa, jos seuraavan kerran menee puntille huomenna, ei kannata mitään kalliita palautumisjuomia juoda, vaan keskittyä ruokaan.

Ja proteiineista: Lihasmassa voi ihmisen fysiologian mukaan kasvaa enintään 5kg vuodessa, edellyttäen että harjoittelee kovaa, näin ollen liiallisesta proteiinien syömisestä ei ole mitää hyötyä lihasten kasvun kannalta!! Sillä ihminen tarvitsee proteiinia keskimäärin 1g proteiineja painokiloa kohden vrk:ssa. Jos urheilee paljon/kasvattaa massaa, 2-2,5g/kg. Tämän voin todistaa sillä että jos lihas kasvaa vuodessa sen maksimin eli 5kg, niin 5000g/365pvä vuodessa on n. 13g proteiineja sen normaalin annoksen päälle. Tutkimusten mukaan enempää proteiinia ei elimistö pysty käyttämään hyväksi. Ja tämä oli sittem tenttialueestani, jonka juuri tarkistin etten sano väärin.

... kirjoitti:

Sanoin, että palautumisjuomaa kannattaa tietysti juoda jos pitää nopeasti palautua, esim. joissain turnauksissa, jos seuraavan kerran menee puntille huomenna, ei kannata mitään kalliita palautumisjuomia juoda, vaan keskittyä ruokaan.

Ja proteiineista: Lihasmassa voi ihmisen fysiologian mukaan kasvaa enintään 5kg vuodessa, edellyttäen että harjoittelee kovaa, näin ollen liiallisesta proteiinien syömisestä ei ole mitää hyötyä lihasten kasvun kannalta!! Sillä ihminen tarvitsee proteiinia keskimäärin 1g proteiineja painokiloa kohden vrk:ssa. Jos urheilee paljon/kasvattaa massaa, 2-2,5g/kg. Tämän voin todistaa sillä että jos lihas kasvaa vuodessa sen maksimin eli 5kg, niin 5000g/365pvä vuodessa on n. 13g proteiineja sen normaalin annoksen päälle. Tutkimusten mukaan enempää proteiinia ei elimistö pysty käyttämään hyväksi. Ja tämä oli sittem tenttialueestani, jonka juuri tarkistin etten sano väärin.

Lue lisää

jos en väärin muista kyse oli massan lisäyksestä lihaksen muodossa...eikä mistään turnauksesta. Ja esim 100kg mies tarviaa proteiinia n.200g/vrk. oletko miettinyt mitä pitää syödä että sen saa...ja kroppa kykenee käyttämään kerralla n30g proteiinia ja sen pitäisi jakautua tasaisesti päivän aikana ja lisäksi olisi yöksi hyvä ottaa jotain hitaasti imeytyvää proteiinia esim maitorahkaa tai sitten ihan jauhetta

... kirjoitti:

Sanoin, että palautumisjuomaa kannattaa tietysti juoda jos pitää nopeasti palautua, esim. joissain turnauksissa, jos seuraavan kerran menee puntille huomenna, ei kannata mitään kalliita palautumisjuomia juoda, vaan keskittyä ruokaan.

Ja proteiineista: Lihasmassa voi ihmisen fysiologian mukaan kasvaa enintään 5kg vuodessa, edellyttäen että harjoittelee kovaa, näin ollen liiallisesta proteiinien syömisestä ei ole mitää hyötyä lihasten kasvun kannalta!! Sillä ihminen tarvitsee proteiinia keskimäärin 1g proteiineja painokiloa kohden vrk:ssa. Jos urheilee paljon/kasvattaa massaa, 2-2,5g/kg. Tämän voin todistaa sillä että jos lihas kasvaa vuodessa sen maksimin eli 5kg, niin 5000g/365pvä vuodessa on n. 13g proteiineja sen normaalin annoksen päälle. Tutkimusten mukaan enempää proteiinia ei elimistö pysty käyttämään hyväksi. Ja tämä oli sittem tenttialueestani, jonka juuri tarkistin etten sano väärin.

Lue lisää

Proteiini on kriittinen tekijä palautumisprosessissa

Valtaosa palautumiseen liittyvästä materiaalista on peräisin kestävyysurheilusta, eikä se ole juurikaan käyttökelpoista tietoa kehonrakennuksessa tai voima- ja nopeuslajeissa. Tämä klassinen palautumisteoria keskittyy lähes täysin hiilihydraattiin unohtaen proteiinin lähes tyystin. Jopa kestävyyslajeissa proteiinilla on kriittinen rooli, vaikka asetelma hieman poikkeaakin muista lajeista.

Rasitus aktivoi lihaksissa anabolisen prosessin, joka kuitenkin edellyttää riittävän määrän aminohappoja veressä ja riittävän määrän insuliinia, jotta aminohapot pääsevät lihaksiin. (1,2). Pelkkä hiilihydraatti voi enintään hidastaa katabolista tilaa, mutta ei kykene aloittamaan palautumisprosessia. Pelkästään hiilihydraattien nauttiminen yksinään ja proteiinit vasta puoli tuntia myohemmin pitää kortisolitasot huomattavasti korkeammalla kuin nauttimalla proteiinit heti (3). Onkin täysin käsittämätöntä, että proteiinittomia hiilihydraattijuomia kehdataan myydä palautusjuomina!

Harjoittelu ja sitä seuraava normaali palautumisprosessi riittää kehitykseen harjoittelun alkuvaiheessa. Jossain vaiheessa kuitenkin jokaisen kehitys hiipuu ja tämä tapahtuu vielä useimmiten huomaamatta, koska rasvakudoksen kasvu ja hermostollinen voimakehitys pitävät yllä illuusiota jatkuvasta lihaskasvusta. Totuuden valjettua monet sortuvat lääkeaineisiin, mutta on olemassa toinenkin täysin naturaali keino edistää anaboliaa.

Veren hyper-aminohappopitoisuus

Veren aminohappopitoisuudet eivät normaalisti pääse nousemaan kovin korkeiksi, koska ruuansulatusmekanismi rajoittaa proteiinin imeytymistä. Tutkimusten mukaan lihasanabolia laukeaa vain, jos veren aminohappopitoisuus ylittää kriittisen rajan. Aminohappojen määrä ylittää kriitisen rajan ainoastaan hyvin tarkkaan suunnitellun proseduurin avulla.

Ensinnäkin proteiinin pitää olla helposti sulavassa muodossa eli nestemäisenä. Mikä tahansa proteiini ei käy ja varsinkaan se ei saa olla kaseiinia (maitoproteiinia), joka hidastaa mahan tyhjenemistä. Jo pelkästään kaseiinin läsnäolo pilaa muun nopeavaikutteisen proteiinin toiminnan.

Ihanteellinen proteiini on hydrolysoitu heraproteiini, mutta jopa hydrolysoinnin asteella on merkitystä. Kontrolloimattomasti hydrolysoitu proteiini sisältää liikaa vapaita aminohappoja ja liian lyhyitä peptidiketjuja, jotka pilkkoutuvat vapaiksi aminohapoiksi ennen imeytymistä. Kehon kyky ottaa vastaan vapaita aminohappoja on kuitenkin hyvin rajallinen, joten imeytyminen hidastuu ja kriittinen määrä veressä jää ylittymättä. Hydrolysointiasteen pitää olla sopivan alhainen, jotta optimaalinen imeytyminen on mahdollista. Kriittinen tekijä onkin nopea eteneminen mahasta ohutsuoleen, josta eteenpäin pilkkoutuminen on muutenkin nopeaa.

Lihaksista on löydetty aminohapporeseptoreita, joihin kiinnittyvät aminohapot voivat toimia anabolisten hormonien kaltaisesti. Esimerkiksi leusiinin kiinnittyessä omaan reseptoriinsa, stimuloi se proteiinisynteesiä (4). Tämä on täsmälleen sama mekanismi, jonka välityksellä hormonit ja kasvutekijät vaikuttavat (eukaryoottinen alkuunpanijan (eIF-4e) fosforisoituminen) (5-7)!
Kun kriittinen taso veren aminohapoissa on ylitetty, ei aminohappojen lisääminen auta, vaan johtaa ainoastaan oksidoitumisen lisääntymiseen. Mekanismi ei myöskään toimi loputtomiin, vaan aminohapporeseptorit muuttuvat passiivisiksi kahdessa tunnissa(4), minkä jälkeen lisäaminohapot eivät enää tehoa. Optimaalinen mekanismi onkin kahden aminohappohuipun synnyttäminen veressä kahden tunnin sisällä.

Eivätkö sitten hiilihydraatit ole kriittinen tekijä?

Hiilihydraatteja tarvitaan palautuksen yhteydessä, mutta vain oikein nautittuna niistä on hyötyä. Vastaavasti juuri hiilihydraateilla on helppo pilata koko palautusprosessi.

Hiilihydraatit hidastavat proteiinin imeytymistä. Normaalijuomassa, jossa hiilihydraatteja on 2/3, imeytyvät proteiinit peräti 70%:a hitaammin kuin ilman hiilihydraatteja! Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että mahan tyhjenemisnopeus (ohutsuoleen, jossa imeytyminen tapahtuu) on hyvin rajallinen. Näin ollen juomat, joissa eri komponentit on sekoitettu yhteen, eivät käytännössä voikaan toimia. Esimerkiksi hydrolysoitu proteiini hiilihydraatin ja jopa tavallisen proteiinin seassa imeytyy jopa hitaammin kuin hydrolysoimaton heraproteiini yksinään.

Vastaavasti hiilihydraatin tarve ei ole kovin merkittävä verrattuna proteiiniin. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, ei hiilihydraatin kulutus painoharjoittelussa ole kovin suuri. Energiantuotosta normaalisti vain 25 % (8) tulee hiilihydraatista ja painoharjoittelun suorasta energiankulutuksesta laskettuna tämä tekee vain n. 0,33g hiilihydraattia/painokilo. Toisaalta suorat painoharjoittelun glykogeenin kulutusta mitanneet tutkimukset (9-11) ovat osoittaneet glykogeenin kulutuksen olevan n. 30%. Kun olettaa tyypillisen harjoituksen kohdistuvan puoleen lihasmassasta, tulee hiilihydraatin kulutukseksi aivan sama kuin edellisen arvion mukaan. Kovimmankin maitohappoharjoituksen jälkeen glykogeenin tasot laskevat vain 50%. Jos rasitus kohdistuisi koko kehoon, olisi glykogeenin kulutus aivan maksimissaan vain hieman yli 1g/painokilo.

Jos hiilihydraatin tarve ei ole kovin suuri, ei sen tankkaaminenkaan vaadi tai edes onnistu suurilla kerta-annoksilla. Tutkimusten mukaan maksimaalinen glykogeenin tankkautumisnopeus toteutuu hiilihydraattimäärällä, joka on maksimissaan vain 1 g / painokilo joka toinen tunti. Maksimaalinen tankkautumisvauhti säilyy kaksi tuntia, mutta tämänkin jälkeen nopeus säilyy selvästi kohonneena vielä neljä tuntia.

Entä sitten nestetasapaino?

Nestetasapaino tuntuu olevan täysin unohtunut elementti kehonrakennuksen palautusopeissa. Tämä on suuri virhe, sillä nestevaje haittaa sekä proteiinisynteesiä että glykogeenin tankkautumista. Liian väkevän (liikaa hiilihydraattia ja/tai proteiinia) juoman nauttiminen haittaa nesteen etenemistä mahasta eteenpäin ja pahentaa jopa nestevajetta pumppaamalla vettä verestä ohutsuoleen. Tästäkin syystä on siis tärkeää jakaa palautusjuoma useaan osaan.

teukka kirjoitti:

Proteiini on kriittinen tekijä palautumisprosessissa

Valtaosa palautumiseen liittyvästä materiaalista on peräisin kestävyysurheilusta, eikä se ole juurikaan käyttökelpoista tietoa kehonrakennuksessa tai voima- ja nopeuslajeissa. Tämä klassinen palautumisteoria keskittyy lähes täysin hiilihydraattiin unohtaen proteiinin lähes tyystin. Jopa kestävyyslajeissa proteiinilla on kriittinen rooli, vaikka asetelma hieman poikkeaakin muista lajeista.

Rasitus aktivoi lihaksissa anabolisen prosessin, joka kuitenkin edellyttää riittävän määrän aminohappoja veressä ja riittävän määrän insuliinia, jotta aminohapot pääsevät lihaksiin. (1,2). Pelkkä hiilihydraatti voi enintään hidastaa katabolista tilaa, mutta ei kykene aloittamaan palautumisprosessia. Pelkästään hiilihydraattien nauttiminen yksinään ja proteiinit vasta puoli tuntia myohemmin pitää kortisolitasot huomattavasti korkeammalla kuin nauttimalla proteiinit heti (3). Onkin täysin käsittämätöntä, että proteiinittomia hiilihydraattijuomia kehdataan myydä palautusjuomina!

Harjoittelu ja sitä seuraava normaali palautumisprosessi riittää kehitykseen harjoittelun alkuvaiheessa. Jossain vaiheessa kuitenkin jokaisen kehitys hiipuu ja tämä tapahtuu vielä useimmiten huomaamatta, koska rasvakudoksen kasvu ja hermostollinen voimakehitys pitävät yllä illuusiota jatkuvasta lihaskasvusta. Totuuden valjettua monet sortuvat lääkeaineisiin, mutta on olemassa toinenkin täysin naturaali keino edistää anaboliaa.

Veren hyper-aminohappopitoisuus

Veren aminohappopitoisuudet eivät normaalisti pääse nousemaan kovin korkeiksi, koska ruuansulatusmekanismi rajoittaa proteiinin imeytymistä. Tutkimusten mukaan lihasanabolia laukeaa vain, jos veren aminohappopitoisuus ylittää kriittisen rajan. Aminohappojen määrä ylittää kriitisen rajan ainoastaan hyvin tarkkaan suunnitellun proseduurin avulla.

Ensinnäkin proteiinin pitää olla helposti sulavassa muodossa eli nestemäisenä. Mikä tahansa proteiini ei käy ja varsinkaan se ei saa olla kaseiinia (maitoproteiinia), joka hidastaa mahan tyhjenemistä. Jo pelkästään kaseiinin läsnäolo pilaa muun nopeavaikutteisen proteiinin toiminnan.

Ihanteellinen proteiini on hydrolysoitu heraproteiini, mutta jopa hydrolysoinnin asteella on merkitystä. Kontrolloimattomasti hydrolysoitu proteiini sisältää liikaa vapaita aminohappoja ja liian lyhyitä peptidiketjuja, jotka pilkkoutuvat vapaiksi aminohapoiksi ennen imeytymistä. Kehon kyky ottaa vastaan vapaita aminohappoja on kuitenkin hyvin rajallinen, joten imeytyminen hidastuu ja kriittinen määrä veressä jää ylittymättä. Hydrolysointiasteen pitää olla sopivan alhainen, jotta optimaalinen imeytyminen on mahdollista. Kriittinen tekijä onkin nopea eteneminen mahasta ohutsuoleen, josta eteenpäin pilkkoutuminen on muutenkin nopeaa.

Lihaksista on löydetty aminohapporeseptoreita, joihin kiinnittyvät aminohapot voivat toimia anabolisten hormonien kaltaisesti. Esimerkiksi leusiinin kiinnittyessä omaan reseptoriinsa, stimuloi se proteiinisynteesiä (4). Tämä on täsmälleen sama mekanismi, jonka välityksellä hormonit ja kasvutekijät vaikuttavat (eukaryoottinen alkuunpanijan (eIF-4e) fosforisoituminen) (5-7)!
Kun kriittinen taso veren aminohapoissa on ylitetty, ei aminohappojen lisääminen auta, vaan johtaa ainoastaan oksidoitumisen lisääntymiseen. Mekanismi ei myöskään toimi loputtomiin, vaan aminohapporeseptorit muuttuvat passiivisiksi kahdessa tunnissa(4), minkä jälkeen lisäaminohapot eivät enää tehoa. Optimaalinen mekanismi onkin kahden aminohappohuipun synnyttäminen veressä kahden tunnin sisällä.

Eivätkö sitten hiilihydraatit ole kriittinen tekijä?

Hiilihydraatteja tarvitaan palautuksen yhteydessä, mutta vain oikein nautittuna niistä on hyötyä. Vastaavasti juuri hiilihydraateilla on helppo pilata koko palautusprosessi.

Hiilihydraatit hidastavat proteiinin imeytymistä. Normaalijuomassa, jossa hiilihydraatteja on 2/3, imeytyvät proteiinit peräti 70%:a hitaammin kuin ilman hiilihydraatteja! Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että mahan tyhjenemisnopeus (ohutsuoleen, jossa imeytyminen tapahtuu) on hyvin rajallinen. Näin ollen juomat, joissa eri komponentit on sekoitettu yhteen, eivät käytännössä voikaan toimia. Esimerkiksi hydrolysoitu proteiini hiilihydraatin ja jopa tavallisen proteiinin seassa imeytyy jopa hitaammin kuin hydrolysoimaton heraproteiini yksinään.

Vastaavasti hiilihydraatin tarve ei ole kovin merkittävä verrattuna proteiiniin. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, ei hiilihydraatin kulutus painoharjoittelussa ole kovin suuri. Energiantuotosta normaalisti vain 25 % (8) tulee hiilihydraatista ja painoharjoittelun suorasta energiankulutuksesta laskettuna tämä tekee vain n. 0,33g hiilihydraattia/painokilo. Toisaalta suorat painoharjoittelun glykogeenin kulutusta mitanneet tutkimukset (9-11) ovat osoittaneet glykogeenin kulutuksen olevan n. 30%. Kun olettaa tyypillisen harjoituksen kohdistuvan puoleen lihasmassasta, tulee hiilihydraatin kulutukseksi aivan sama kuin edellisen arvion mukaan. Kovimmankin maitohappoharjoituksen jälkeen glykogeenin tasot laskevat vain 50%. Jos rasitus kohdistuisi koko kehoon, olisi glykogeenin kulutus aivan maksimissaan vain hieman yli 1g/painokilo.

Jos hiilihydraatin tarve ei ole kovin suuri, ei sen tankkaaminenkaan vaadi tai edes onnistu suurilla kerta-annoksilla. Tutkimusten mukaan maksimaalinen glykogeenin tankkautumisnopeus toteutuu hiilihydraattimäärällä, joka on maksimissaan vain 1 g / painokilo joka toinen tunti. Maksimaalinen tankkautumisvauhti säilyy kaksi tuntia, mutta tämänkin jälkeen nopeus säilyy selvästi kohonneena vielä neljä tuntia.

Entä sitten nestetasapaino?

Nestetasapaino tuntuu olevan täysin unohtunut elementti kehonrakennuksen palautusopeissa. Tämä on suuri virhe, sillä nestevaje haittaa sekä proteiinisynteesiä että glykogeenin tankkautumista. Liian väkevän (liikaa hiilihydraattia ja/tai proteiinia) juoman nauttiminen haittaa nesteen etenemistä mahasta eteenpäin ja pahentaa jopa nestevajetta pumppaamalla vettä verestä ohutsuoleen. Tästäkin syystä on siis tärkeää jakaa palautusjuoma useaan osaan.

Lue lisää

höpinät sitten liittyvät tavallisen kadun miehen massan kasvatukseen ? Eipä juuri mitenkään Aivan täyttä p****a !! Noita juttuja voisi syöttää jollekin Schwarzenegger-tasoille tyypille-ei kadunmiehelle !?

nuo kirjoitti:

höpinät sitten liittyvät tavallisen kadun miehen massan kasvatukseen ? Eipä juuri mitenkään Aivan täyttä p****a !! Noita juttuja voisi syöttää jollekin Schwarzenegger-tasoille tyypille-ei kadunmiehelle !?

Lue lisää

jos kadun mieheksi lasketaan vain sellaset 50kg rillipäät ni ei sit mitenkään. mut tosiasia on v***n vajaaälynen että jos haluaa lihaksia kasvattaa (huom.ei PIENENTÄÄ) niin proteiinia on saatava tarpeeksi

mistä tuon tekstisi olet ottanut?
Tuntuu lisäravinnevalmistajien mainostekstiltä.
Olihan siellä hiukan oikeaakin asiaa, mutta paljon myös ihan höpö höpöä.
Mikael Fogelholm ja Patrik Borg ovat Suomen johtavia ravintoasiantuntijoita, joten lukaisepas uudestaan ajatuksen kanssa tuolta se aiempi viesti, missä heidän kirjaansa referoitiin.

Olen aivan samaa mieltä kanssasi, että treenin ollessa kovaa ja lähes jokapäiväistä, lisäravinteet ovat erinomainen apu kunnollisen/riittävän ruokavalion koostamiseen.

Mitä kirjoitit proteiineista ja hiilareista, oli kyllä monin kohdin täyttä höpsötystä.

Aihe on sellainen, että tästä voidaan näköjään vääntää kättä loputtomiin.
Palailen, jos jaksan...

Teukkaseni kirjoitti:

mistä tuon tekstisi olet ottanut?
Tuntuu lisäravinnevalmistajien mainostekstiltä.
Olihan siellä hiukan oikeaakin asiaa, mutta paljon myös ihan höpö höpöä.
Mikael Fogelholm ja Patrik Borg ovat Suomen johtavia ravintoasiantuntijoita, joten lukaisepas uudestaan ajatuksen kanssa tuolta se aiempi viesti, missä heidän kirjaansa referoitiin.

Olen aivan samaa mieltä kanssasi, että treenin ollessa kovaa ja lähes jokapäiväistä, lisäravinteet ovat erinomainen apu kunnollisen/riittävän ruokavalion koostamiseen.

Mitä kirjoitit proteiineista ja hiilareista, oli kyllä monin kohdin täyttä höpsötystä.

Aihe on sellainen, että tästä voidaan näköjään vääntää kättä loputtomiin.
Palailen, jos jaksan...

Lue lisää

joo,aihe on ainakin hyvä keskustelun avaaja ja mielipiteitä on varmaan yhtä paljn kun urheilijoita.Itselle ollut ainakin suuri hyöty palautus juomasta salitreenien jälkeen(3-4krtaa/vko)Jos jää ottamatta niin sen kyllä huomaa olosta.

teukka kirjoitti:

joo,aihe on ainakin hyvä keskustelun avaaja ja mielipiteitä on varmaan yhtä paljn kun urheilijoita.Itselle ollut ainakin suuri hyöty palautus juomasta salitreenien jälkeen(3-4krtaa/vko)Jos jää ottamatta niin sen kyllä huomaa olosta.

Lue lisää

Se että urheilijakin saa päivittäisen kasvaneen proteiinimäärän syödyksi, ei tarvita mitään lisäravinteita. Ja kysyjä kysyi miten voi kotikonstein palautua nopeasti, halvalla sillä mitä kotoa löytyy!

Tavallinen ihminen ei tarvitse välttämättä mitään palautusjuomia, jos syö monipuolisesti, eli lautasmallin/ruokapyramidin mukaan. En väitä etteikö palautumisjuomista olisi välttämättä hyötyä, mutta se on aina parempi korvata monipuolisella ruokavaliolla, jotta saa muutkin ravintoaineet elimistöön.

Ja proteiinin määrän saa kerättyä syömällä monipuolisesti. Laskeskelin tässä esim. yhden ruuan ravintoaineita, eli 200g naudan sisäfilettä lasi punaviiniä 50 g kermaperunoita 1,5dl kermakastiketta. Niin tästä ruuasta sai jo yhteensä muistaakseni 78g proteiineja, eli normaalille, ei urheilevalle 78kg ihmiselle tässä yhdessä ateriassa olisi jo päivän proteiiniannos! ERi asia on kyllä rasvan, suolan ja kolesterolin määrä, mutta esim. kun syö yhden kananmuna päälle, siitä saa jo 13g proteiinia, joten urheilevakin ihmisen proteiiniannos olisi siinä! Ihmiset luulevat vain ettei proteiinia saa tarpeeksi, mutta ku katsotaan ravintosisältöjä, niin kyllä saa. Ja ravintosisältöjä voi nähdä osoitteessa www.ktl.fi

Turnauksesta puhuin siitä että sillä nopealla palautumisella on hyötyä vain esim. turnauksissa, kun pitää nopeasti palautua. Jos on seuraavan kerran harjoitukset seuraavana päivänä, niin ei imeytymisellä ym. ole mitään merkitystä, kunhan vain syö monipuolisesti, niin palautuu varmasti seuraavaan päivään.

Mutta jos haluaa käyttää palautumisjuomia, ei niistä haittaa ole, mutta ei nyt kovin suurta hyötyäkään varsinkaan aloittajalle joka kyseli miten voi kotikonstein palautua.

... kirjoitti:

Se että urheilijakin saa päivittäisen kasvaneen proteiinimäärän syödyksi, ei tarvita mitään lisäravinteita. Ja kysyjä kysyi miten voi kotikonstein palautua nopeasti, halvalla sillä mitä kotoa löytyy!

Tavallinen ihminen ei tarvitse välttämättä mitään palautusjuomia, jos syö monipuolisesti, eli lautasmallin/ruokapyramidin mukaan. En väitä etteikö palautumisjuomista olisi välttämättä hyötyä, mutta se on aina parempi korvata monipuolisella ruokavaliolla, jotta saa muutkin ravintoaineet elimistöön.

Ja proteiinin määrän saa kerättyä syömällä monipuolisesti. Laskeskelin tässä esim. yhden ruuan ravintoaineita, eli 200g naudan sisäfilettä lasi punaviiniä 50 g kermaperunoita 1,5dl kermakastiketta. Niin tästä ruuasta sai jo yhteensä muistaakseni 78g proteiineja, eli normaalille, ei urheilevalle 78kg ihmiselle tässä yhdessä ateriassa olisi jo päivän proteiiniannos! ERi asia on kyllä rasvan, suolan ja kolesterolin määrä, mutta esim. kun syö yhden kananmuna päälle, siitä saa jo 13g proteiinia, joten urheilevakin ihmisen proteiiniannos olisi siinä! Ihmiset luulevat vain ettei proteiinia saa tarpeeksi, mutta ku katsotaan ravintosisältöjä, niin kyllä saa. Ja ravintosisältöjä voi nähdä osoitteessa www.ktl.fi

Turnauksesta puhuin siitä että sillä nopealla palautumisella on hyötyä vain esim. turnauksissa, kun pitää nopeasti palautua. Jos on seuraavan kerran harjoitukset seuraavana päivänä, niin ei imeytymisellä ym. ole mitään merkitystä, kunhan vain syö monipuolisesti, niin palautuu varmasti seuraavaan päivään.

Mutta jos haluaa käyttää palautumisjuomia, ei niistä haittaa ole, mutta ei nyt kovin suurta hyötyäkään varsinkaan aloittajalle joka kyseli miten voi kotikonstein palautua.

Lue lisää

jep,ja itse esim en kyllä pysty syömään treenin jälkeen joten palkkari on ainut vaihtoehto tai loppupvä menee sängyssä..

... kirjoitti:

Se että urheilijakin saa päivittäisen kasvaneen proteiinimäärän syödyksi, ei tarvita mitään lisäravinteita. Ja kysyjä kysyi miten voi kotikonstein palautua nopeasti, halvalla sillä mitä kotoa löytyy!

Tavallinen ihminen ei tarvitse välttämättä mitään palautusjuomia, jos syö monipuolisesti, eli lautasmallin/ruokapyramidin mukaan. En väitä etteikö palautumisjuomista olisi välttämättä hyötyä, mutta se on aina parempi korvata monipuolisella ruokavaliolla, jotta saa muutkin ravintoaineet elimistöön.

Ja proteiinin määrän saa kerättyä syömällä monipuolisesti. Laskeskelin tässä esim. yhden ruuan ravintoaineita, eli 200g naudan sisäfilettä lasi punaviiniä 50 g kermaperunoita 1,5dl kermakastiketta. Niin tästä ruuasta sai jo yhteensä muistaakseni 78g proteiineja, eli normaalille, ei urheilevalle 78kg ihmiselle tässä yhdessä ateriassa olisi jo päivän proteiiniannos! ERi asia on kyllä rasvan, suolan ja kolesterolin määrä, mutta esim. kun syö yhden kananmuna päälle, siitä saa jo 13g proteiinia, joten urheilevakin ihmisen proteiiniannos olisi siinä! Ihmiset luulevat vain ettei proteiinia saa tarpeeksi, mutta ku katsotaan ravintosisältöjä, niin kyllä saa. Ja ravintosisältöjä voi nähdä osoitteessa www.ktl.fi

Turnauksesta puhuin siitä että sillä nopealla palautumisella on hyötyä vain esim. turnauksissa, kun pitää nopeasti palautua. Jos on seuraavan kerran harjoitukset seuraavana päivänä, niin ei imeytymisellä ym. ole mitään merkitystä, kunhan vain syö monipuolisesti, niin palautuu varmasti seuraavaan päivään.

Mutta jos haluaa käyttää palautumisjuomia, ei niistä haittaa ole, mutta ei nyt kovin suurta hyötyäkään varsinkaan aloittajalle joka kyseli miten voi kotikonstein palautua.

Lue lisää

Kävin katsomassa sivuja, joita mainitsit (www.ktl.fi).
En tiedä onko sinulla lukemishäiriö, mutta yhdessä kananmunassahan EI OLE PROTEIINIA 13g!!! Jos olisit lukenut taulukot tarkemmin, niin siellä sanotaan selkeästi, että 100 grammassa kuorettomia munia on proteiinia 12,5 g. En tiedä sinusta, mitä munia olet oikein syönyt, mutta tavallisen kanan muna painaa 53-63 grammaa. Tästä saadaan yksinkertaisella laskukaavalla yhden munan proteiinimääräksi n. 6,6g-7,9g.
Tarkastaisitko uudestaan omaa laskukaavaasi ja laskisit proteiinit, sillä kyseisestä anoksestasikin saa enintään n. 50 g proteiinia.
Ei se ole niin helppoa saada proteiinia normaalista ruokavaliosta, kuin luulet...