Miten helikopteria käännellään?

John.Matrix

Jos helikopterissa on yksi paikallaan oleva roottori niin miten sitä oikein ohjaillaan? "Oikealle ja vasemmalle" onnistuu takaroottorin avulla (kai?) mutta miten nokkaa lasketaan tai nostetaan ja miten sitä kallistellaan?

23

3916

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pääroottorin napa

      Pääroottorin navassa on ohjausjärjestelmän ydin.
      Navassa on systeemi jolla pystytään säätämään
      roottorin lapakulmaa erilaiseksi eri kohdin roottorin kierrosta.
      Esim. kun lapakulmaa pienennetään roottorin
      etupuolella kierroksen takapuoleen verrattuna
      keula laskee ja kopteri lähtee eteenpäin.

      On helppo arvata, että homma on teknisesti
      erittäin vaativa, ja sanotaankin että pääroottorin
      napasysteemi maksaakin miltei samanverran kuin
      muu kopteri yhteensä.

      • täsmennys

        Peröroottorin päätarkoitus on muodostaa vastamomentti, ei siis varsinaisesti ohjailla kopteria. Pääroottori on varsinainen ohjailulaite jolla kopteria kalistellaan kuten edellisessä puheenvuorossa on selitetty. Kallistelu tapahtuu täysin tasavertaisesti joka suuntaan, eli kopteria lennätetään pääroottorin avulla joka suuntaan. Eteenpäin, sivuille ja taakse.
        Joka suuntaan lentely tapahtuu ensisijaisesti leijunnassa.
        Matkalennossa lennetään ylipäätään nokka edellä jolloin ilmanvastus on pienimmillään.


      • pienoiskopteri
        täsmennys kirjoitti:

        Peröroottorin päätarkoitus on muodostaa vastamomentti, ei siis varsinaisesti ohjailla kopteria. Pääroottori on varsinainen ohjailulaite jolla kopteria kalistellaan kuten edellisessä puheenvuorossa on selitetty. Kallistelu tapahtuu täysin tasavertaisesti joka suuntaan, eli kopteria lennätetään pääroottorin avulla joka suuntaan. Eteenpäin, sivuille ja taakse.
        Joka suuntaan lentely tapahtuu ensisijaisesti leijunnassa.
        Matkalennossa lennetään ylipäätään nokka edellä jolloin ilmanvastus on pienimmillään.

        Niin ja eikös eteenpäin ajoa voi verrata kuin mäenlaskuun roottorin eteenpäin kallistetun suunnan mukaisesti. Mutta korkeus pysyy samana koska roottori nostaa kopteria samalla ylöspäin.
        sitten vielä, jotta kopteri ei matkalennossa kaatuisi, pitää menosuunnan suuntaan kulkevan lavan kulma olla paljon pienempi kuin taaksepäin vispaavan, koska nopeusero vasemmalla ja oikeanpuoleisella lavalla ilmavirtaan verrattuna on (kaksinkertainenko?) nopeuteen verrattuna.
        sivupotkuri kumoaa pääroottorin väännön sekä ohjaa kopteria pystyakselin suunnassa.


      • Arska

        Onpa mielenkiintoista! En oo ikinä tullu miettineeksikään. Siis ne lavat kääntyilee tosi nopeasti iso/pieni lapakulma mennessä väliä etu/takapuoli. 2 kertaa/kierros? Mikä on pääroottorin kierrosnopeus r/min? Aika vispilä kyllä ;)


    • Kyllä ne muutkin vastaukset oli suunnilleen oikein.
      Joissakin koptereissa torni johon roottori on kiinnitetty pääsee kääntymään jonkun verren eteet ja taaksepäin. (ilmeisesti vaihteisto ja myös moottori liikkuu koko pakettina)

      Pilootilla on ohjaussauva edessään jolla säätää lapakulmaa eripuolilla pyörimistasoa. Jos kääntää sauvaa vasemmalle kulma kasvaa oikealla reunalla tasoa ja vastaavasti pienenee vasemmalla puolen tasoa. Vasemmalla kädellä on noususauva jonka päässä on kiertokaasu (en tiedä turbiinikoptereista) noususauvasta vetämällä lapojen kulma kasvaa ja nostavoima suurenee.
      samalla kasvaa roottorin aiheuttama kieropytkimys (runko pyrkii kääntymään vastakkaiseen suuntaan), siksi pilotilla on jalkapolkimet joilla määrätääm pyrstöroottorin tai vastaavan apulaitten voimaa. Painamalla poljinta pystöroottorin lapakulmat kasvaa ja ne kompensoi lisääntyneen väännön. Jos painaa lisää kopteri kääntyy paikallaan, olettaen että kopteri on jo ilmassa tai liukkaalla alustalla esim jäällä.

    • oifjh
    • Miettii...

      Periaatteessa peräroottorilla pystyy pyörittämään helikopteria paikallaan. Tämä on helppo, tarvitsee vain lisätä tai vähentää lapakulmaa peräroottorissa, jolloin moottorin oma vääntö kääntää kopteria.

      Paitsi että paikallaan pyöriminen onnistuu myös muilla kopteri tyypeillä, kuin lähes standardilla pää- ja stabilisaattoripropelli yhdistelmillä.

      Esimerkiksi tandem-, koaksiaali- ja kaksoisroottori kopterit (esim. Mi-12, CH-47, Ka-sarja) pystyvät myös pyörimään paikallaan. Miten ne sen tekevät?

      • Juuso

        Pyöriminen ja kääntyily tapahtuvat tällöin pääroottoreilla. Hieman samantyylisesti kuin kaksipotkurista laivaa / venettä voidaan käännellä ja pyöritellä potkureillaan ilman peräsintä.


      • Kaksoisroottorisilla vähennetään hieman nostetta toisesta roottorista ja toiseen hieman lisätään jolloin lisääntynyt vastus kääntää rakennelmaa. Jo toisesta vähentäminen saa kiertymistä aikaan, mutta samalla nostovoima muuttuu se pitää kompensoida toista lisäämällä. Jos on kaksi erillistä roottoria niin pääroottoreita "kallistamalla" kuten tavallisella kopterilla lähdettäisiin sivuittain. Nyt vain etupäällä lähdetaan esim: vasemmalle, jolloin etupää kiertää perää, ja jos kiire, niin perällä lähdetään oikealla. =kääntyy livakammin.


      • Pähkäri

        Eteenpäinajon sijasta ajetaan etummaisella roottorilla vaikkapa oikealle ja takimmaisella roottorilla vasemmalle niin pitäisi pyörimän myötäpäivään.
        Luulisi vaan tuollaisen kaksiroottorijärjestelmän olevan kovasti mutkikkaampi kuin yksirootorisen. Siinä kun roottoreiden pitää toimia synkroonissa ja takaroottoria lienee aika paljon matkanopeudella häiritsee eturoottorin ilmapyörteet.

        Lisäkysymys: Joskus on nostettu voimajohtopylväitä armeijan isolla helikopterilla. Sanottiin että on nopeasti saatava pylväs siihen malliin että pysyy itse pystyssä ja kopteri voi poistua. Tämä selitettiin sillä että kopteri kuumenee paikallaan ollessaan. Itse olen pähkäillyt että varsinkin tyynellä ilmalla roottorin alas painama ilma siirtyy sivuille ja nousee ylös roottorin yläpuolelle jäävään "tyhjiöön". Tätä kun kestää aikansa, alkaa ilmavirta kiertää ylhäältä katsottuna munkkirinkilän mallista kehää jonka vauhti kiihtyy ja alaspäin virtaus kasvaa roottorilla eikä sen teho enää tahdo pitää kopteria ja taakkaa ilmassa koska pysyäkseen paikallaan on kopterin ikäänkuin noustava ylös kumotakseen tämän alasvirtauksen. Tässä supea teoria kopterin ns. "kuumenemisesta".


      • Pähkäri
        Pähkäri kirjoitti:

        Eteenpäinajon sijasta ajetaan etummaisella roottorilla vaikkapa oikealle ja takimmaisella roottorilla vasemmalle niin pitäisi pyörimän myötäpäivään.
        Luulisi vaan tuollaisen kaksiroottorijärjestelmän olevan kovasti mutkikkaampi kuin yksirootorisen. Siinä kun roottoreiden pitää toimia synkroonissa ja takaroottoria lienee aika paljon matkanopeudella häiritsee eturoottorin ilmapyörteet.

        Lisäkysymys: Joskus on nostettu voimajohtopylväitä armeijan isolla helikopterilla. Sanottiin että on nopeasti saatava pylväs siihen malliin että pysyy itse pystyssä ja kopteri voi poistua. Tämä selitettiin sillä että kopteri kuumenee paikallaan ollessaan. Itse olen pähkäillyt että varsinkin tyynellä ilmalla roottorin alas painama ilma siirtyy sivuille ja nousee ylös roottorin yläpuolelle jäävään "tyhjiöön". Tätä kun kestää aikansa, alkaa ilmavirta kiertää ylhäältä katsottuna munkkirinkilän mallista kehää jonka vauhti kiihtyy ja alaspäin virtaus kasvaa roottorilla eikä sen teho enää tahdo pitää kopteria ja taakkaa ilmassa koska pysyäkseen paikallaan on kopterin ikäänkuin noustava ylös kumotakseen tämän alasvirtauksen. Tässä supea teoria kopterin ns. "kuumenemisesta".

        En malttanut ensin lukea toisten viestejä kun aloin omia viisauksiani esittelemään. Mutta mitä mieltä tuosta paikallaan pysymisestä?


      • Pähkäri kirjoitti:

        En malttanut ensin lukea toisten viestejä kun aloin omia viisauksiani esittelemään. Mutta mitä mieltä tuosta paikallaan pysymisestä?

        Kopteri tarvitsee paljon tehoa paikallaan pysymiseen, ja siksi tuppaa meikäläistä naurattamaan kun esim: Elokuvissa kopterit tulevat ääni vaimeten laskuun, vaikka oikeasti joutuuvat käyttämään paljon tehoa lopussa, kun himmaavat kopterin paikoilleen ja laskevat nätisti.
        Ei siinä kuumumista tapahdu, mutta kopteri on kuolleen miehen käyrässä. En tiedä mistä sellainen termi on tullut, mutta tarkoittaa ettei nopeus tai korkeus tai niiden yhdistelmä riita autorotaatiolaskuun, jos tulee ongelmia voimalaitteen kanssa. Siksi kopterit kiihdyttävät kohtuullisen lähellä maata nopeutta ja sitten vasta korkeutta.
        Vielä kaksoisroottorisista, ameriikkalaisessa mallissa pyrstöroottori on selkeesti ylempänä kuin etummainen, ja ajoasento nokka hieman alhalla petraa vielä asia, jolloin ei ihan pahimmissa pyörteissä takaroottori ole.

        http://www.alexisparkinn.com/aviation_videos.htm

        Siinä ilmailu aiheisia videoita oheen. Keskustelu>Harrastukset>Ilmailu> Helikopterionnettomuusvideo> airfoil .Siellä on useita linkkejä, otin tämän sieltä... :))


      • tryyyyyyyy
        airfoil kirjoitti:

        Kopteri tarvitsee paljon tehoa paikallaan pysymiseen, ja siksi tuppaa meikäläistä naurattamaan kun esim: Elokuvissa kopterit tulevat ääni vaimeten laskuun, vaikka oikeasti joutuuvat käyttämään paljon tehoa lopussa, kun himmaavat kopterin paikoilleen ja laskevat nätisti.
        Ei siinä kuumumista tapahdu, mutta kopteri on kuolleen miehen käyrässä. En tiedä mistä sellainen termi on tullut, mutta tarkoittaa ettei nopeus tai korkeus tai niiden yhdistelmä riita autorotaatiolaskuun, jos tulee ongelmia voimalaitteen kanssa. Siksi kopterit kiihdyttävät kohtuullisen lähellä maata nopeutta ja sitten vasta korkeutta.
        Vielä kaksoisroottorisista, ameriikkalaisessa mallissa pyrstöroottori on selkeesti ylempänä kuin etummainen, ja ajoasento nokka hieman alhalla petraa vielä asia, jolloin ei ihan pahimmissa pyörteissä takaroottori ole.

        http://www.alexisparkinn.com/aviation_videos.htm

        Siinä ilmailu aiheisia videoita oheen. Keskustelu>Harrastukset>Ilmailu> Helikopterionnettomuusvideo> airfoil .Siellä on useita linkkejä, otin tämän sieltä... :))

        Käsittääkseni tavanomaisen helikopterin nostovoimaa säädellään pääasiassa pääroottorin lapojen kulmaa muuttamalla eikä roottorin kierrosopeutta säätämällä.

        Saattaa siis olla että silloin kun ääni vaimenee/"mooaaa" (moottorin kierrokset laskee) käytetäänkin itseasiassa suurempaa tehoa.


      • tryyyyyyyy kirjoitti:

        Käsittääkseni tavanomaisen helikopterin nostovoimaa säädellään pääasiassa pääroottorin lapojen kulmaa muuttamalla eikä roottorin kierrosopeutta säätämällä.

        Saattaa siis olla että silloin kun ääni vaimenee/"mooaaa" (moottorin kierrokset laskee) käytetäänkin itseasiassa suurempaa tehoa.

        Lentävän kopterin ääni tulee lähes yksinomaan roottorista. Siinä olet oikeassa kierroksia ei juuri muuteta. Mutta elokuvissa lapojen ääni vaimenee ja harvenee, turbiinikierrokset pienenee, vaikka kopteri on vielä useiden metrien korkeudella. Harva maallikko kiinnittää asiaan tieten mitään huomiota, ja lienee elokuvia joissa asia tehdään oikein.

        Ps.
        Siinä myös valmistetaan ääntä seuraavalla kohtaukselle ,kun jo laskeutuneen kopterin uumenistä purkautuu liituraitahemmoa liki äänettömään ympäristöön..


      • ääni.
        airfoil kirjoitti:

        Lentävän kopterin ääni tulee lähes yksinomaan roottorista. Siinä olet oikeassa kierroksia ei juuri muuteta. Mutta elokuvissa lapojen ääni vaimenee ja harvenee, turbiinikierrokset pienenee, vaikka kopteri on vielä useiden metrien korkeudella. Harva maallikko kiinnittää asiaan tieten mitään huomiota, ja lienee elokuvia joissa asia tehdään oikein.

        Ps.
        Siinä myös valmistetaan ääntä seuraavalla kohtaukselle ,kun jo laskeutuneen kopterin uumenistä purkautuu liituraitahemmoa liki äänettömään ympäristöön..

        Helikopterin tulon kuulee tsäksätyksestä, eli roottorin pyörimispaukkeesta.
        Moottorin -kuten esim. suihkuturbiinin- ujellusta ei niinkään kuule.


      • Utelias
        airfoil kirjoitti:

        Lentävän kopterin ääni tulee lähes yksinomaan roottorista. Siinä olet oikeassa kierroksia ei juuri muuteta. Mutta elokuvissa lapojen ääni vaimenee ja harvenee, turbiinikierrokset pienenee, vaikka kopteri on vielä useiden metrien korkeudella. Harva maallikko kiinnittää asiaan tieten mitään huomiota, ja lienee elokuvia joissa asia tehdään oikein.

        Ps.
        Siinä myös valmistetaan ääntä seuraavalla kohtaukselle ,kun jo laskeutuneen kopterin uumenistä purkautuu liituraitahemmoa liki äänettömään ympäristöön..

        Uusi Augusta kopteri on hiljaisempi kuin edelliset, tehtaan väittämän mukaan 'Koska peräroottori on koteloitu.'.

        Jos peräroottorilla todella on osuutta ääneen, niin silloinhan laskeutuessaan helikopterin ääni saattaisi hiljetä? Onko tehtaan kirjoitus vain mainoslause?


      • Utelias kirjoitti:

        Uusi Augusta kopteri on hiljaisempi kuin edelliset, tehtaan väittämän mukaan 'Koska peräroottori on koteloitu.'.

        Jos peräroottorilla todella on osuutta ääneen, niin silloinhan laskeutuessaan helikopterin ääni saattaisi hiljetä? Onko tehtaan kirjoitus vain mainoslause?

        Peräroottorin kotelointi pienentää kyllä ääntä, mutta kun sitä tehoa tarvitaan laskussa kuten nousussa,niin silloin tarvitaan myös peräroottorin tuottamaa vasta vääntöä joten sitäkin pitää ääntälähteä, lentäessä sivuperäsin hoitaa osittain peräroottorintehtävää, samoin siellä mahdolliset korkeusvakaajat hoitavat pääroottorin asennon säätötehtäviä, ja sekin vähentää tehontarvetta lennettäessä, Ja/tai voidaan lentää nopeammin, tai pienemmällä kulutuksella.

        Elokuvista vielä, yleensä elokuvissa lentävät esineet räjähtää hyvinkin helposti, joku viikko sitten oli elokuva Vietnamista ( pääosissa Mel Gibson) Siinä taas ei sitten helikopteri hevillä pudonnut. Luulisi että kopteri on ollut Vietgongille oikeassakin elämässä himoittu saalis, että varmasti on tullut paljon osumia, ja on niitä varmasti pudonnutkin, aika lujia kuitenkin:)


      • riitti,
        airfoil kirjoitti:

        Peräroottorin kotelointi pienentää kyllä ääntä, mutta kun sitä tehoa tarvitaan laskussa kuten nousussa,niin silloin tarvitaan myös peräroottorin tuottamaa vasta vääntöä joten sitäkin pitää ääntälähteä, lentäessä sivuperäsin hoitaa osittain peräroottorintehtävää, samoin siellä mahdolliset korkeusvakaajat hoitavat pääroottorin asennon säätötehtäviä, ja sekin vähentää tehontarvetta lennettäessä, Ja/tai voidaan lentää nopeammin, tai pienemmällä kulutuksella.

        Elokuvista vielä, yleensä elokuvissa lentävät esineet räjähtää hyvinkin helposti, joku viikko sitten oli elokuva Vietnamista ( pääosissa Mel Gibson) Siinä taas ei sitten helikopteri hevillä pudonnut. Luulisi että kopteri on ollut Vietgongille oikeassakin elämässä himoittu saalis, että varmasti on tullut paljon osumia, ja on niitä varmasti pudonnutkin, aika lujia kuitenkin:)

        korkeajännitys-lehdessä yksi ainoa luoti tiputtamaan lentokoneen, hekoja ei tainnut sodissa vielä silloin olla, kun se osui bensiiniputkeen...


      • riitti, kirjoitti:

        korkeajännitys-lehdessä yksi ainoa luoti tiputtamaan lentokoneen, hekoja ei tainnut sodissa vielä silloin olla, kun se osui bensiiniputkeen...

        Jos olette päässeet katsomaan Hornetin laskutelinekuiluihin niin siellä on käsittämätön määrä putkia, voisi kuvitella kuinka yksi luoti saa pahaa tuhoa aikaan


      • Simo
        Pähkäri kirjoitti:

        Eteenpäinajon sijasta ajetaan etummaisella roottorilla vaikkapa oikealle ja takimmaisella roottorilla vasemmalle niin pitäisi pyörimän myötäpäivään.
        Luulisi vaan tuollaisen kaksiroottorijärjestelmän olevan kovasti mutkikkaampi kuin yksirootorisen. Siinä kun roottoreiden pitää toimia synkroonissa ja takaroottoria lienee aika paljon matkanopeudella häiritsee eturoottorin ilmapyörteet.

        Lisäkysymys: Joskus on nostettu voimajohtopylväitä armeijan isolla helikopterilla. Sanottiin että on nopeasti saatava pylväs siihen malliin että pysyy itse pystyssä ja kopteri voi poistua. Tämä selitettiin sillä että kopteri kuumenee paikallaan ollessaan. Itse olen pähkäillyt että varsinkin tyynellä ilmalla roottorin alas painama ilma siirtyy sivuille ja nousee ylös roottorin yläpuolelle jäävään "tyhjiöön". Tätä kun kestää aikansa, alkaa ilmavirta kiertää ylhäältä katsottuna munkkirinkilän mallista kehää jonka vauhti kiihtyy ja alaspäin virtaus kasvaa roottorilla eikä sen teho enää tahdo pitää kopteria ja taakkaa ilmassa koska pysyäkseen paikallaan on kopterin ikäänkuin noustava ylös kumotakseen tämän alasvirtauksen. Tässä supea teoria kopterin ns. "kuumenemisesta".

        "Tämä selitettiin sillä että kopteri kuumenee paikallaan ollessaan. Itse olen pähkäillyt että varsinkin tyynellä ilmalla roottorin alas painama ilma siirtyy sivuille ja nousee ylös roottorin yläpuolelle jäävään "tyhjiöön"."

        Voi pitää paikkansa lähellä maanpintaa, mutta ei luultavasti korkeammalla. Joskus 70-luvulla surasin kotipihallani Rovaniemen lentokentän lähellä kun armeijan iso kopteri (Neukulaista tekoa) pysytteli monena päivänä peräkkäin liki kilsan korkeudessa tarkalleen samassa pisteessä. Muistaakseni tunnin pari kerrallaan. Sitten se häipy ilmeisesti tankkaukseen ja palasi taas samaan pisteeseen. Paikallisessa lehdessä selittivät, että kentälle tai armeijan tutkaasemalle Olkkavaaraan asennettiin uusia tutkia ja niiden säätämisen vuoksi kopteri säksätti taivaalla. Ei siis ainakaan sen kopterin moottori kuumentunut paikallaan olosta.


      • väläyttelijä
        airfoil kirjoitti:

        Jos olette päässeet katsomaan Hornetin laskutelinekuiluihin niin siellä on käsittämätön määrä putkia, voisi kuvitella kuinka yksi luoti saa pahaa tuhoa aikaan

        Jos ne ovatkin suurimmaksi osaksi varajärjestelmien putkia niin että on varaa mennä rikki.


      • n.n.
        Pähkäri kirjoitti:

        Eteenpäinajon sijasta ajetaan etummaisella roottorilla vaikkapa oikealle ja takimmaisella roottorilla vasemmalle niin pitäisi pyörimän myötäpäivään.
        Luulisi vaan tuollaisen kaksiroottorijärjestelmän olevan kovasti mutkikkaampi kuin yksirootorisen. Siinä kun roottoreiden pitää toimia synkroonissa ja takaroottoria lienee aika paljon matkanopeudella häiritsee eturoottorin ilmapyörteet.

        Lisäkysymys: Joskus on nostettu voimajohtopylväitä armeijan isolla helikopterilla. Sanottiin että on nopeasti saatava pylväs siihen malliin että pysyy itse pystyssä ja kopteri voi poistua. Tämä selitettiin sillä että kopteri kuumenee paikallaan ollessaan. Itse olen pähkäillyt että varsinkin tyynellä ilmalla roottorin alas painama ilma siirtyy sivuille ja nousee ylös roottorin yläpuolelle jäävään "tyhjiöön". Tätä kun kestää aikansa, alkaa ilmavirta kiertää ylhäältä katsottuna munkkirinkilän mallista kehää jonka vauhti kiihtyy ja alaspäin virtaus kasvaa roottorilla eikä sen teho enää tahdo pitää kopteria ja taakkaa ilmassa koska pysyäkseen paikallaan on kopterin ikäänkuin noustava ylös kumotakseen tämän alasvirtauksen. Tässä supea teoria kopterin ns. "kuumenemisesta".

        Länsikopteri= pystyttävä nousemaan toisella moottorilla täydellä kuormalla
        MI-8 = ei pysy ilmassa yhdellä moottorilla (en muista paljonko sai olla kuormaa)

        Donitsi on oikeasti olemassa, mutta ilmenee lähinnä metsänaukoissa ym. ahtaissa tiloissa, joissa virtaus kääntyy pakolla ylös. Seuraus: kopteri putoaa. Ilmiö saattaa esiintyä lievempänä normaalistikin, jolloin teho riittää (en ole törmännyt kirjoituksiin aiheesta).


    • kopteri

      Kopterilla on rajallinen lentonopeus koska pääroottorin lapa menee pyöriessään välillä vastatuuleen ja välillä taas myötätuuleen ja mitä suurempi kopterin nopeus on niin sitä suuremmalle rasitukselle lapa joutuu joka kierroksella pyöriessään ja rikkoo jo äänivallinkin sitten ja lopulta hajoaa koko roottori.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7443
    2. 80
      5028
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4859
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4258
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      10
      3048
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2689
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2586
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      50
      2237
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2211
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1840
    Aihe