Ammattikorkeakoulun hyvät puolet?

Aivan skeidaa.

paikkaansa. kirjoitti:

Aivan skeidaa.

Oman ja tuttavapiirin mielestä kyllä pitää

paikkaansa. kirjoitti:

Aivan skeidaa.

Ainakin ammattikorkeakoulussa, missä itse opiskelin (isomman kaupungin AMK) kurssien läpäisemiseen ei tarvittu minkäänlaista työntekoa. Järkyttyneenä seurasin kuinka kaikki lippispäiset amiksesta tulleet tyypit läpäisivät kurssit vihellellen. Itse ainakin petyin pahasti koulun tasoon. En ymmärrä ketä palvelee tällainen sekundakoulutus. Ei ainakaan opiskelijoita ja vielä vähemmän elinkeinoelämää

ihmettä kirjoitti:

Ainakin ammattikorkeakoulussa, missä itse opiskelin (isomman kaupungin AMK) kurssien läpäisemiseen ei tarvittu minkäänlaista työntekoa. Järkyttyneenä seurasin kuinka kaikki lippispäiset amiksesta tulleet tyypit läpäisivät kurssit vihellellen. Itse ainakin petyin pahasti koulun tasoon. En ymmärrä ketä palvelee tällainen sekundakoulutus. Ei ainakaan opiskelijoita ja vielä vähemmän elinkeinoelämää

Lue lisää

mutta vasemmistolaiset päättäjät ovat mielissään. kaikille pitää tasapäistämispolitiikan mukaan taata korkeakoulututkinto.

ihmettä kirjoitti:

Ainakin ammattikorkeakoulussa, missä itse opiskelin (isomman kaupungin AMK) kurssien läpäisemiseen ei tarvittu minkäänlaista työntekoa. Järkyttyneenä seurasin kuinka kaikki lippispäiset amiksesta tulleet tyypit läpäisivät kurssit vihellellen. Itse ainakin petyin pahasti koulun tasoon. En ymmärrä ketä palvelee tällainen sekundakoulutus. Ei ainakaan opiskelijoita ja vielä vähemmän elinkeinoelämää

Lue lisää

Minäkin petyin amk-hon,(opiskelen toista vuotta liiketaloutta) ja motivaationikin katosi sitte pikku hiljaa. Minulla on tällä hetkellä jo huikeat 5 hylättyä kurssia. lähinnä matemaattisista aineista.. Lukiossa kirjoitin esim. reaalista kuitenkin Laudaturin. eli se siitä. Lukiossa meillä kaikilla oli jonkinlainen tavoite. mutta nyt... jotenkin masentavaa istua näiden "lippispäiden" joukossa siellä luokissa jne. Tuntuu kuin olisin kadottanut ja menettänyt elämänsuuntani... kaiken......

"Ammattikorkeakouluista ei valmistu ylimmän tason johtajia, vaikka muuta halutaan väittääkin. "

Niitä ei tosin myöskään valmistu yliopistosta. Toki toiset tutkinnot helpottavat ylimpään johtoon pääsyä, mutta ensisijassa muut näytöt kuitenkin ratkaisevat. Ei KTM:sta tai DI:stakaan suurin osa missään ylimmässä johdossa toimi, FM:sta puhumattakaan.

mieltä kirjoitti:

"Ammattikorkeakouluista ei valmistu ylimmän tason johtajia, vaikka muuta halutaan väittääkin. "

Niitä ei tosin myöskään valmistu yliopistosta. Toki toiset tutkinnot helpottavat ylimpään johtoon pääsyä, mutta ensisijassa muut näytöt kuitenkin ratkaisevat. Ei KTM:sta tai DI:stakaan suurin osa missään ylimmässä johdossa toimi, FM:sta puhumattakaan.

Lue lisää

Juju onkin siinä, että yliopistossa opiskelevat tietävät ja ymmärtävät tämän. Vaikka tulevat ekonomit tietävät, että heidän koulutuksensa omaavien henkilöiden keskipalkka on yli 4000/kk, vaikka siitä on jätetty pois ylimmässä johdossa toimivat, eivät he silti oleta tulevansa tienaamaan yli 4000 euroa/kk. He ymmärtävät, että osa tulee menestymään ja osa tulee tekemään omaa perusduuniaan ilman sen kummempaa stresiä.

Sen sijaan AMK:n opiskelijoilla tilanne näyttää olevan aivan päinvastainen. Vaikka he tietävät, että esim. tradenomien keskipalkka on vain pari tonni kuukaudessa, he olettavat kuitenkin ettei se kerro mitään heistä itsestään. Hehän tulevat ilman muuta tienaamaan reilusti yli keskipalkan, sillä hehän tulevat toimimaan johtotehtävissä. Ja joka ei usko tätä voi hienovaraisesti kysellä asiaa AMK-kavereiltaan. Ainakaan omilla ystävilläni ei tunnu olevan hajuakaan siitä, mikä heidän realistinen palkkakehityksensä tulee olemaan, vaan he puhuvat lähtökohtaisesti yli 3000/kk palkoista "sitten parin vuoden työkokemuksen jälkeen".

Ilmari Kianto kirjoitti:

Juju onkin siinä, että yliopistossa opiskelevat tietävät ja ymmärtävät tämän. Vaikka tulevat ekonomit tietävät, että heidän koulutuksensa omaavien henkilöiden keskipalkka on yli 4000/kk, vaikka siitä on jätetty pois ylimmässä johdossa toimivat, eivät he silti oleta tulevansa tienaamaan yli 4000 euroa/kk. He ymmärtävät, että osa tulee menestymään ja osa tulee tekemään omaa perusduuniaan ilman sen kummempaa stresiä.

Sen sijaan AMK:n opiskelijoilla tilanne näyttää olevan aivan päinvastainen. Vaikka he tietävät, että esim. tradenomien keskipalkka on vain pari tonni kuukaudessa, he olettavat kuitenkin ettei se kerro mitään heistä itsestään. Hehän tulevat ilman muuta tienaamaan reilusti yli keskipalkan, sillä hehän tulevat toimimaan johtotehtävissä. Ja joka ei usko tätä voi hienovaraisesti kysellä asiaa AMK-kavereiltaan. Ainakaan omilla ystävilläni ei tunnu olevan hajuakaan siitä, mikä heidän realistinen palkkakehityksensä tulee olemaan, vaan he puhuvat lähtökohtaisesti yli 3000/kk palkoista "sitten parin vuoden työkokemuksen jälkeen".

Lue lisää

...tai pikemminkin omana näkemykseni - joka ei tietenkään ole se ainoa oikea ja autuaaksitekevä totuus.

AMK-opiskelijoiden pilvilinnoihin en ota kantaa, mutta näkemyksesi suurimman osan yliopisto-opiskelijoista tavoitteiden realistisuudesta allekirjoitan täysin. Määrittelisin kuitenkn menestymisen hieman toisin:

"He ymmärtävät, että osa tulee menestymään ja osa tulee tekemään omaa perusduuniaan ilman sen kummempaa stresiä."

Minä sanoisin, että "---osa tulee menestymään taloudellisesti ja osa tulee menestymään pyrkimyksessään löytää itsellen sopivan määrän haasteita tarjoava työ, joka ei vankan pohjakoulutuksen ansiosta kuitenkaan kuormita liikaa ja jättää aikaa perheelle, harrastuksille, ystäville ja sosiaalisen verkon ylläpitämiselle, itsensä kehittämiselle opiskelemalla vapaa-aikoina jotain muuta kuin alaansa ihan omaksi ilokseen jne. - siis jättää sijaa ihmisen omalle elämälle."

Menestyminen käsitetään usein vain taloudellis-sosiaaliseksi menestymiseksi: nousujohteiseksi urakehitykseksi ja huippuansioiksi... mutta minä määrittelisin menestymisen nimenomaan onnistumiseksi OMISSA tavoitteissan.

Noiden jälkimmäisten, perhe- ja yksilökeskeisten kriteerien taas katsotaan usein ja - jälleen MINUN mielestäni turhan yksisilmäisesti - olevan sama asia kuin elämän laatu, jolloin nähdään elämän laadun kärsivän uraputkessa. Väitän kuitenkin, että jos jollekin on tärkeää menestyä uralla ja taloudellisesti, niin kyllähän hänenkin elämänsä on laadukasta juuri silloin kun hän onnistuu itse tärkeänä pitämissään asioissa.

Olen yhtä mieltä kanssasi siitä, että useimmilla yliopisto-opiskelijoilla on selkeämmin ja realistisemmin asetetut tavoitteet opiskelun jälkeisen elämänsä suhteen kuin tiettyjen alojen AMK-opiskelijoilla. Useimmat yliopisto-opiskelijat kun eivät opiskele tehdäkseen naapurinsa kateelliseksi tai näyttääkseen ylipäätään yhtään mitään kellekään, vaan päästäkseen toteuttamaan omassa elämässään ITSE tärkeinä pitämiään asioita. Uskallan olettaa asiaa tutkimattakin ja mahdollisiin tutkimuksiin perehtymättäkin, että myös suurimman osan AMK-opiskelijoista kohdalla asia on tismalleen samoin. AMK-väki vain leimautuu - useimpien tapauksessa varmastikin aiheettomasti - ikävällä tavalla haihattelijoiksi ja lahjattomiksi pyrkyreiksi 1) koulujensa harhaanjohtavan mainonnan, 2) ARENEn wannabe-pullistelun ja akateemisen järjestelmän ulkoisten tunnusten idioottimaisen apinoinnin sekä 3) joidenkin harvojen alojen AMK-opiskelijoiden katteettoman uhon (tyhjät tynnyrit... jne.) takia. Nämä kolme lyövät rumpua niin äänekkäästi, että ei siitä oikein osaa itseään soimata, jos joskus tuleekin sorruttua yleistyksiin...

Mitenkäkö tämä liittyi ketjun aiheeseen tai mitä uutta tämä toi keskusteluun? No ei tietenkään mitään eikä mitenkään. Tämä oli sitä akateemista pohdiskelua - kunhan viilasin pilkkua sunnuntai-aamuni ratoksi. ;)

Hyvää päivänjatkoa kaikille elämänarvoista ja tavoitteista riippumatta!

joooo.. kirjoitti:

Minäkin petyin amk-hon,(opiskelen toista vuotta liiketaloutta) ja motivaationikin katosi sitte pikku hiljaa. Minulla on tällä hetkellä jo huikeat 5 hylättyä kurssia. lähinnä matemaattisista aineista.. Lukiossa kirjoitin esim. reaalista kuitenkin Laudaturin. eli se siitä. Lukiossa meillä kaikilla oli jonkinlainen tavoite. mutta nyt... jotenkin masentavaa istua näiden "lippispäiden" joukossa siellä luokissa jne. Tuntuu kuin olisin kadottanut ja menettänyt elämänsuuntani... kaiken......

Lue lisää

Olet vain niin huono. Sori.

Ja on muuten läsnäolopakko tai joku % kursseista hyvinkin usein. Varsinkin hoitopuolella.

... kirjoitti:

Ja on muuten läsnäolopakko tai joku % kursseista hyvinkin usein. Varsinkin hoitopuolella.

lukea sitä huonoksi puoleksi, jos sosiaali- ja terveysalan opinnoissa on jonkinlainen läsnäolopakko. Minusta se on pelkästään järkevää ja vastuullista, sillä se ammatti perustuu juuri pitkälti käytännön opiskeluun ja harjoitteluun.

Se sijaa itse tradenomiopinnot läpikäyneenä voi todeta, että ainut läsnäolopakko oli kielissä eli noin 70-80%. Tämä ei millään lailla eroa Yo:sta, sillä siellä on myös kielissä läsnäolopakko.

Itse jos kommentoin noita kahta koulua, niin parhaiten voi kiteyttää arvioni kysymykseen, jonka kysyn itseltäni: Mitä uutta ja ihmeellistä ktm-opinnot ovat tuoneet minulle tradenomikoulutuksen jälkeen? Tähän minun on vaikeata vastata, joten siitä voidaan päätellä, että ei varmaankaan mitään mullistavaa. Paitsi pääaine on tietenkin ollut eri ja ne asiat ovat toki olleet kiinnostavia. Mutta jos ajattelee näin opiskelukeskeisistä näkökulmista, niin en suurta eroa välttämättä ole havainnut.

Ehkä yliopisto-opiskelu ei ole minulle ollut niin vaikeaa kuin se monen mielestä pitäisi olla. Tai sitten (T)AMK antoi sittenkin niin hyvät opit, että en yliopistoon päästyäni kokenut päässeeni taivaaseen ;)

sinulla on jo?

yliopistotutkintoa kirjoitti:

sinulla on jo?

ammattitutkinto ja sillä on pärjätty päällikkötasolle asti. Pitääkö yliopistotasoisia tutkintoja suorittaa useampi kappale, jotta niistä on hyötyä?

...yliopistoissa?

1) Ne opettavat lukemaan ensin kysymyksen ja sitten vastaamaan siihen. Jos kysymys kuuluu, että "mitä hyviä puolia on ammattikorkeakoulussa?", mutta vastaa sen sijaan itse esittämäänsä kysymykseen "mitä hyviä puolia on yliopistoissa?", ei heru pisteitä (tentissä).

2) Ne opettavat hankkimaan tietoa ja ottamaan ensin selvää ja sitten vasta kommentoimaan. Ei tule puhuttua asioista joista ei ole sen kummemmin kokemusta kuin tietoakaan.

Ja vastatakseni edellisen kysymyksen lisäksi myös ketjun alkuperäiseen kysymykseen:

Ammattikorkeakouluissa on - päätellen monista tämän palstan viesteistä, ja tässäkin ketjussa mm. nimim. Jussin (16:17) ja edellisen kirjoittajan (19:21) kommenteista - se "hyvä" puoli, että ne antavat jumalaisen itsevarmuuden puhua p##kaa asioista joista ei mitään tiedä.

yksi (1) kirjoitti:

ammattitutkinto ja sillä on pärjätty päällikkötasolle asti. Pitääkö yliopistotasoisia tutkintoja suorittaa useampi kappale, jotta niistä on hyötyä?

Ei niitä montaa tarvita, mutta yksikin antaisi vähän uskottavuutta puhuessasi yliopisto-opinnoista. :D

Noooo, tuota kirjoitti:

...yliopistoissa?

1) Ne opettavat lukemaan ensin kysymyksen ja sitten vastaamaan siihen. Jos kysymys kuuluu, että "mitä hyviä puolia on ammattikorkeakoulussa?", mutta vastaa sen sijaan itse esittämäänsä kysymykseen "mitä hyviä puolia on yliopistoissa?", ei heru pisteitä (tentissä).

2) Ne opettavat hankkimaan tietoa ja ottamaan ensin selvää ja sitten vasta kommentoimaan. Ei tule puhuttua asioista joista ei ole sen kummemmin kokemusta kuin tietoakaan.

Ja vastatakseni edellisen kysymyksen lisäksi myös ketjun alkuperäiseen kysymykseen:

Ammattikorkeakouluissa on - päätellen monista tämän palstan viesteistä, ja tässäkin ketjussa mm. nimim. Jussin (16:17) ja edellisen kirjoittajan (19:21) kommenteista - se "hyvä" puoli, että ne antavat jumalaisen itsevarmuuden puhua p##kaa asioista joista ei mitään tiedä.

Lue lisää

Kyllä minä olen ainakin oppinut lukemaan kysymyksen ja vastaamaan siihen jo peruskoulussa.On tietysti poikkeuksia, jotka eivät opi sitä koskaan, ja niitä taitaa olla myös yliopistoissa.

Olen tullut siihen tulokseen, että yliopistossa opiskelu vaatii ehkä enemmän kiinnostusta alaan. Ammattikorkeakouluunhan pääsee monille aloille todella huonollakin todistuksella, kun taas yliopistojen pääsykokeisiin joutuu todella pänttäämään. Pääsykokeeseen valmistautuessa varmaan huomaa viimeistään jos ala onkin aivan väärä.

Lukion filosodian kirjassani lukee, että yliopistojen tehtävä on tieteellisen tutkimuksen harjoittaminen ja korkeimman opetuksen antaminen tai jotain tuonnepäin. Kun taas ammattikorkeakoulut keskittyvät tiedon välittämiseen ja käytännön soveltamiseen. Minua ihmetyttääkin ovatko kaikki yliopistossa opiskelevat todellakin opiskelemassa itse tiedon tähden, kuten pitäisi?

Heh, tuota kirjoitti:

Ei niitä montaa tarvita, mutta yksikin antaisi vähän uskottavuutta puhuessasi yliopisto-opinnoista. :D

se tutkinto antaisi hieman uskottavuutta. Tällä hetkellä on se ammatillinen tutkinto ja muutaman viikon päästä lyövät kouraan insinöörin paperit. Yliopistolla olen lukenut muutaman oman alan kurssin, koska kuvittelin niiden olevan siellä parempia. Teoreettinen tarkastelu on toki viety pidemmälle, mutta muuten en havainnut eroavaisuuksia kun kirjallisuuskin oli samaa. Akateeminen vapaus on ainoa mikä kiinnostaisi, voisin lueka alaa huomattavasti syvällisemmin kuin nykyisessä aikataulussa.

auringonkukka88 kirjoitti:

Kyllä minä olen ainakin oppinut lukemaan kysymyksen ja vastaamaan siihen jo peruskoulussa.On tietysti poikkeuksia, jotka eivät opi sitä koskaan, ja niitä taitaa olla myös yliopistoissa.

Olen tullut siihen tulokseen, että yliopistossa opiskelu vaatii ehkä enemmän kiinnostusta alaan. Ammattikorkeakouluunhan pääsee monille aloille todella huonollakin todistuksella, kun taas yliopistojen pääsykokeisiin joutuu todella pänttäämään. Pääsykokeeseen valmistautuessa varmaan huomaa viimeistään jos ala onkin aivan väärä.

Lukion filosodian kirjassani lukee, että yliopistojen tehtävä on tieteellisen tutkimuksen harjoittaminen ja korkeimman opetuksen antaminen tai jotain tuonnepäin. Kun taas ammattikorkeakoulut keskittyvät tiedon välittämiseen ja käytännön soveltamiseen. Minua ihmetyttääkin ovatko kaikki yliopistossa opiskelevat todellakin opiskelemassa itse tiedon tähden, kuten pitäisi?

Lue lisää

olevan vain ryyppämässä haalareihin pukeutuneena. Vaudilla 15 noppaa vuodessa saa tenuttaa pitkän rännin ennen kuin saa pitää edes krakaa niissä haalareissa.

auringonkukka88 kirjoitti:

Kyllä minä olen ainakin oppinut lukemaan kysymyksen ja vastaamaan siihen jo peruskoulussa.On tietysti poikkeuksia, jotka eivät opi sitä koskaan, ja niitä taitaa olla myös yliopistoissa.

Olen tullut siihen tulokseen, että yliopistossa opiskelu vaatii ehkä enemmän kiinnostusta alaan. Ammattikorkeakouluunhan pääsee monille aloille todella huonollakin todistuksella, kun taas yliopistojen pääsykokeisiin joutuu todella pänttäämään. Pääsykokeeseen valmistautuessa varmaan huomaa viimeistään jos ala onkin aivan väärä.

Lukion filosodian kirjassani lukee, että yliopistojen tehtävä on tieteellisen tutkimuksen harjoittaminen ja korkeimman opetuksen antaminen tai jotain tuonnepäin. Kun taas ammattikorkeakoulut keskittyvät tiedon välittämiseen ja käytännön soveltamiseen. Minua ihmetyttääkin ovatko kaikki yliopistossa opiskelevat todellakin opiskelemassa itse tiedon tähden, kuten pitäisi?

Lue lisää

...pelkällä hengen ravinnolla elä. ;)

"---ovatko kaikki yliopistossa opiskelevat todellakin opiskelemassa itse tiedon tähden, kuten pitäisi?"

Eivät. Kyllä siellä useimmat ovat myös hankkimassa koulutusta työelämää varten. Etenkin sellaisissa koulutusohjelmissa, jotka valmistavat tiettyyn ammattiin (esim. lääketieteen opiskelijat). Kyllä ihmisen syödäkin pitää, joten harvapa viitsisi pelkän tiedonjanon tähden kituuttaa vuosikausia opintotuella.

Ei se (useimmilla) niin päin mene, että mennään yliopistoon hakemaan tietoa, ja sitten tulee vahingossa opiskeltua siinä sivussa laaja-alainen pätevyys moniin työtehtäviinkin - vaan niin päin, että kun nyky-yhteiskunnassa työpaikan saanti yleensä vaatii jonkin koulutukisen, niin sellaiset ihmiset, jolla on kovin hinku tietää ja oppia alati uutta hakeutuvat hankkimaan sen työnsaantia ajatellen välttämättömän koulutuksensa sinne missä 1) saa kaikkein eniten ja uusinta tietoa, 2) tottuu hankkimaan tietoa itsenäisesti, mistä tavasta on sekä iloa että hyötyä myös koulun jälkeen ja 3) oppii tuottamaan itse uutta (luotettavaa) tietoa.

tuntuisi kirjoitti:

olevan vain ryyppämässä haalareihin pukeutuneena. Vaudilla 15 noppaa vuodessa saa tenuttaa pitkän rännin ennen kuin saa pitää edes krakaa niissä haalareissa.

Vauhdilla 15 noppaa vuodessa saisi kanssa tehdä töitä aika pirusti opiskelun lomassa tai pikemminkin sijasta. Kela vaatii opintojen etenevän keskimäärin 4,8 op/tukikuukausi, ettei opintotuki lakkaa juoksemasta. Niin että sinun mainitsemallasi vauhdilla voisi nostaa vain 3 kuukautta tukea vuodessa, ja lopun aikaa pitäisi tehdä töitä elääkseen.

AMK-opeko sinulle tuollaisia on kertonut?

olla että kirjoitti:

se tutkinto antaisi hieman uskottavuutta. Tällä hetkellä on se ammatillinen tutkinto ja muutaman viikon päästä lyövät kouraan insinöörin paperit. Yliopistolla olen lukenut muutaman oman alan kurssin, koska kuvittelin niiden olevan siellä parempia. Teoreettinen tarkastelu on toki viety pidemmälle, mutta muuten en havainnut eroavaisuuksia kun kirjallisuuskin oli samaa. Akateeminen vapaus on ainoa mikä kiinnostaisi, voisin lueka alaa huomattavasti syvällisemmin kuin nykyisessä aikataulussa.

Lue lisää

"Akateeminen vapaus on ainoa mikä kiinnostaisi, voisin lueka alaa huomattavasti syvällisemmin kuin nykyisessä aikataulussa."

Siinähän sen viehätys pähkinänkuoressa.

Saa lukea eniten sitä mikä eniten kiinnostaa, ja päättää itse miten ja mihin käyttää aikansa. Voi valita kurssit kiinnostuksensa mukaan ja lukea vaikka kuinka syvälle niitä asioita jotka kiinnostavat. Itsekuriahan se tietysti vaatii, että tulee kumminkin ne pakollisetkin kurssit suoritettua.

Itsellä on AMK-tutkinto lopputyötä vaille valmis, ja yliiopisto-opinnot yli puolenvälin. Vanhasta AMK:stani (siis "vanhasta" kohtapuoleen kun otan paperit ulos) saavat opiskelijat osallistua joillekin tarkoin valituille kursseille myös nykyisellä yliopiston laitoksellani. Naureskelen aina partaani kun kuuntelen heidän kommenttejaan: "eihän tää oo yhtään sen kummallisempaa kuin meilläkään!". Ei tunnu kukaan kertoneen, että ne kurssit joille hekin voivat osallistua, on vasiten valittu juuri niistä perusopintojen kursseista, joista arvellaan heidänkin selviävän. Olisi mielenkiintoista nähdä ilmeet, jos heidät päästettäisiin syventävien opintojen kursseille joihin vaaditaan "vähän" tanakampi pohja kuin minkä he saavat koko opiskeluaikanaan.

Ja sekin jää heiltä huomioimatta, että yliopisto-opinnot ovat eri asia kuin yksittäiset kurssit. Yksittäisiä kurssejahan voi kuka tahansa suorittaa avoimessa yliopistossakin - eiväthän ne mitään Einsteinin äo:ta vaadi. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja yliopistossa se lisäarvo syntyy siitä, että niiden yksittäisten kurssien tietoja pitää myöhemmin sovittaa luovasti yhteen ja täydentää itsenäisesti. Pitää soveltaa jo opittua ristiin rastiin tuottaen itse uutta tietoa sekä hoksata mitkä palikat omista tiedoista puuttuvat välistä ja hankkia itse ne puuttuvat/tarvittavat tiedot.

Nooo, tuota kirjoitti:

"Akateeminen vapaus on ainoa mikä kiinnostaisi, voisin lueka alaa huomattavasti syvällisemmin kuin nykyisessä aikataulussa."

Siinähän sen viehätys pähkinänkuoressa.

Saa lukea eniten sitä mikä eniten kiinnostaa, ja päättää itse miten ja mihin käyttää aikansa. Voi valita kurssit kiinnostuksensa mukaan ja lukea vaikka kuinka syvälle niitä asioita jotka kiinnostavat. Itsekuriahan se tietysti vaatii, että tulee kumminkin ne pakollisetkin kurssit suoritettua.

Itsellä on AMK-tutkinto lopputyötä vaille valmis, ja yliiopisto-opinnot yli puolenvälin. Vanhasta AMK:stani (siis "vanhasta" kohtapuoleen kun otan paperit ulos) saavat opiskelijat osallistua joillekin tarkoin valituille kursseille myös nykyisellä yliopiston laitoksellani. Naureskelen aina partaani kun kuuntelen heidän kommenttejaan: "eihän tää oo yhtään sen kummallisempaa kuin meilläkään!". Ei tunnu kukaan kertoneen, että ne kurssit joille hekin voivat osallistua, on vasiten valittu juuri niistä perusopintojen kursseista, joista arvellaan heidänkin selviävän. Olisi mielenkiintoista nähdä ilmeet, jos heidät päästettäisiin syventävien opintojen kursseille joihin vaaditaan "vähän" tanakampi pohja kuin minkä he saavat koko opiskeluaikanaan.

Ja sekin jää heiltä huomioimatta, että yliopisto-opinnot ovat eri asia kuin yksittäiset kurssit. Yksittäisiä kurssejahan voi kuka tahansa suorittaa avoimessa yliopistossakin - eiväthän ne mitään Einsteinin äo:ta vaadi. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja yliopistossa se lisäarvo syntyy siitä, että niiden yksittäisten kurssien tietoja pitää myöhemmin sovittaa luovasti yhteen ja täydentää itsenäisesti. Pitää soveltaa jo opittua ristiin rastiin tuottaen itse uutta tietoa sekä hoksata mitkä palikat omista tiedoista puuttuvat välistä ja hankkia itse ne puuttuvat/tarvittavat tiedot.

Lue lisää

Totta on, että yliopiston syventäville kursseille ei ole asiaa, jos alan pohjatiedot eivät ole hanskassa. Opetus ja aiheen käsittely lähtee yleensä siltä tasolta, että ilman perustietoja ei välttämättä edes tiedä mistä puhutaan. Syventävissä myös oletetaan, että opiskelija on valinnut suuntauksen mikä todella kiinnostaa ja on motivoitunut opiskelemaan sitä.

kuntoon kirjoitti:

Totta on, että yliopiston syventäville kursseille ei ole asiaa, jos alan pohjatiedot eivät ole hanskassa. Opetus ja aiheen käsittely lähtee yleensä siltä tasolta, että ilman perustietoja ei välttämättä edes tiedä mistä puhutaan. Syventävissä myös oletetaan, että opiskelija on valinnut suuntauksen mikä todella kiinnostaa ja on motivoitunut opiskelemaan sitä.

Lue lisää

Siis ekalla vuosikurssilla ollaan siellä pohjalla luomassa perustaa tulevalle. Hassu ilmiö tuo AMK:n opiskelijoiden usko siihen, että yliopistokoulutuksen taso on pääteltävissä niistä kursseista, joille joskus päästetään muualta tulleita. Kurssit, joiden nimissä on esim. "johdanto" tai "täydennys", ovat 1. vuosikurssin tavaraa ja veisivät 3. vuoden opiskelijalta hengen yksinkertaisuudellaan.

No, lukiolaisethan ovat jo kaikkien alojen asiantuntijoita, joten ihan korkeakouluun päässyt yksilö onkin jo käytännössä THE Master of the Universe.

Opiskelin vuoden Samkin liiketalouden yksikössä ja voin sanoa, että kursseista pääsi läpi jos halusi edes hiukan panostaa asioihin. Tosin, kansantalouden opettaja opetti kysyntä- ja tarjonta- käyrien liikkumisia hieman
väärin..;)- keksi ihan omia teorioita.:)
Niin, asiaan. Olen kohta opiskellut vuoden kauppatieteitä, ja asiat ovat olleet lähinnä pääsykoekirjojen kertausta tai syventämistä, joka on toisaalta ollut mielettömän hyvä asia. Ammattikorkeassa käytiin ensimmäisenä vuotena sama asia laskentatoimesta kuin nyt ollaan käyty yliopistossa. Yo:lla ongelmia tuottaa 500 hengen luentosalit, joissa keskittyminen on eri asia kuin kunnon ala-asteen luokkahuoneessa. Amk:ssa opetettiin mielestäni enemmän käytännön läheisyyttä niin kuin pitääkin. Tunneilla tosiaan oli paljon merkonomeja, joiden englantinnin kielen taito oli huomattavasti huonompi kuin minun, vaikken hyviä arvosanoja kirjoittanutkaan. En tunne olevani viisaampi kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevat, mutta tiedän, että joudu tekemään paljon enemmän töitä saadakseni opintopisteitä saman verran kasaan.:)

Mihin perustat väitteesi yliarvostamisesta ja helppoudesta? Ainakin itse sain alemman korkeakoulututkinnon paljon vähemmällä hikoilulla, kuin tradenomin paperit. Jatkan kuitenkin maisteriksi, mutta silti...

Muutenkin ihmetyttää tämä p'skan puhuminen.

YO-myös kirjoitti:

Mihin perustat väitteesi yliarvostamisesta ja helppoudesta? Ainakin itse sain alemman korkeakoulututkinnon paljon vähemmällä hikoilulla, kuin tradenomin paperit. Jatkan kuitenkin maisteriksi, mutta silti...

Muutenkin ihmetyttää tämä p'skan puhuminen.

Lue lisää

Perustan väitteeni yliarvostamisesta siihen, että AMK-tutkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon. Ne eivät todellakaan ole vaatimustasoltaan rinnasteisia. Ainakin oma tuttavapiirini vahvistaa tätä käsitystä jatkuvasti kahdessa tunnissa tehdyillä lähdeviitteettömillä (tai päästä keksityillä lähteillä, kuten mielikuvitushaastatteluilla) tutkielmillaan, lukemattomuudellaan ja loistavilla arvosanoillaan (keskiarvot poikkeuksetta 4:n ja 5:n välissä). Enkä pureksimatta niele sitä ajatusta, että oman tuttavapiirini yliopistolaiset olisivat järjestään tyhmempiä ja laiskempia kuin AMK:laiset. YO:t nimittäin reputtavat kursseja huomattavasti useammin, vaikka lukevat huomattavasti enemmän. Ja yleensä ne keskiarvotkin ovat vähän alempia. Ja kuitenkin ihan samanlaisista ihmisistä on kyse kun heitä on yläasteelta saakka tullut seurattua, eli pystyviä, normaaleja, fiksuja suomalaisia.

Ja tietysti toinen hyvä peruste ovat nämä mainitsemani amisjätkät, jotka nyt sitten ovat korkeakoulussa. Oikeasti kyse on niin yksinkertaisista kavereista, että kuka tahansa ymmärtää, ettei koulu voi olla kovin vaativaa, jos nämä selviävät siitä lukematta läpi. Kuulemma tunneilla istuminen riittää.

"Ainakin itse sain alemman korkeakoulututkinnon paljon vähemmällä hikoilulla, kuin tradenomin paperit."

Hikoilu on vähän suhteellinen käsite. On totta, että AMK:ssa joutuu tekemääm työtä, esim. kirjoittamaan pilipali-raportteja ja vastaavia. Työn määrä ei kuitenkaan aina (yleensä) korvaa työn laatua. Kumman tutkinnon suoritit ensin?

Se toinen kirjoitti:

Perustan väitteeni yliarvostamisesta siihen, että AMK-tutkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon. Ne eivät todellakaan ole vaatimustasoltaan rinnasteisia. Ainakin oma tuttavapiirini vahvistaa tätä käsitystä jatkuvasti kahdessa tunnissa tehdyillä lähdeviitteettömillä (tai päästä keksityillä lähteillä, kuten mielikuvitushaastatteluilla) tutkielmillaan, lukemattomuudellaan ja loistavilla arvosanoillaan (keskiarvot poikkeuksetta 4:n ja 5:n välissä). Enkä pureksimatta niele sitä ajatusta, että oman tuttavapiirini yliopistolaiset olisivat järjestään tyhmempiä ja laiskempia kuin AMK:laiset. YO:t nimittäin reputtavat kursseja huomattavasti useammin, vaikka lukevat huomattavasti enemmän. Ja yleensä ne keskiarvotkin ovat vähän alempia. Ja kuitenkin ihan samanlaisista ihmisistä on kyse kun heitä on yläasteelta saakka tullut seurattua, eli pystyviä, normaaleja, fiksuja suomalaisia.

Ja tietysti toinen hyvä peruste ovat nämä mainitsemani amisjätkät, jotka nyt sitten ovat korkeakoulussa. Oikeasti kyse on niin yksinkertaisista kavereista, että kuka tahansa ymmärtää, ettei koulu voi olla kovin vaativaa, jos nämä selviävät siitä lukematta läpi. Kuulemma tunneilla istuminen riittää.

"Ainakin itse sain alemman korkeakoulututkinnon paljon vähemmällä hikoilulla, kuin tradenomin paperit."

Hikoilu on vähän suhteellinen käsite. On totta, että AMK:ssa joutuu tekemääm työtä, esim. kirjoittamaan pilipali-raportteja ja vastaavia. Työn määrä ei kuitenkaan aina (yleensä) korvaa työn laatua. Kumman tutkinnon suoritit ensin?

Lue lisää

Tradenomin paperithan minä hankin ensimmäiseksi. Ja vaikka olen yliopistossa opiskelemassa eri alaa, en varmasti joudu vaivaamaan harmaita aivosolujani tehokkaammin kuin AMK:ssa selvitäkseni opiskeluistani.

Todellista on se, että ammattikorkeakouluissa kursseista pääsee usein liian helposti läpi. Totta ei kuitenkaan ole, että niistä saisi liian korkeita numeroita liian helposti. Tämä minulle tuli vastaan vasta yliopistossa.

YO-myös kirjoitti:

Tradenomin paperithan minä hankin ensimmäiseksi. Ja vaikka olen yliopistossa opiskelemassa eri alaa, en varmasti joudu vaivaamaan harmaita aivosolujani tehokkaammin kuin AMK:ssa selvitäkseni opiskeluistani.

Todellista on se, että ammattikorkeakouluissa kursseista pääsee usein liian helposti läpi. Totta ei kuitenkaan ole, että niistä saisi liian korkeita numeroita liian helposti. Tämä minulle tuli vastaan vasta yliopistossa.

Lue lisää

Voiskohan mahdollisesti vaikuttaa siihen opiskelun vaikeuden tuntemukseen se, että yliopistoon siirtyessäsi olit jo kehittänyt itsellesi tietyn rutiinin ja toimintatavan, jonka pohjalta sait kandin puuhattua helpon oloisesti? Yleensä kai kuitenkin porukka siirtyy YO:sta AMK:n sen takia, että yliopisto tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä. AMK:sta siirrytään yliopistoon sen takia, että AMK on liian helppo.

Se toinen kirjoitti:

Voiskohan mahdollisesti vaikuttaa siihen opiskelun vaikeuden tuntemukseen se, että yliopistoon siirtyessäsi olit jo kehittänyt itsellesi tietyn rutiinin ja toimintatavan, jonka pohjalta sait kandin puuhattua helpon oloisesti? Yleensä kai kuitenkin porukka siirtyy YO:sta AMK:n sen takia, että yliopisto tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä. AMK:sta siirrytään yliopistoon sen takia, että AMK on liian helppo.

Lue lisää

yliopistosta AMK:uun yliopistotutkinto kuitenkin taskussa. Eli kyllä näinkin päin tehdään... :)

Se toinen kirjoitti:

Perustan väitteeni yliarvostamisesta siihen, että AMK-tutkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon. Ne eivät todellakaan ole vaatimustasoltaan rinnasteisia. Ainakin oma tuttavapiirini vahvistaa tätä käsitystä jatkuvasti kahdessa tunnissa tehdyillä lähdeviitteettömillä (tai päästä keksityillä lähteillä, kuten mielikuvitushaastatteluilla) tutkielmillaan, lukemattomuudellaan ja loistavilla arvosanoillaan (keskiarvot poikkeuksetta 4:n ja 5:n välissä). Enkä pureksimatta niele sitä ajatusta, että oman tuttavapiirini yliopistolaiset olisivat järjestään tyhmempiä ja laiskempia kuin AMK:laiset. YO:t nimittäin reputtavat kursseja huomattavasti useammin, vaikka lukevat huomattavasti enemmän. Ja yleensä ne keskiarvotkin ovat vähän alempia. Ja kuitenkin ihan samanlaisista ihmisistä on kyse kun heitä on yläasteelta saakka tullut seurattua, eli pystyviä, normaaleja, fiksuja suomalaisia.

Ja tietysti toinen hyvä peruste ovat nämä mainitsemani amisjätkät, jotka nyt sitten ovat korkeakoulussa. Oikeasti kyse on niin yksinkertaisista kavereista, että kuka tahansa ymmärtää, ettei koulu voi olla kovin vaativaa, jos nämä selviävät siitä lukematta läpi. Kuulemma tunneilla istuminen riittää.

"Ainakin itse sain alemman korkeakoulututkinnon paljon vähemmällä hikoilulla, kuin tradenomin paperit."

Hikoilu on vähän suhteellinen käsite. On totta, että AMK:ssa joutuu tekemääm työtä, esim. kirjoittamaan pilipali-raportteja ja vastaavia. Työn määrä ei kuitenkaan aina (yleensä) korvaa työn laatua. Kumman tutkinnon suoritit ensin?

Lue lisää

Kuulemma

Et tunnu tietävän mistä puhut, joten pidä suusi kiinni. Paskaa oli tarinasi täynnä.

Ja puiiiiiis

Se toinen kirjoitti:

Perustan väitteeni yliarvostamisesta siihen, että AMK-tutkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon. Ne eivät todellakaan ole vaatimustasoltaan rinnasteisia. Ainakin oma tuttavapiirini vahvistaa tätä käsitystä jatkuvasti kahdessa tunnissa tehdyillä lähdeviitteettömillä (tai päästä keksityillä lähteillä, kuten mielikuvitushaastatteluilla) tutkielmillaan, lukemattomuudellaan ja loistavilla arvosanoillaan (keskiarvot poikkeuksetta 4:n ja 5:n välissä). Enkä pureksimatta niele sitä ajatusta, että oman tuttavapiirini yliopistolaiset olisivat järjestään tyhmempiä ja laiskempia kuin AMK:laiset. YO:t nimittäin reputtavat kursseja huomattavasti useammin, vaikka lukevat huomattavasti enemmän. Ja yleensä ne keskiarvotkin ovat vähän alempia. Ja kuitenkin ihan samanlaisista ihmisistä on kyse kun heitä on yläasteelta saakka tullut seurattua, eli pystyviä, normaaleja, fiksuja suomalaisia.

Ja tietysti toinen hyvä peruste ovat nämä mainitsemani amisjätkät, jotka nyt sitten ovat korkeakoulussa. Oikeasti kyse on niin yksinkertaisista kavereista, että kuka tahansa ymmärtää, ettei koulu voi olla kovin vaativaa, jos nämä selviävät siitä lukematta läpi. Kuulemma tunneilla istuminen riittää.

"Ainakin itse sain alemman korkeakoulututkinnon paljon vähemmällä hikoilulla, kuin tradenomin paperit."

Hikoilu on vähän suhteellinen käsite. On totta, että AMK:ssa joutuu tekemääm työtä, esim. kirjoittamaan pilipali-raportteja ja vastaavia. Työn määrä ei kuitenkaan aina (yleensä) korvaa työn laatua. Kumman tutkinnon suoritit ensin?

Lue lisää

...alempaan korkeakoulututkintoon. Esim. maisterikoulutusohjelmiin pääsevät alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (kuten kandit) suoraan, mutta amiskoilta vaaditaan jopa vuoden siltaopinnot - eli täydennysopinnot, joilla heidän 3,5 vuoden aikana amiskassa hankkimansa tiedot saatetaan yliopiston 3-vuotista kandin tutkintoa vastaavalle tasolle, ja joiden aikana he voivat itse arvioida onko heistä ihan aikuisten oikeesti yliopisto-opiskelijoiksi vai uskovatko he vain niin koska opettaja on niin sanonut. Jossain kauppatieteissä siltaopinnot eivät ainakaan tradenomien täällä esittämien väitteiden mukaan ole noin pitkät, mikä viittaa siihen, että tradenomi on lähempänä kauppatieteiden kandia kuin muilla aloilla amiska ko. alan kandia. Tradenomit tietysti haluaisivat vetää asiasta sen johtopäätöksen, että heidän tutkintonsa on jotenkin erinomaisen korkea tasoltaan (AMK-tutkinnoksi), mutta toinenkin looginen selitys löytyy.. ja asiahan on akateemisissa piireissä yleisesti tunnettukin: KTM:ien muita aloja lyhemmät keskim. valmistumisajat eivät suinkaan johdu siitä, että kauppatieteiden opiskelijat olisivat muita lahjakkaampia tai ahkerampia, vaan jostain ihan muusta... :D

Se toinen kirjoitti:

Perustan väitteeni yliarvostamisesta siihen, että AMK-tutkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon. Ne eivät todellakaan ole vaatimustasoltaan rinnasteisia. Ainakin oma tuttavapiirini vahvistaa tätä käsitystä jatkuvasti kahdessa tunnissa tehdyillä lähdeviitteettömillä (tai päästä keksityillä lähteillä, kuten mielikuvitushaastatteluilla) tutkielmillaan, lukemattomuudellaan ja loistavilla arvosanoillaan (keskiarvot poikkeuksetta 4:n ja 5:n välissä). Enkä pureksimatta niele sitä ajatusta, että oman tuttavapiirini yliopistolaiset olisivat järjestään tyhmempiä ja laiskempia kuin AMK:laiset. YO:t nimittäin reputtavat kursseja huomattavasti useammin, vaikka lukevat huomattavasti enemmän. Ja yleensä ne keskiarvotkin ovat vähän alempia. Ja kuitenkin ihan samanlaisista ihmisistä on kyse kun heitä on yläasteelta saakka tullut seurattua, eli pystyviä, normaaleja, fiksuja suomalaisia.

Ja tietysti toinen hyvä peruste ovat nämä mainitsemani amisjätkät, jotka nyt sitten ovat korkeakoulussa. Oikeasti kyse on niin yksinkertaisista kavereista, että kuka tahansa ymmärtää, ettei koulu voi olla kovin vaativaa, jos nämä selviävät siitä lukematta läpi. Kuulemma tunneilla istuminen riittää.

"Ainakin itse sain alemman korkeakoulututkinnon paljon vähemmällä hikoilulla, kuin tradenomin paperit."

Hikoilu on vähän suhteellinen käsite. On totta, että AMK:ssa joutuu tekemääm työtä, esim. kirjoittamaan pilipali-raportteja ja vastaavia. Työn määrä ei kuitenkaan aina (yleensä) korvaa työn laatua. Kumman tutkinnon suoritit ensin?

Lue lisää

..tämä oli täyttä asiaa:

"Hikoilu on vähän suhteellinen käsite. On totta, että AMK:ssa joutuu tekemääm työtä, esim. kirjoittamaan pilipali-raportteja ja vastaavia. Työn määrä ei kuitenkaan aina (yleensä) korvaa työn laatua."

Tosi juttu. Jos opiskelija A jäljentää viikon puhelinluetteloa palautettavaksi oppilaitoksensa (AXX) opettajalle, ja opiskelija Y joutuu hakemaan tunnin tietoa kirjallisuudesta ja tekemään sen pohjalta aivotyötä muutaman minuutin antaakseen muutaman sanan mittaisen vastauksen oppilaitoksensa (YX) professorille, niin A on kyllä tehnyt enemmän töitä mutta Y on oppinut enemmän.

Kokemuksesta voin sanoa, että AMK:ssa tosiaan teetetään järjettömiä määriä pilipaliraportteja, nollatutkielmia ja tyhjänpäiväisiä esseitä, joihin sitä paitsi lähteiksi kelpaa mikä vain iltapäivälehdistä ja Wikipediasta lähtien. Opetuksellinen hyöty on tasan nolla tuommoisilla hommilla. Tällä näennäisopiskelulla (lue: etäpäivähoidolla) täytetään se lisävuosi, jolla vanhoista opistotutkinnoista tehtiin AMK-tutkintoja - tyhmemmät eivät vain huomaa asiaa, kun 1) eivät näe kokonaisuutta eivätkä osaa kyseenalaistaa noiden pilipalitehtävien mielekkyyttä, ja 2) eivät huomaa tätä keinotekoista venytystä kun ei ole vertailupohjaa eikä venytys ole yhdessä pötkössä vaan koko opiskeluajalle ripoteltuna. Ja tuommoisen pellelilyn pitäisi sitten tehdä AMK:ista korkeakouluja - ja jotkut tietysti vielä uskovat.

Kuulemma kirjoitti:

Kuulemma

Et tunnu tietävän mistä puhut, joten pidä suusi kiinni. Paskaa oli tarinasi täynnä.

Ja puiiiiiis

...sitä enemmän mitä kiivammin sen yrittää kieltää. Eikä se katoa vaikenemalla tai käskemällä muita vaikenemaan.

"Et tunnu tietävän mistä puhut, joten pidä suusi kiinni. Paskaa oli tarinasi täynnä."

Minusta "Sen toisen" kirjoitus oli ihan täyttä asiaa. SINÄ sen sijaan vaikutat tyypilliseltä paskanjauhajalta. Minkäänlaisia perusteluja et osaa esittää omalle väitteellesi (että "Sen toisen tarina oli täynnä paskaa), mutta silti sinulla on otsaa väittää muiden juttuja paskaksi. Fiksua! :D

Tuommoinen juupas-eipäs-ole hiljaa-argumentointi on amiskaa parhaimmillaan. Perusteita tai ei, asiat ovat niin kuin opettaja sanoo ja sinä haluat uskoa - ja muusta pitää olla hiljaa. University of Applied Silencers. :D

Estrella kirjoitti:

yliopistosta AMK:uun yliopistotutkinto kuitenkin taskussa. Eli kyllä näinkin päin tehdään... :)

Kaikistahan ei ole akateemisiin ammatteihin, vaikka sen tutkinnon jotenkuten saisikin suoritettua. Hyvä, että huomasit itse.

Oikomahoitoa kirjoitti:

..tämä oli täyttä asiaa:

"Hikoilu on vähän suhteellinen käsite. On totta, että AMK:ssa joutuu tekemääm työtä, esim. kirjoittamaan pilipali-raportteja ja vastaavia. Työn määrä ei kuitenkaan aina (yleensä) korvaa työn laatua."

Tosi juttu. Jos opiskelija A jäljentää viikon puhelinluetteloa palautettavaksi oppilaitoksensa (AXX) opettajalle, ja opiskelija Y joutuu hakemaan tunnin tietoa kirjallisuudesta ja tekemään sen pohjalta aivotyötä muutaman minuutin antaakseen muutaman sanan mittaisen vastauksen oppilaitoksensa (YX) professorille, niin A on kyllä tehnyt enemmän töitä mutta Y on oppinut enemmän.

Kokemuksesta voin sanoa, että AMK:ssa tosiaan teetetään järjettömiä määriä pilipaliraportteja, nollatutkielmia ja tyhjänpäiväisiä esseitä, joihin sitä paitsi lähteiksi kelpaa mikä vain iltapäivälehdistä ja Wikipediasta lähtien. Opetuksellinen hyöty on tasan nolla tuommoisilla hommilla. Tällä näennäisopiskelulla (lue: etäpäivähoidolla) täytetään se lisävuosi, jolla vanhoista opistotutkinnoista tehtiin AMK-tutkintoja - tyhmemmät eivät vain huomaa asiaa, kun 1) eivät näe kokonaisuutta eivätkä osaa kyseenalaistaa noiden pilipalitehtävien mielekkyyttä, ja 2) eivät huomaa tätä keinotekoista venytystä kun ei ole vertailupohjaa eikä venytys ole yhdessä pötkössä vaan koko opiskeluajalle ripoteltuna. Ja tuommoisen pellelilyn pitäisi sitten tehdä AMK:ista korkeakouluja - ja jotkut tietysti vielä uskovat.

Lue lisää

Olet täysin oikeassa mietteissäsi, Oikomahoito. Haluaisin tähän vaikeaa/ei vaikeaa -kysymykseen lisätä tämän huomion: AMK-koulutukseen havittelevat kysyvät usein esim. "voiko 6,7:n keskiarvolla päästä amiskaan", mutta yliopistopaikkaa hakevat eivät koskaan. Vaikeusasteilla on eronsa.

Ei sieltä amiskasta mitään oikeaa tiedekorkeakoulututkintoa saa.

Oikomahoitoa kirjoitti:

...sitä enemmän mitä kiivammin sen yrittää kieltää. Eikä se katoa vaikenemalla tai käskemällä muita vaikenemaan.

"Et tunnu tietävän mistä puhut, joten pidä suusi kiinni. Paskaa oli tarinasi täynnä."

Minusta "Sen toisen" kirjoitus oli ihan täyttä asiaa. SINÄ sen sijaan vaikutat tyypilliseltä paskanjauhajalta. Minkäänlaisia perusteluja et osaa esittää omalle väitteellesi (että "Sen toisen tarina oli täynnä paskaa), mutta silti sinulla on otsaa väittää muiden juttuja paskaksi. Fiksua! :D

Tuommoinen juupas-eipäs-ole hiljaa-argumentointi on amiskaa parhaimmillaan. Perusteita tai ei, asiat ovat niin kuin opettaja sanoo ja sinä haluat uskoa - ja muusta pitää olla hiljaa. University of Applied Silencers. :D

Lue lisää

Miksi siis sinun juttusi ei voisi olla paskaa?

Mietinpähän vaan...

Väinö kirjoitti:

Miksi siis sinun juttusi ei voisi olla paskaa?

Mietinpähän vaan...

Totta kai minunkin juttuni voi olla paskaa.
Totta kai myös nimim. "Sen toisen" juttu - josta edellä puhuttiin - voi olla paskaa.

Myös sinun AMK:si mainonta voi olla paskapuhetta.

Kriittinen ajattelu tarkoittaa juttujen kyseenalaistamista niiden esittäjästä riippumatta ja niiden todenperäisyyden arvioimista perustelujen - eikä niiden esittäjän tai itseä miellyttävän sisällön - perusteella.

Itse arvioin edellä olevia juttuja sillä perusteella onko niissä esitettyjä väitteitä mitenkään perusteltu - tai edes yritetty - ja kuinka pitäviä perustelut ovat. Nimim. "Se toinen" esitti edes jonkinlaiset - joskin suppeaan otokseen perustuvat, ei välttämättä yleistämiskelpoiset - perustelut teeseilleen. Nimim. "Kuulemma" puolestaan esitti väitteen, jota ei perustellut mitenkään. Lisäksi "Kuulemma" halusi vaientaa (ilmeisesti) itselleen epämieluisat väitteet sen sijaan, että olisi suostunut keskustelemaan asiasta argumenttien pitävyyttä vertaillen - siis harkitsemaan AJATTELEMISTA.

Tuota taustaa vasten kun punnitsen kumpi puhuu paskaa, "Se toinen" vai "Kuulemma", kallistuu vaakani - kunnes toisin osoitetaan - siihen, että nimimerkillä "Kuulemma" on asiaan vain voimakas tunnepohjainen asenne, muttei mitään faktoja sen perustaksi. Olisihan hän varmaankin perustelut esittänyt, jos sellaisia ylipäätään olisi.

(Niin, minä siis en ollut "Se toinen". Minä olen "Joku kolmas" nimimerkillä Oikomahoitoa.)

Ylipäätään pidän "Ole hiljaa, olet väärässä koska olet eri mieltä kuin minä"-tyylin kommentointia merkkinä siitä, että puhuja/kirjoittaja ei edes yritä lähteä keskustelemaan asiaperustalta, koska syvällä sisimmässään tietää itsekin olevansa heikoilla jäillä.

Jatka miettimistä. Minun juttuni kyseenalaistaminen on hyvä alku - älä vain lopeta nyt kun olet saanut pään auki. Tiedä kuinka hyväksi siinä tuletkaan, jos kovasti harjoittelet. Voit jopa oppia kyseenalaistamaan väittämiä tasapuolisesti ja siitä riippumatta hivelevätkö ne sinun egoasi/myötäilevätkö aiempia käsityksiäsi eli eivät. Ja jos sen opit, olet oppinut myös erottamaan totuuden paskasta.

Opintojen iloa!

Oikomahoitoa kirjoitti:

Totta kai minunkin juttuni voi olla paskaa.
Totta kai myös nimim. "Sen toisen" juttu - josta edellä puhuttiin - voi olla paskaa.

Myös sinun AMK:si mainonta voi olla paskapuhetta.

Kriittinen ajattelu tarkoittaa juttujen kyseenalaistamista niiden esittäjästä riippumatta ja niiden todenperäisyyden arvioimista perustelujen - eikä niiden esittäjän tai itseä miellyttävän sisällön - perusteella.

Itse arvioin edellä olevia juttuja sillä perusteella onko niissä esitettyjä väitteitä mitenkään perusteltu - tai edes yritetty - ja kuinka pitäviä perustelut ovat. Nimim. "Se toinen" esitti edes jonkinlaiset - joskin suppeaan otokseen perustuvat, ei välttämättä yleistämiskelpoiset - perustelut teeseilleen. Nimim. "Kuulemma" puolestaan esitti väitteen, jota ei perustellut mitenkään. Lisäksi "Kuulemma" halusi vaientaa (ilmeisesti) itselleen epämieluisat väitteet sen sijaan, että olisi suostunut keskustelemaan asiasta argumenttien pitävyyttä vertaillen - siis harkitsemaan AJATTELEMISTA.

Tuota taustaa vasten kun punnitsen kumpi puhuu paskaa, "Se toinen" vai "Kuulemma", kallistuu vaakani - kunnes toisin osoitetaan - siihen, että nimimerkillä "Kuulemma" on asiaan vain voimakas tunnepohjainen asenne, muttei mitään faktoja sen perustaksi. Olisihan hän varmaankin perustelut esittänyt, jos sellaisia ylipäätään olisi.

(Niin, minä siis en ollut "Se toinen". Minä olen "Joku kolmas" nimimerkillä Oikomahoitoa.)

Ylipäätään pidän "Ole hiljaa, olet väärässä koska olet eri mieltä kuin minä"-tyylin kommentointia merkkinä siitä, että puhuja/kirjoittaja ei edes yritä lähteä keskustelemaan asiaperustalta, koska syvällä sisimmässään tietää itsekin olevansa heikoilla jäillä.

Jatka miettimistä. Minun juttuni kyseenalaistaminen on hyvä alku - älä vain lopeta nyt kun olet saanut pään auki. Tiedä kuinka hyväksi siinä tuletkaan, jos kovasti harjoittelet. Voit jopa oppia kyseenalaistamaan väittämiä tasapuolisesti ja siitä riippumatta hivelevätkö ne sinun egoasi/myötäilevätkö aiempia käsityksiäsi eli eivät. Ja jos sen opit, olet oppinut myös erottamaan totuuden paskasta.

Opintojen iloa!

Lue lisää

Mistä tahansa asiasta puhuminen ilman kokemuksen syvää rintaääntä voidaan laskea paskanpuhumiseksi. Myös ammattikorkeakouluista puhuva YO, joka ei ole opiskellut AMK:ssa on yksi heistä. Ja sama toisin päin.

Se toinen kirjoitti:

Voiskohan mahdollisesti vaikuttaa siihen opiskelun vaikeuden tuntemukseen se, että yliopistoon siirtyessäsi olit jo kehittänyt itsellesi tietyn rutiinin ja toimintatavan, jonka pohjalta sait kandin puuhattua helpon oloisesti? Yleensä kai kuitenkin porukka siirtyy YO:sta AMK:n sen takia, että yliopisto tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä. AMK:sta siirrytään yliopistoon sen takia, että AMK on liian helppo.

Lue lisää

Taas tätä sisälukutaitoa...

Kuten viestissäni suhteellisen selvästi esitin, on tradenomin tutkintoni eri alalta, kuin opiskelemani ala yliopistossa.

En siis ole saanut tukea tradenomin opinnoistani.

Olen muuten töissä tradenomin papereillani, ja kouluttaudun yliopistossa lähinnä sivistääkseni itseäni papereitani tukevalla alalla. Olen myös ns. "hyvissä tehtävissä".

Se toinen kirjoitti:

Voiskohan mahdollisesti vaikuttaa siihen opiskelun vaikeuden tuntemukseen se, että yliopistoon siirtyessäsi olit jo kehittänyt itsellesi tietyn rutiinin ja toimintatavan, jonka pohjalta sait kandin puuhattua helpon oloisesti? Yleensä kai kuitenkin porukka siirtyy YO:sta AMK:n sen takia, että yliopisto tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä. AMK:sta siirrytään yliopistoon sen takia, että AMK on liian helppo.

Lue lisää

Minä kun aina luulin, että oppilaitoksissa opiskellaan itsensä sivistämisen takia, ei oppilaitoksen "vaikeuden" takia...

Väinö kirjoitti:

Mistä tahansa asiasta puhuminen ilman kokemuksen syvää rintaääntä voidaan laskea paskanpuhumiseksi. Myös ammattikorkeakouluista puhuva YO, joka ei ole opiskellut AMK:ssa on yksi heistä. Ja sama toisin päin.

Lue lisää

"Mistä tahansa asiasta puhuminen ilman kokemuksen syvää rintaääntä voidaan laskea paskanpuhumiseksi."

Siis: jos astrofyysikko väittää, että Auringon pintalämpötila on 6×10³ Kelviniä, hän puhuu mielestäsi paskaa, koska ei ole käynyt sitä paikan päällä mittaamassa. Niinkö?

On mahdotonta hankkia perstuntuma kaikkiin sellaisiin asioihin, joita edes normaali jokapäiväinen keskustelu käsittelee (siis puhumatta edes mistään astrofysiikasta). Juuri siksi on kehittynyt semmoisia välineitä kuin loogisen päättelyn säännöt ja kriittinen (kyseenalaistava, vertaava ja testaava) ajattelu - ne auttavat soveltamaan olemassa ja saatavilla olevia tietoja ja luomaan niistä uutta tietoa luotettavasti: tekemään oikeita johtopäätöksiä ja päättelemään mikä muiden esittämässä on totta ja mikä ei.

Jos lääkäri sanoo potilaalle "tämä voi nyt tehdä vähän kipeää" ryhtyessään suorittamaan toimenpidettä, joka hänen koulutuksensa ja hänen kuulemiensa potilaiden kommenttien perusteella on tuskallinen, hän mielestäsi puhuu paskaa, ellei hänelle itselleen ole tehty samaa toimenpidettä - eli jos häneltä puuttuu omakohtainen kokemus. Niinkö?

Jos saunaan mennessäsi joku, joka sinun tietojesi mukaan ei ole itse koskaan istunut kuumalla kiukaalla, varoittaa sinua, että "älä istu kiukaalle, se tekee kipeää", hän sinun näkemyksesi mukaan puhuu paskaa. Ja sinä tietenkin menet ja hankit sen kokemuksen syvän rintaäänen ihan itse. Niinkö?

Meidät erottaa eläimistä juuri se, että voimme puheen (nykyään myös kirjoitetun tekstin) ja käsitteiden avulla siirtää informaatiota toisillemme, ja siten kerätä tietoa monenlaisista asioista ja oppia muidenkin kuin omista kokemuksista. Kaikkien ei ole pakko hakata päätään joka seinään tietääkseen, että se on hyödytöntä. Voi joko arvioida toisten KERTOMIA kokemuksia asiasta, tai tehdä päätelmiä omista HAVAINNOISTAAN, että jotkut ovat hakanneet päätään seinään ja saaneet vain kipua ja kuhmuja seinän antamatta periksi.

Olen siis eri mieltä kanssasi siitä, etteikö sellaisiinkin asioihin voi ottaa kantaa, joiden kanssa ei ole ihan itse ja taikinoinut. Kantansa voi muodostaa myös toisten esittämien tietojen tai omien havaintojensa toisten kokemuksista perusteella - kunhan noudattaa tiettyjä sääntöjä tehdessään johtopäätöksiä, eikä oleta omien johtopäätöstensä olevan automaattisesti oikeita.

"Myös ammattikorkeakouluista puhuva YO, joka ei ole opiskellut AMK:ssa on yksi heistä [paskanpuhujista]. Ja sama toisin päin."

Eli AMK:jen ja yliopistojen tasoeroa voi arvioida vain sellainen, joka on opiskellut molemmissa? Itse asiassahan sinun näkemyksesi mukaan sellainenkaan henkilö ei oikeastaan voisi verrata kuin yhden AMK:n yhtä koulutusohjelmaa ja yhden yliopiston yhtä koulutusohjelmaa keskenään. Voidakseen tehdä yleistettävämpiä vertailuja hänen pitäisi siis - jälleen sinun metodissasi pitäytyen - suorittaa tutkinto sekä kaikkien AMK:jen kaikissa koulutusohjelmissa että kaikkien yliopistojen kaikissa koulutusohjelmissa (mikä on tietenkin käytännössä mahdotonta). MINUN mielestäni järkevämpi tapa on tehdä johtopäätöksiä käytettävissä olevien tietojen ja omien havaintojensa pohjalta (kuten mm. "Se toinen" teki). Kolmas vaihtoehto on, että aiheesta ei saisi keskustella ollenkaan. Viimeinen vaihtoehto ei ensinnäkään ole kovin rakentava, ja siksi toisekseen olen huomannut pelkästään AMK:issa opiskelleiden täälläkin vähän väliä ottavan kantaa "yliopiston teoreettisuuteen" - josta heillä ei sitä kokemuksen tuomaa syvää rintaääntä ole. Oletkohan muistanut nuhdella heitäkin joka kerta siitä, että he ovat paskanpuhujia, koska puhuvat ilman kokemusta?

Minulla on takana AMK ja yliopisto menossa. Ja minun suppean kokemukseni mukaan "Se toinen" puhui kyllä enemmän asiaa kuin paskaa (lukuun ottamatta sitä AMK-tutkintojen rinnastamista alempiin korkeakoulututkintoihin eli kandin tutkintohin - ei kai kukaan semmoiseen tosissaan erehdy). Ilmeisesti sinullakin on sekä AMK- että yliopistotutkinto joko suoritettuna tai työn alla - muutenhan tulit juuri jäävänneeksi itsesi ottamasta kantaa koko asiaan tai siitä käytävään keskusteluun?

Se edellinen YO kirjoitti:

Taas tätä sisälukutaitoa...

Kuten viestissäni suhteellisen selvästi esitin, on tradenomin tutkintoni eri alalta, kuin opiskelemani ala yliopistossa.

En siis ole saanut tukea tradenomin opinnoistani.

Olen muuten töissä tradenomin papereillani, ja kouluttaudun yliopistossa lähinnä sivistääkseni itseäni papereitani tukevalla alalla. Olen myös ns. "hyvissä tehtävissä".

Lue lisää

Niin käsitteet opiskelutekniikka, lukurytmi, muistisäännöt jne. ovat sitten täysin tuntemattomia? Kyllä se on sillä tavalla, että myös oppimista voi opetella ja kun sen osaa niin oppiminen (yllätys yllätys) helpottuu.

otsikko kertoo kaiken ...

Niiden vitosen papereiden arvo on sama kuin Pirkka vessapaperin jos taso on tuo. Saman tietävät työnantajatkin.

AMK:n helppous on niiden suurin rasite sillä ne valmistavat ammattitaidottomia osaajia joiden juuri pitäisi edustaa tätä "käytännönläheisyyttä".

"AMK:n jälkeen niin voi käydä laajentamassa tutkintonsa maisteriksi YO:ssa"

Vähän sama kuin

"rippikoulunsa voi käydä laajentamssa teologian kandidaatin tutkinnoksi YO:ssa"

tai

"isin antaman luvan ajaa polkupyörällä ilman apupyöriä voi käydä laajentamaassa ajokortiksi autokoulussa"

Todellisuutta paremmin kuvaava tapa ilmaista asia olisi:

"AMK-tutkinnon jälkeen voi myös opiskella jonkun oikean korkeakoulututkinnon YO:ssa".

Hiihaa kirjoitti:

"AMK:n jälkeen niin voi käydä laajentamassa tutkintonsa maisteriksi YO:ssa"

Vähän sama kuin

"rippikoulunsa voi käydä laajentamssa teologian kandidaatin tutkinnoksi YO:ssa"

tai

"isin antaman luvan ajaa polkupyörällä ilman apupyöriä voi käydä laajentamaassa ajokortiksi autokoulussa"

Todellisuutta paremmin kuvaava tapa ilmaista asia olisi:

"AMK-tutkinnon jälkeen voi myös opiskella jonkun oikean korkeakoulututkinnon YO:ssa".

Lue lisää

AMK:n tutkinto olisi väärä korkeakoulututkinto? AMK ei ole akateeminen laitos, joten huomautus oikeasta korkeakoulututkinnosta on vähintäänkin tarpeeton. Vähän niinkuin oppisopimuksesta valmistuneelle sanoisi, että voit sitten mennä ammattikouluun hankkimaan oikean ammatin itsellesi.

Hiihaa kirjoitti:

"AMK:n jälkeen niin voi käydä laajentamassa tutkintonsa maisteriksi YO:ssa"

Vähän sama kuin

"rippikoulunsa voi käydä laajentamssa teologian kandidaatin tutkinnoksi YO:ssa"

tai

"isin antaman luvan ajaa polkupyörällä ilman apupyöriä voi käydä laajentamaassa ajokortiksi autokoulussa"

Todellisuutta paremmin kuvaava tapa ilmaista asia olisi:

"AMK-tutkinnon jälkeen voi myös opiskella jonkun oikean korkeakoulututkinnon YO:ssa".

Lue lisää

kylläpä kyllä.. mutta kyllähän siinä työssäkin sit pätevöityy kun sitä tekee.. vai liekkö itsesääliä.

...opettajien listalla, ovat juu. Mutta mitenkäs ne henkilökunnan hienot tittelit opetuksen tasoa nostavat, jos opetusta ei ole? Eiköhän se ole ihan yksi lysti jättääkö ne karsitut lähiopetustunnit pitämättä lisuri tai tri vai maisteri/DI.

Miksi muuten AMK:t palkkaavat AKATEEMISIA oppiarvoja omaavia kissanhännännostimia riveihinsä? Mikseivät palkkaa niitä omia amiskojaan, kun ne kerran ovat ylivertaisia käytännön osaajia? Eivätkös ne olisi ihan onnen omiaan kouluttamaan uusia osaajia? Ei vaan tunnu AMKeille itsellekään omat tuotteet kelpaavan. :D

"Mutta annas olla, kun puhutaan AMK:sta niin jo on kaikki teekkarit ja kylterit huutamassa että se ei ole oikea korkeakoulu ei ei---"

KAIKKI?

Enkä sitä paitsi sanoisi sitä huutamiseksi, jos vähän oikaiseen vääriä käsityksiä ja valistaa tosiasioista. Valistuksen tarve on ilmeinen, kun "kaikki" tradenomit kuvittelevat olevansa vähintään kauppatieteen kandeja, amiska-insinöörit ihmettelevät, että mitä, eivätkö he olekaan akateemisia ja amiska-jatkotutkinnon suorittaneet kuvittelevat suorittaneensa ylemmän korkeakoulututkinnon.

...pelkkinä koristeina.... kirjoitti:

...opettajien listalla, ovat juu. Mutta mitenkäs ne henkilökunnan hienot tittelit opetuksen tasoa nostavat, jos opetusta ei ole? Eiköhän se ole ihan yksi lysti jättääkö ne karsitut lähiopetustunnit pitämättä lisuri tai tri vai maisteri/DI.

Miksi muuten AMK:t palkkaavat AKATEEMISIA oppiarvoja omaavia kissanhännännostimia riveihinsä? Mikseivät palkkaa niitä omia amiskojaan, kun ne kerran ovat ylivertaisia käytännön osaajia? Eivätkös ne olisi ihan onnen omiaan kouluttamaan uusia osaajia? Ei vaan tunnu AMKeille itsellekään omat tuotteet kelpaavan. :D

"Mutta annas olla, kun puhutaan AMK:sta niin jo on kaikki teekkarit ja kylterit huutamassa että se ei ole oikea korkeakoulu ei ei---"

KAIKKI?

Enkä sitä paitsi sanoisi sitä huutamiseksi, jos vähän oikaiseen vääriä käsityksiä ja valistaa tosiasioista. Valistuksen tarve on ilmeinen, kun "kaikki" tradenomit kuvittelevat olevansa vähintään kauppatieteen kandeja, amiska-insinöörit ihmettelevät, että mitä, eivätkö he olekaan akateemisia ja amiska-jatkotutkinnon suorittaneet kuvittelevat suorittaneensa ylemmän korkeakoulututkinnon.

Lue lisää

"Miksi muuten AMK:t palkkaavat AKATEEMISIA oppiarvoja omaavia kissanhännännostimia riveihinsä? Mikseivät palkkaa niitä omia amiskojaan, kun ne kerran ovat ylivertaisia käytännön osaajia? Eivätkös ne olisi ihan onnen omiaan kouluttamaan uusia osaajia? Ei vaan tunnu AMKeille itsellekään omat tuotteet kelpaavan. :D"

Oletko sattumoisin kuullut, että AMK:ssa on myös matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa jne. Eikös noiden alojen opettajat juuri valmistukkin yliopistossa?

Ohan meillä myös AMK:n käyneitä opettajia tuolla käytännönpuolella ja jotkut työntekijät toimivat projektiohjaajina töissä.

eräsjokuvain kirjoitti:

"Miksi muuten AMK:t palkkaavat AKATEEMISIA oppiarvoja omaavia kissanhännännostimia riveihinsä? Mikseivät palkkaa niitä omia amiskojaan, kun ne kerran ovat ylivertaisia käytännön osaajia? Eivätkös ne olisi ihan onnen omiaan kouluttamaan uusia osaajia? Ei vaan tunnu AMKeille itsellekään omat tuotteet kelpaavan. :D"

Oletko sattumoisin kuullut, että AMK:ssa on myös matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa jne. Eikös noiden alojen opettajat juuri valmistukkin yliopistossa?

Ohan meillä myös AMK:n käyneitä opettajia tuolla käytännönpuolella ja jotkut työntekijät toimivat projektiohjaajina töissä.

Lue lisää

"Oletko sattumoisin kuullut, että AMK:ssa on myös matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa jne. Eikös noiden alojen opettajat juuri valmistukkin yliopistossa?"

Olen minä kuullut - ja nähnytkin. Olen opiskellut MYÖS AMK:ssa, ja meidän AMK:ssa olivat KAIKKI opettajat joko akateemisen loppututkinnon suorittaneita tai akateemisia opiskelijoita (jälkimmäiset toki vain tuntiopettajia, ei vakinaisissa viroissa olevia).

Siksi minua niin naurattaakin näiden amiskapellejen - tradenomit etunenässä - uho. Ressukat uskovat ihan tosissaan, että heistä tulee puolta lyhemmällä koulutuksella omia opettajiaan pätevämpiä. :D :D :D

pelkkinä koristeina kirjoitti:

"Oletko sattumoisin kuullut, että AMK:ssa on myös matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa jne. Eikös noiden alojen opettajat juuri valmistukkin yliopistossa?"

Olen minä kuullut - ja nähnytkin. Olen opiskellut MYÖS AMK:ssa, ja meidän AMK:ssa olivat KAIKKI opettajat joko akateemisen loppututkinnon suorittaneita tai akateemisia opiskelijoita (jälkimmäiset toki vain tuntiopettajia, ei vakinaisissa viroissa olevia).

Siksi minua niin naurattaakin näiden amiskapellejen - tradenomit etunenässä - uho. Ressukat uskovat ihan tosissaan, että heistä tulee puolta lyhemmällä koulutuksella omia opettajiaan pätevämpiä. :D :D :D

Lue lisää

toi on kyllä totta. Ja varsinkin kun ryhmässä on joku joka luule jo nyt olevansa opettajiaan pätevämpi. Toisaalta voi se ollakin kun sillä on oma ohjelmistoyritys.. Menee vaan tunnit vituiks kun se väittelee aina opettajan kanssa jostain täysin käsittämättömstä.

pelkkinä koristeina kirjoitti:

"Oletko sattumoisin kuullut, että AMK:ssa on myös matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa jne. Eikös noiden alojen opettajat juuri valmistukkin yliopistossa?"

Olen minä kuullut - ja nähnytkin. Olen opiskellut MYÖS AMK:ssa, ja meidän AMK:ssa olivat KAIKKI opettajat joko akateemisen loppututkinnon suorittaneita tai akateemisia opiskelijoita (jälkimmäiset toki vain tuntiopettajia, ei vakinaisissa viroissa olevia).

Siksi minua niin naurattaakin näiden amiskapellejen - tradenomit etunenässä - uho. Ressukat uskovat ihan tosissaan, että heistä tulee puolta lyhemmällä koulutuksella omia opettajiaan pätevämpiä. :D :D :D

Lue lisää

luulevat, että ovat viisaampia kuin tohtorit. Tutkintopaprussa pitäisi olla huomautus, että oikeasti et tiedä mitään, jotta harhakuvilta vältyttäisiin.

luuserimaisteritkin kirjoitti:

luulevat, että ovat viisaampia kuin tohtorit. Tutkintopaprussa pitäisi olla huomautus, että oikeasti et tiedä mitään, jotta harhakuvilta vältyttäisiin.

Missäs tohtoreita viisaampina itseään pitäviin maistereihin tai sellaisten uhoon voisi törmätä? Maistereillehan EI koulun puolesta uskotella, että he ovat "ylivertaisia osaajia", ja lisäksi HEIDÄT on koulutettu ottamaan faktoista selvää, joten eipä taida monikaan sortua tuollaiseen amiska-unelmointiin. Kyllä se on teidän amiskojen ikioma helmasynti uskoa niitä ruusunpunaisia tulevaisuudenkuvauksia, joilla koulujenne mainonta mielenne sumentaa. Tyypillistä amiskaa on myös uskoa, että oikeasti korkeakoulutettujen ajattelu on samanlaista alemmuudentuntoista wannabe-uhoa kuin omanne.

...pelkkinä koristeina.... kirjoitti:

...opettajien listalla, ovat juu. Mutta mitenkäs ne henkilökunnan hienot tittelit opetuksen tasoa nostavat, jos opetusta ei ole? Eiköhän se ole ihan yksi lysti jättääkö ne karsitut lähiopetustunnit pitämättä lisuri tai tri vai maisteri/DI.

Miksi muuten AMK:t palkkaavat AKATEEMISIA oppiarvoja omaavia kissanhännännostimia riveihinsä? Mikseivät palkkaa niitä omia amiskojaan, kun ne kerran ovat ylivertaisia käytännön osaajia? Eivätkös ne olisi ihan onnen omiaan kouluttamaan uusia osaajia? Ei vaan tunnu AMKeille itsellekään omat tuotteet kelpaavan. :D

"Mutta annas olla, kun puhutaan AMK:sta niin jo on kaikki teekkarit ja kylterit huutamassa että se ei ole oikea korkeakoulu ei ei---"

KAIKKI?

Enkä sitä paitsi sanoisi sitä huutamiseksi, jos vähän oikaiseen vääriä käsityksiä ja valistaa tosiasioista. Valistuksen tarve on ilmeinen, kun "kaikki" tradenomit kuvittelevat olevansa vähintään kauppatieteen kandeja, amiska-insinöörit ihmettelevät, että mitä, eivätkö he olekaan akateemisia ja amiska-jatkotutkinnon suorittaneet kuvittelevat suorittaneensa ylemmän korkeakoulututkinnon.

Lue lisää

Meillä on matematiikan ja luonnontieteiden opettajat yliopiston käyneitä ja osastonjohtaja DI joka opetti pää-ammattiaineet, mutta muissa ammattiaineissa on AMK-inssejä, joilla useamman vuoden kokemus työelämästä ja minusta yhdistelmä toimii mainiosti. Opettajien käyttäytymisestä vaistosi molemminpuolisen kunnioituksen koulutustasoja kohtaan. Eikä kukaan amiska oikeasti kuvittele olevansa akateeminen. Suoli24:n provoajat erikseen.