Miksi die? Aikoinaan koulussa eräs tyttöoppilas erehtyi kysymään asiaa saksanopettajalta ja tuloksena oli paheksuva luento artikkelin käytöstä.
Opettaja ei tietenkään vastannut itse kysymykseen: miksi die? Todennäköisesti siksi että ei itsekään tiennyt sitä. Tyttörukka ei tietenkään uskaltanut täsmentää kysymystään miksi die, miksi ei das tai der.
Elettiin aikoja, jolloin opettajat olivat mielestään yli-ihmisiä ja auktoriteetteja ja saksanopettajat pahimpina kaikista.
Opettaja ei tietenkään vastannut itse kysymykseen: miksi die? Todennäköisesti siksi että ei itsekään tiennyt sitä. Tyttörukka ei tietenkään uskaltanut täsmentää kysymystään miksi die, miksi ei das tai der.
Elettiin aikoja, jolloin opettajat olivat mielestään yli-ihmisiä ja auktoriteetteja ja saksanopettajat pahimpina kaikista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sveitsi on tunnetusti vuorinen maa. Asutus on aina keskittynyt laaksoihin.
Kolmen laakson väki vannoi joskus (olisikohan ollut 1291?) jonkinlaisen valan jossakin Vierwaldstätter-järven rantamilla. Rütlischwur taitaa olla tuosta valasta saksaksi käytetty nimitys. Nykyisen valtion eli Sveitsin valaliiton katsotaan syntyneen tuosta tapahtumasta. Sveitsiläiset ovat ehtineet viettää useampia itsenäisyyspäiviä kuin useimpien muiden valtioiden kansalaiset!
Nuo kolme laaksoa olivat Schwyz, Uri ja Unterwalden. Samannimiset kantonit kuuluvat kai vieläkin Sveitsin valaliittoon. Puhutaan ns. "alkukantoneista" (Urkantone).
Olisikohan tuolla nimellä Schwyz jotain yhteyttä nimeen "die Schweiz"? Katsotaanko liittovaltion muodostuvan joukosta "Schwyzejä". Onko valtion nimessä oleva "die" ymmärrettävä paremminkin monikon eikä feminiinisen suvun (genuksen) tunnukseksi?
... se tosiaankin saattaa olla ja viitata tuohon valaliiton rakenteeseen. Olihan Neuvostoliittokin saksaksi die Sovjet Union.
Jos kyseessä olisi monikko, niin sana olisi die Schweize.
Voisi kuvitella, että ”die Schweiz” on ikään kuin lyhyempi muoto nimestä ”(die) Schweizerische Eidgenossenschaft”.
http://www.admin.ch/ch/d/schweiz/bundesbrief/index.html
Kerrotaan, että Sveitsin valaliittoa vannottaessa (1291) oli Schwyzin laakson edustajana Werner Stauffacher -niminen herrasmies
http://www.tell.ch/schweiz/ruetlischwur.htm
Tämän kirjoittaja on parikymmentä vuotta sitten yöpynyt useampia kertoja Zürich-järven rantamilla pienessä, vaatimattomat 400 vuotta vanhassa perhehotellissa, jota ylläpiti herrasväki Stauffacher. Sydämellinen pariskunta, joka sai suomalaisvieraan tuntemaan itsensä tervetulleeksi! Herralla ja rouvalla oli yhteistä elopainoa varmaankin neljättä sataa kiloa, mutta vieraankin aamiaislautaselle löytyi leikkeleitä ihan kiitettävästi.
En tullut kysyneeksi, että ollaanko sitä sukua itselleen Wernerille.
Gioacchino Antonio Rossini on säveltänyt oopperan, joka meillä tunnetaan parhaiten nimellä Wilhelm Tell. Osalle sveitsiläisiä tuo stm Honkajoen varhainen esikuva on nimeltään Guillaume Tell ja Alppien eteläpuolelta Ticinosta (Tessin) löytyy niitäkin, jotka puhuvat Rossinin tapaan sankarista nimeltä Guglielmo Tell.
Oopperasta löytyy henkilöhahmot Walter Fürst sekä Melchtal ja Melchtalin poika Arnold.
Sveitsin valaliiton vannojiksi on mainittu Werner Stauffacher (Schwyz), Walter Fürst (Uri) ja Arnold von Melchtal (Unterwalden).
Werner Stauffacherin nimeä ei oopperan henkilögalleriassa mainita.
http://www.tell.ch/rossini/guillaume-tell.htm