Pultissa ilmoitetaan 8,8 murtolujuus.tarkoittaa kuulemma 800 MPA. Mutta voiko tätä muuttaa kilogrammoiksi,koska tuo MPA ei sano minulle yhtikäs mitään.Ymmärrän kyllä jos jokin,vaikka tuhannen kilon paino saa pultin katkeamaan.Tieto olisi tärkeä,kiitos jos joku tietää.
Pultin murtolujuus
Asentaja 2
5498484
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Mielestäni kyseessä on materiaalin lujuus, neliömilli kestää 88kg vetoa normaali teräs 37kg
Jos tiedät pultin halkaisijan niin saat laskettua vetolujuuden. sen vääntöjäykkyyden laskeminen on vaikeampaa, ja en muista kaavoja..
Voi olla että muisti pettää, mut muistelisin että 8.8 pultin myötölujuus on 0.8*800 N/mm^2 = 640 N/mm^2.
No se 800 MPa vastaa 800 N/mm^2 ja sen jälkeen tarvit tietää pultin halkaisijan.
Esim. 10 mm pultti minkä murtolujuus on 800 MPa.
A = pii*(10 mm)^2/4 = 78.54 mm^2
Fmax = 78.54 mm^2 * 800 N/mm^2 = 62832 N
N = a*m => m = N/a
a = g = 9.81 m/s^2
m = 62832 N / 9.81 m/s^2 = 6405 kg
Sitten pitää ottaa huomioon että kierteen kohdalla toi pinta-ala on pienempi, eli noin
halkaisija - nousu.
Ompahan tarinoita,en kerro.
niin.
pultti ei yleensä murru kierreosasta vaan sen kierteet leikkautuvat jolloin pultti ei kestä lähelläkään tuota mainittua 6400 kilogrammaa.
En ole nyt aivan varma päteekö laskelmasi pokkileikkausmurtumiseen. Siis,asennamme erään koneen 16 mm pulttien varaan jossa kaksi metallilaippaa kiristetään vastakkain. Laipat ovat pystyasennossa jolloin pulttiin tulee giljotiinimainen rasite jossa toinen laippa katkaisee pultin kuin giljotiinissa jos pultti ei kestä tätä poikkileikkaus rasitetta.
Kysymyksessä on muutaman tuhannen kilon rasituksesta.
Kuvauksesi perusteella kone jää "roikkumaan" laipan ja pulttien varassa? Silloinhan kyseessä ei olisi pelkkä giljotiinimainen rasite. Vai oliko koneen molemmissa päissä laippa?
Kone asetetaan roikkumaan neljästä pisteestä,joten rasitus tulee kohtisuoraan alaspäin jolloin vääntörasitusta ei tule.
Minulle ei avautunut "älykääpiön kaavassa tuo arvo 9.81 m/s^2,kuinka tämä saadaan ? vääntäkää rautalangasta :).
No jos siinä ei ole kuin yksi leikkautuvapinta niin jännityksen saat laskettua τ= F/A.
Useampi leikkautuvapinta τ = F/(m*n*A)
m = leikkautuvien pintojen lukumäärä.
n = liitoksen pulttien lukumäärä.
A = pultinpinta-ala
F = koneenmassa * g = koneenmassa * 9.81 m/s^2
τ = leikkausjännitys < murtolujuus.
Tämä pätee vain, jos reijät ovat suht tarkkoja pultteihin. Eli jos on paljon suuremmat reijät kuin pultit, niin menee niin vaikeeksi etten uskalla alkaa edes pohtimaan moista.
g on maan putoamiskiihtyvyys ja se on sovittu että käytetään 9.81 m/s^2 vaikka se vaihtelee eripuolilla maapalloa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetovoima
Sitten pitää ottaa huomioon onko se kuorma tasaista vai vaihteleeko se. Vaihtelevalla kuormalla menee taas vähän vaikeeksi.
Tämä " T=leikkausjännitys < murtolujuus." oliko se koneen aiheuttama pulttiin kohtisuoraan vaikuttava paino? Tiedän että pulttia kohti tulee noin 250 kg kokonaispaino tuolla kaavallahan selviää sitten lopullinen leikkausjännitys,elikkä puhutaan nyt tästä yhdestä pultista.
Mutta kysymys on vielä siitä mikä sitten on tuo paino minkä halkaisijaltaan 16 mm pultti kestää leikkautumatta poikki.Pultin murtolujuus on tuo 800 MPA.
250 kg * 9.81 m/s^2 * 4 / (pii*(0.016 mm)^2) = 12197734 N/m^2 = 12.2 N/mm^2 = 12.2 MPa
että luulis kestävän, mutta kannataa varmaan varmistaa joltain asiantuntijalta ettei käy vahinkoa.
Siitä viellä että jos reikä on suurempi kuin putti, niin kosketus on pistemäinen. Sen takia leikkautuva
pinta-ala on pieni ja τ kasvaa todella isoksi. Eli pultti leikkaantuu aluksi ja leikkantuminen loppuu kun τ < murtolujuus.
Laippojen välinen kitkakin pitää varmaan ottaa huomioon.
Yksi M16 8.8 pultti kestää leikkausta 77.2 kN (7720 kg), jos leikkauspinta on kierteettömällä alueella, kierteellinen leikkauskestävyys 60.3 kN (6030 kg). Veto kestävyys on 90.4 kN (9040 kg).
Laitetaan niin monta pulttia kuin on tarpeen. Yleensä kuitenkin vähintään 2 kpl.
Esikiristys ei vaikuta pultin murtokestävyyteen, mutta parantaa väsymiskestävyyttä.
Murtolujuus ja myötölujuus ovat eri asioita. Murtolujuutta ei pidä käyttää kapasiteettilaskelmissa, koska myötölujuus (jolloin tapahtuu plastisia muodonmuutoksia) on sitä reilusti alhaisempi.
materiaalille 8.8 murtolujuus on 800 N/mm2 ja myötölujuus 640 N/mm2. Leikkauskestävyyttä laskettessa myötölujuus pitä jakaa √3, koska leikkauslujuus on pienempi kuin vetolujuus.
Lisäksi murtorajatilamitoituksessa käytetään varmuuskertoimia (koska teräksenkin k
estävyydellä on hajontaa), joka pulteille on 1,25.
Eli leikkauskapasiteetti yhdelle M16 8.8 pultille on PII*8^2*640/(1,25*√3) = 59,4 kN.
Ei pitäisi neuvoa jos ei tiedä! Tulee vielä toisella kone alas...
"Eli leikkauskapasiteetti yhdelle M16 8.8 pultille on PII*8^2*640/(1,25*√3) = 59,4 kN.
Niin ja syytä lienee huomioida sekin, että laskennsassa käytetään pultin sydänhalkaisijaa, joka on jonkun verran pienempi, kuin itse pultin halkaisija.
Sekin vaikuttaa yllättävän paljon lopputulokseen!
Ei kyllä pidä paikkaansa! Nyrkkisääntö on, että jos kierrettä on sisällä 1,5 kertaa halkaisija, niin pultti katkeaa kierteen korkkaamisen sijaan!
9.81m/s on putoamiskiihtyvyys maassa. Eli jos lasketaan voimaa jolla maa vetää kiveä kohti, kerrotaan kiven massa putoamiskiihtyvyydellä. Sama voima on toki millä kivi vetää maata, ja maan pinta tukee kiveä nje.
Taulukoista löytyy kierteen sisähalkaisija sekä pultin sallittu staattinen eli lepäävä kuorma. Lisäksi löytyy materiaalikohtainen kiristysmomentti, jota käytettäessä pultti ei ylikuormitu. Pultteja ei pitäisi omin voimin laskea, jos tietopohjaa ei ole riittävästi. Tapauksissa, jossa voi olla onnettomuuden vaara pitää pulttiliitos ehdottomasti laskettaa asiantuntijalla. Asian tekee vielä vaikeammaksi, jos kyseessä on väsyttävä kuormitus. Sekin täytyy tietää, koska kuorma luokitellaan staattiseksi tai koska se on väsyttävä. Silloin liitoksen mitoitus lähtee aivan eri pohjalta kuin staattisen eli kuorman tapauksessa. Tunnen kyllä asian, mutta en sitä tässä voi ruveta selittämään. Pulttiliitos on yleensä vaikea mitoittaa, koska siinä pitää tuntea laitteen käyttö ja myös se kuinka kyseisessä liitoksessa olettamukset pitävä paikkansa.
Esittämässäsi 10 mm vakiokierteisessä pultissa kierteen jännityspinta-ala =
58 mm^2. Kierteen nousu = 1.5 mm. Sisähalkaisijaa et edes tarvitse.
Niin ja mutterissa ja ruuvissa on kanta ja aluslevy, eli jos kierre leikkautuu niin eikös se aluslevy/ruuvin kanta vielä ota kiinni?
Ja fysiikka-kammoisille voi tuon esittää nyrkkisääntönä "newtonit kun jaetaan kymmenellä, saadaan kilot".
Tuohan on toki ihan potaskaa fysiikan kannalta, mutta tavallinen kadunmies käsittää kilogramman voimaksi, ei ainemääräksi, tai ei näe massan ja painon käsitteillä mitään eroa.
Onhan painemittareissakin usein yksikkönä kg/cm2...
Hyvä heitto! Ainakin esim.mulle
pultti kestää triljoona kiloa.
??!?
Haaskaatteko todellakin aikaa moisten laskemiseen???
Jos tiedä koneesi painon ni marssit rautakauppaan ja sanot myyjälle millasen painon ripustat ni hän osaa katsoa taulukosta montako tarviit ja mitä mallia.
Ei niitä kukaan mihinkään pieniin kohteisiin juurikaan mitoita. (ei ole järkevää, kun suunnittelu ei ole ilmaista) Pultteja vaan laitetaan TARPEEKSI!
Ainoa fiksu vastaus vähään aikaan. Mutta valtaosa vastaajista haluaa leikkiä isoa poikaa ja kehua äidilleen miten HÄNEN laskuillaan autettiin isojen poikien töitä ja laskeskelee joillan ihmekaavoilla lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
No näinkin, mutta haluaisin nähdä sen rautakauppiaan joka jostain taulukosta edes katsoisi mitä ruuveja tarvitset...
Jos on 12mm pyöreä tanko (sokka) jonka pitää leikkautua 2 kohtaa, niin silloinhan leikkautuvaksi pinta-alaksi otetaan kaksi kertaa se ympyrän pinta-ala eli n. 226mm^2. Jos materiaalina on normaali S355 rakenneteräs, niin eikö silloin murtolujuus 355MPa ja leikkauslujuudeksi tulee 355/3^(1/2) eli noin 204MPa. Näin ollen leikkausjännitys 1500kg noin 15000N voimalla t=Q/A noin 66300000Pa eli 66,6MPa
Varmuuskertoimeksi tullee 204MPa/66,6MPa = 3,1
Sanokaa kestääkö 12mm sokka 1500kg kappaleen, ja millä varmuudella.
Käytetään yhdistettyä jännitystä tapauksen mukaan, mikäli käytetään leikkausta mitoittavana tekijänä, niin ruuvi katkeaa ilman minkäänlaista varoitusta.
Kokonaan mutteriin kierretty pultti ei koskaan petä kierteestä vaan katkeaa.
Pultin keston kilogrammoina saa kertomalla pultin poikkipinta-alan kyseisellä jännityksellä. Riippuen mitä lasketaan, niin käytä joko 640 N/mm2 taikka 800 N/mm2 ja kerrot sen poikkipinta-alalla ja muunnat N -> kg.
Pulttien lujuusmerkinnöissä (esim 8.8) ensimmäinen numero on vetomurtolujuus per 100, elikkä tässä tapauksessa 8 x 100 = 800 N/mm2.
Toinen numero antaa kertoimen, jolla em. vetomurtolujuus on kerrottava, että saadaan myötölujuus taikka 0,2% venymäraja (tämä on yleensä suurin sallittu kuormitus, koska murtolujuuteen asti ei voida mennä). Tässä tapauksessa se on 0.8 x 800 = 640 N/mm2.
Otetaan vielä toinen esimerkki:
Pultin merkintä on 10.9
vetomurtolujuus = 10 x 100 = 1000 N/mm2
myötöraja = 0.9 x 1000 = 900 N/mm2
Merkinnän avulla saadaan siis sekä myötöraja ja vetomurolujuus, eli suurin sallittu kuormitus- ja murtumisjännitys.
Entäs sitten kun lasketaan esim. potkuriakselin sokkaa kun teho tiedetään ja max pyörimisnopeus sekä akselin halkaisija ???
Tietysti lasketaan sokan murtuminen akselin vääntömomentin T vaikutuksesta. Vääntömomentti voidaan määrittää tehon P ja akselin kulmanopeuden ω (= 2⋅π⋅n, n on akselin pyörimisnopeus) avulla
T = P/ω = P/(2⋅π⋅n).
Toisaalta tämä momentti välittyy akselista potkuriin sokan kahden leikkaantuvan pinnan kautta, josta momenttiepäyhtälöksi saadaan
τ⋅D⋅π⋅d²/4 > T,
missä τ sokkamateriaalin leikkausmurtojännitys, D akselin ja d sokan halkaisija. Epäyhtälöstä voidaan sokan halkaisija d ratkaista
d> √[2⋅P/(D⋅n⋅τ)]/π.
Leikkauspinnassa leikkausjännitys ei jakaudu tasaisesti, mikä lienee jäänyt ketjuun kirjoittavilta huomaamatta.
Esim suorakulmiopoikkileikkauksella max leikkausjännitys on 1.5 * keskimääräinen leikkausjännitys.
Ontolla ohutseinäisellä ympyräputkella kerroin on väännössä taas suunnilleen 1.
Menee teikäläisten kaavoilla pultiti poikki.
mitää v*ttua ei noista ota poliisikaa selvää -.-'
16 millisen pultin tehollinen ala on 157 neliömilliä. leikkauskestävyys lasketaan fubista eli 8.8 pultilla:
Fv,Rd = 0,6*800*157/1,25 = 60,29 kN eli 6146 kg voi pultille sallia leikkausta.
Mahtava ketju. Tietäjiä ja ei tietäjiä. Mukava nähdä että, muutkin osaa.
Kuinka kovaan momenttiin M16 8.8 pultin voi vetää ennen kuin se venyy(myötöraja?) tai katkeaa(murtoraja?)?
Voiko tuota laskea?
Voi, mutta tällöin tarvirsee tietää kierteen nousu. Mitä tiheämpi kierre sen suurempi voima pulttiin aiheutuu
Mikäs asia jolla on yllättävän suuri vaikutus asiaan vielä unohtuikaan?
Ihan perus 2 mm nousulla mennään, kun kysyjän pultissa ei ole erikseen ilmoitettu nousua.
Pultit yleensä vedetään sellaiseen momenttiin joka jännittää 70% myötörajasta. Oikea momentti riippuu kierteen ja alustan kitkoista. Voidellulla pultilla on pienempi kiristysmomentti kuin kuivalla. Esim 8.8 m16 ruuvin suositeltu kiristysmomentti on noin 190Nm paikkeilla. Tällä saadaan siis 450N/mm2 jännitys pulttiin.
edellinen esimerkki kuivalla kierteellä
Tässä pitäisi korostaa että voitelun vaikutus on erittäin suuri, jo erilaisilla kierteen voiteluaineilla saadaan merkittäviä eroja saati sitten onko edes minkäänlaista voitelua.
Mitäpä siinä tapauksessa lasketaan jos 45 asteiseen pintaan pultattu laippa neljällä 12 mm 8.8 pultilla ja laipassa on kohtisuorassa ylöspäin metrin pituinen palkki, jonkä päästä roikkuu 5000 kg punnus. Pultit on kierretty 40 Nm momenttiin ilman öljyä. Kuinka suuri jännitystila on yläpulteilla ja kuinka suuri alapulteilla?
Siis 45 asteen kulmassa ylöspäin on palkki sojottamassa ja pultit ovat horisontaalisesti linjattu neliömäisesti 200 mm jaolla.
1 MPa = 1 N/mm2. Näin ollen 8.8 laatuisen pultin raaka-aineen murtolujuus on 800 N/mm2 eli 800 MPa. Myötöraja on 80 % 800 MPa:sta eli 640 MPa.
Eikös mitoitus tarvis tehsä sallittuja jännityksiä käyttäen ao varmuuskertoimet huomioiden
Kun asentajalla on riittävästi voimaa niin kyllä tuollaiset "pikku" pultit katkeaa pelkällä lihasvoimalla kiinto- tai lenkkiavaimella vääntäen. Moniin kohteisiin tarvitaan lujuusluokaltaan lujempia pultteja ja muttereita. Usein täytyy käyttää "irroitusöljyä" tai lämmitystä avaus apuna. Ja jos ei muuten aukene niin sitten poltetaan pois hitsipillillä mutterin tai pultin kanta tai käytetään poraa tai "rälläkkää".
Tämä vuoksi tarkoissa asennuksissa käytetään momenttivainta koska ei ole tarkoitus murtaa pultteja eikä muttereita.
Monia pultteja ja muttereita on rikottu työvuosien aikana.
Ei ole tullut vastaan pulttia eikä mutteria jota ei olisi saanut avattua tai asennettua paikalleen.
Työvuosia yli 30 vuotta. Oppipojat ja muut tunarit voivat kyllä itkeä puuttuvia työtaitojaan.
Sinulla asentuivat sujuvasti nekin pultit, joille oli unohdettu porata reiät?
Ei, kyllä ammattimies osaa lukea piirustuksia. Oppipojat ja muut tunarit voivat kyllä unohtaa lukea piirustuksista reijätkin.
Reikiä ei edes porata hitsattaviin liitoksiin. Eihän kaikki liitokset ole tätä "reikä-pultti-mutteri" liitosta.
Jotkut liitokset ovat jopa pelkkiä kutistusliitoksia jossa kiinnitys perustuu pelkkään puristuslujuuteen (kitkaliitos).
Jatkahan niitä koululäksyjen lukemista.
Vain+muutama+edellä+kommentoineista+tietää,+että+kaikki+vähänkään+vaativat+ruuviliitokset+ovat+ns.+kitkaliitoksia.+Tavanomaisessa+kitkaliitoksessa+ruuvi+kiristetään+niin+suurella+momentilla,+että+siihen+syntyvä+(veto)jännitys+on+max+90%+ruuvin+myötölujuudesta.+Vaativimmissa+kohteissa+saatetaan+käyttää+myötökiristystä,+eli+ruuvi+kiristetään+sen+myötölujuutta+vastaavaan+(veto)jännitykseen.
Pulttien leikkausjännitykset on tosiaan harvinaisia , kitkahan se on kun pitäisi toimia.
Tässä kuitenkin kai haettiin pulttien vetojännitystä, joka kuitenkin on aika suurelta osin ratkaiseva lähes kaikissa kansien ja laippojen ym. kiinnityksessä.
Vetojännitys kitkan (kiristysmomentti) lisäksi tulee korroosio. Pultit, ruuvit ja mutterit voivat ruostua kiinni. Joskus näihin auttaa irroitusöljy ja joskus on käytettävä voimatoimia (mm. mutterin murskausta, sahaamista, hiontaa, porausta, polttamista, kuumentamista jotta ruoste "palaisi", lyömistä tuurnalla tms.)
Irroitustoimissa yritetään välttää kiinnittyvien kappaleiden vaurioita.
Pulttien leikkauksesta aiheutuvat rikot ovat harvinaisia, koska on ylimitoitusta, esijännitystä sekä aina monta yhden sijaan, jolloin katkeaminen tapahtuu leikkauksen ja taivutuksen yhteisvaikutuksesta väännön mukaan pahimmassa kulmassa. Tilannetta helpottaa se, että taivutus ja leikkausmax. on lähes aina eri kohdassa.
http://docplayer.fi/docs-images/40/3715710/images/page_3.jpg