Laskin joskus 80-luvulla energiamäärän jolla nolla-asteinen jää sulaa nolla-asteiseksi vedeksi.
Olen sen jälkeen pitänyt nyrkkisääntönä sitä että energiantarve on likipitäen sama kuin jos lämmitetään saman painoinen määrä nolla-asteista vettä 80 asteiseksi.
eli jos kaadetaan 10 kiloon 0C jäätä 10 kg 80C vettä siitä tulee 20 kg 0C vettä, olettaen että lämpöä ei karkaa ulospäin elikkä harakoille.
Onko tämä muistelo suunnilleen oikein.
Myös höyryyn sitoutuu paljon energiaa. Muistelen että 1 kg 100C höyryä lämmittäisi 5 kg 0C vettä 100C vedeksi. Sen vuoksi höyryä käytetään sulattamaan jäätyneitä putkia kun siihen on sitoutunut viisinkertainen määrä energiaa saman lämpöiseen veteen verrattuna.
Minulla oli silloin taulukot sulamislämmöistä ja höyrystymislämmöistä mutta muistanko, saati olenko laskenut oikein.
Tuo että 4 asteinen vesi on kaikkein tiheintä ja jää niin kevyttä että kelluu, laittaa hieman miettimään että onko sen Jumala säätänyt vai onko sattumaa. (Jumalasta kun ei tieteessä ole todisteita puolesta eikä vastaan.)
Ainakin olisi hankalaa jos vesi ei näin käyttäytyisi.
Samoin jos sulamislämpö olisi olematon seuraisi siitäkin hankaluuksia kun lumet heti suojan tultua lörähtäisivät vedeksi.
Olen sen jälkeen pitänyt nyrkkisääntönä sitä että energiantarve on likipitäen sama kuin jos lämmitetään saman painoinen määrä nolla-asteista vettä 80 asteiseksi.
eli jos kaadetaan 10 kiloon 0C jäätä 10 kg 80C vettä siitä tulee 20 kg 0C vettä, olettaen että lämpöä ei karkaa ulospäin elikkä harakoille.
Onko tämä muistelo suunnilleen oikein.
Myös höyryyn sitoutuu paljon energiaa. Muistelen että 1 kg 100C höyryä lämmittäisi 5 kg 0C vettä 100C vedeksi. Sen vuoksi höyryä käytetään sulattamaan jäätyneitä putkia kun siihen on sitoutunut viisinkertainen määrä energiaa saman lämpöiseen veteen verrattuna.
Minulla oli silloin taulukot sulamislämmöistä ja höyrystymislämmöistä mutta muistanko, saati olenko laskenut oikein.
Tuo että 4 asteinen vesi on kaikkein tiheintä ja jää niin kevyttä että kelluu, laittaa hieman miettimään että onko sen Jumala säätänyt vai onko sattumaa. (Jumalasta kun ei tieteessä ole todisteita puolesta eikä vastaan.)
Ainakin olisi hankalaa jos vesi ei näin käyttäytyisi.
Samoin jos sulamislämpö olisi olematon seuraisi siitäkin hankaluuksia kun lumet heti suojan tultua lörähtäisivät vedeksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin jos järvet jäätyisikin pohjasta alkaen. tai juuri mainitsema "suvi lumet vedeksi".. tai toisinpäin, kaikki jäätyis heti.
Joku kemisti osaa varmaan sanoa onko muilla aineilla vastaavia tiheysmuutoksia, tai lämpötila käyttäytymisiä...
ulkomuistista otettuna jään sulamislämpö on 333kJ/kg ja veden ominaislämpökapasiteetti 4,19kJ/kgK, joten saman verran suunnilleen lämpöä kuluu veden lämmittämiseen 80 astetta ja jään sulattamiseen.
Höyrystymislämpö taas on muistaakseni n. 2260kJ/kg, joten 5kg veden lämmittäminen 100 astetta on lähellä totuutta. (n. 2100KJ)
tuota höyrystymislämpöä en nyt en mene vannomaan, muuten kuin että tuota suuruusluokkaa on.