Ekaa kertaa näen viitattavan myös jäätiköiden liukumisen kiihtymiiseen. Super-Tsunami tulossa, kuten kirjassa? Kirjassa likimain koko jäätikkö lähti yhtäaikaa liikkeelle. Geologisia viitteitä on, että ko katastrofeja on muinoin tapahtunut. Seuraksena olisi kymmenien metrien korkuinen ja erittäin massiivinen tsunami, joka etenisi satoja kilometreja sisämaahan matalilla rannoilla.
"Tutkimus: Grönlannin jäätiköiden sulamistahti kiihtyy
17.02.2006 03:07
Grönlannin jäätiköistä lohkeaa nyt yli kaksi kertaa enemmän jäätä Atlantin valtamereen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että jää liukuu entistä nopeammin maalta mereen. Tämä taas johtuu ilmaston lämpenemisestä.
Amerikkalaisessa Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmiö voi johtaa siihen, että veden pinta nousee ennustettua nopeammin. Kun vuonna 1996 Grönlannin jäätiköstä muuttui vedeksi 90 kuutiokilometriä, niin tänä vuonna määrä on jo 220 kuutiokilometriä.
Jos Grönlannin jääpeite sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi seitsemän metriä nykyisestä."
"Tutkimus: Grönlannin jäätiköiden sulamistahti kiihtyy
17.02.2006 03:07
Grönlannin jäätiköistä lohkeaa nyt yli kaksi kertaa enemmän jäätä Atlantin valtamereen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että jää liukuu entistä nopeammin maalta mereen. Tämä taas johtuu ilmaston lämpenemisestä.
Amerikkalaisessa Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmiö voi johtaa siihen, että veden pinta nousee ennustettua nopeammin. Kun vuonna 1996 Grönlannin jäätiköstä muuttui vedeksi 90 kuutiokilometriä, niin tänä vuonna määrä on jo 220 kuutiokilometriä.
Jos Grönlannin jääpeite sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi seitsemän metriä nykyisestä."
Vastaukset 11
Vanhimmat
7 metriä on kuitenkin aika vähän esimerkiksi lahti on jo 100 metrin korkeudella merenpinnasta, rannikolla voipi varpaat kastua.
Tsunamin korkeus olisi huomattavasti isompi kuin 7m, joka olisi tsunamin jälkeinen palautumaton merenpinnan taso. Sekin olisi kohtalokas New Yorkille, Pietarille, Lontoolle ym. Mutta Pohjois-Atlannin rannikkokaupungit tuhoutisivat kutakuinkin täysin esim 100m korkean tsunamin vaikutuksesta. Thaimaan tsunamista muistetaan, että vaikka sikäläinen pikkutsunami oli matala, niin sen pituus, aallonpituus, oli niin mahtava, että se ei ollut yksi n. 5m aalto vaan kymmeniä minuutteja vaikuttava tuhotulva. Sama tilanne olisi supertsunamin kanssa. Vesi nousisi ehkä 100m esim tunniksi, ja voimalla, esim 100km/h.
Jäätikköjen sulaminen aiheuttaa hitaan staattisen merenpinnan kohoamisen pysyvine seurauksineen.
Tsunami puolestään on äkillinen luonnonilmiö jonka vaikutukset ovat ensisijaisesti dynaamisia vesimassojen liikkeen aiheuttamia tuhovoimia. Aallonkorkeudesta on hankala puhua, sillä se on täysin paikasta riippuvainen. Merellä joku kymmen sentti ja rantaan syöksyessä joku kymmen metri jne.
"Jäätikköjen sulaminen aiheuttaa hitaan staattisen merenpinnan kohoamisen pysyvine seurauksineen. "
Paitsi, jos iso, todella iso jäätikkö vyöryy kerralla mereen mantereelta. Silloin syntyy mega-tsunami.
Olen usein ajatellut että miksei maapalloa kutsuta vesipalloksi eikä maapalloksi.
Kun sitä katsoo niin vettähän se enimmäkseen on ja jos nuo jäätikötkin vielä sulaa niin
vetten armoilla täällä ollaan ja aletaan elää kuten elokuvassa waterworld
hmmmmmmm mielenkiintoista
Nouseeko merenpinnan myötä myös lämpötila vai toisinpäin?
Ei yhtä vastausta. Kun meripinta-ala lisääntyy, niin auringon valon heijastuminen lisääntyy vähentäen lämpötilan nousua. Toisaalta samaan aikaan parempien heijastimien, jäätiköiden ja merien jääpeitteiden heijastaskykyä poistuu.
Löysin netistä mm. sellaisen arvion että Grönlannin jäätiköiden sulaminen nostaisi meren pintaa noin 7 m ja kaikkien jäätiköiden sulaminen 80-100 m.
Nyt Yle:n txttv sanoo että etelänapamantereen jäätiköiden sulaminen nostaisi meren pintaa noin 6m.
Tuo 80-100 m. On melko varmasti liioittelua. Se edellyttäisi että vuoristojäätiköt olisivat yhteenlaskettuina monta kertaa suuremmat kuin etelänapamantereen jäätikkö. 6 m taas tuntuu vähättelyltä.
Mistähän löytyisi arvioita joita ei olisi poliittisista tai muista syistä väännelty suuntaan eikä toiseen?
Kartasta (ja muista lähteistä) saa jäätiköiden pinta-aloja. Paksuuksista löytyy tietoa. Tästä lasketun tilavuuden voi helposti jakaa tasaisesti koko maapallon merialueelle.
Tämä laskeminen ilmeisesti sulkee tuon 80-100m mahdottomana. Siinä on yksi nolla liikaa: 8-10m olisi kai oikeampi luku, mutta ehkä hieman suurempikin. Kelluvia jäätiköitä ei saa laskea, se antaisi väärän tuloksen.
Joka tapauksessa 10m olisi aika paha.
Jäätiköiden sulamisesta ja merenpinnan noususta puhuttaessa unohdetaan tarkastelusta mielestäni lähes aina joitakin asiaan vaikuttavia
parametreja.
Mietitäänpä. Jäätikkö sisältää määrän x vettä, joka voi ilmaston lämpenemisestä johtuen alkaa sulaa. Tällöin veden määrä merissä lisääntyy aiheuttaen pinnan nousua. Samalla lämpötilan nousu laajentaa merivettä, mikä myös on merenpintaa nostava tekijä.
Merenpintaa samanaikaisesti laskevana tekijänä toimii maankuoren isostasia. Kun valtava jäämassa sulaa mantereisen laatan päältä, kevenee se ja isostaattinen nousu alkaa. Samalla merenpohjan laattojen päällä massa kasvaa meriveden lisääntyessä, mikä puolestaan painaa merenpohjan laattaa entistä syvemmälle astenosfääriin. Toisin sanottuna merien tilavuus kasvaa meriveden lisääntyessä.
Lisäksi tulee huomioida jäätiköiden kutistumisen aiheuttamat muutokset maanpinnan albedossa ja sen muutosten aiheuttamat muutokset ilmastossa, paikallisissa ja globaalissa. Ilmasto on tunnetusti hyvin vaikea mallintaa, minkä takia tutkijoiden mielipiteet jäätiköiden ja ilmastomuutoksen suhteesta vaihtelevat suuresti.
Eli. Etelä-mantereen jäiden sulaessa meren pinta nousisi hyvinkin tuon 80 metriä, jos isostasiaa ei huomioida. Kun se otetaan mukaan laskelmiin, päästään paljon maltillisempiin lukemiin. (Suomessa pitää lisäksi huomioida viime jääkauden jäämassan aiheuttama maankuoren painuminen. Suomi kohoaa isostaattisesti jatkuvasti ja tämä nousu kumoaa Suomen osalta melko suurenkin globaalin merenpinnan nousun.) Kun tähän soppaan lisätään ilmaston aiheuttamat tekijät, ei kukaan ole enää varma mistään.
Unohdinko jonkin tekijän?
Etelämantereen jäätilanteista.
Etelämantereen jää vähenee 152 /-80 kuutiometriä vuodessa. Tosin, sen vähenemisen
ja kasvamisen mittaus on kovin vaikeaa... ja toisilleen erilaisia laskennallisia tuloksia annetaan...
Osa Etelämantereen jäätiköstä on irtoamassa ja muodostamassa omia erillisiä jäälauttojaan.
Ja, toisella puolella Etelämannerta taas on alkanut sataa kiihtyvästi lunta (mitä siellä ei ole näissä mitta suhteissa satanut) ja se taas paksuunnuttaa jäätä.
Etelämantereella siis tapahtuu muutoksia kahten eri suuntaan, ja niillä molemmilla tulee olemaan
kauaskantoisia seurauksia.
Antarktiksen sulamisesta ja jäätiköiden vahvuuden laskennallisuudesta BBC:n tiedeuutisia:
http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/4767296.stm