Myös oppilaitokset yrittävät korostaa asemaansa kielellisesti. Siitä pari esimerkkiä:
Ammattikorkeakoulut halusivat käyttää itsestään englanniksi nimitystä University. Ei kuitenkaan onnistune.
Eräästä savolaisesta kaupungista löytyy taasen uljaasti "Kansainvälisen viestinnän laitos". Luulisi sieltä lähtevän viestejä jatkuvasti ympäri maailmaa. Tosi asiassa on kyseessä kääntäjiä ja tulkkeja kouluttava yliopistoon kuuluva yksikkö.
Löytyykö vastaavanlaisia?
Ammattikorkeakoulut halusivat käyttää itsestään englanniksi nimitystä University. Ei kuitenkaan onnistune.
Eräästä savolaisesta kaupungista löytyy taasen uljaasti "Kansainvälisen viestinnän laitos". Luulisi sieltä lähtevän viestejä jatkuvasti ympäri maailmaa. Tosi asiassa on kyseessä kääntäjiä ja tulkkeja kouluttava yliopistoon kuuluva yksikkö.
Löytyykö vastaavanlaisia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
eivät ole kansainvälistä viestintää? Heh hee!
Eivätpä olekaan.
Mitä kansainvälistä se on, kun vaikkapa Suomessa käännetään viralliset asiakirjat ruotsiksi, maan toiselle viralliselle kielelle, tai tulkitaan vaikka somaliksi Suomen somalille?
Viestintä on kansainvälistä esimerkiksi silloin, kun vaikkapa suomalaiset puhuvat saksaa itävaltalaisten kanssa, ja siihen ei tulkkeja sun muita kääntäjiä tarvita.
Kyse onkin kielten välisestä viestinnästä. Siinä on asiallinen nimitys.
Taitaa olla vaikeaa löytää järkeviä vieraskielisiä vastikkeitakin mahtavalle nimelle.
Sattumoisin kansainvälinen viestintä ei ole samaa kuin kääntäminen ja tulkkaus yhteensä!!!
Pitipä sinun sitten ahtaat esimerkit keksiä, jotta sait teoriasi sopimaan. Hih. Viimeinen virkkeesi meni sitten jo mailikaupalla asian vierestä.
"Viimeinen virkkeesi meni sitten jo mailikaupalla asian vierestä."
Millä tavalla? Siinä sanottiin täsmälleen, niin kuin asia on.
Useimmitenhan kansainvälisessä viestinnässä ei tarvita tulkkia tai kääntäjää, joiden tarve ja merkitys muutenkin nyky-yhteiskunnassa on selvästi vähenemään päin.
Ainoastaan kielten opettajiksi valmistuvilleko esim. yliopistojen kieliopinnot sitten mielestäsi pitäisi suunnata?
En viitsi vääntää rautalangasta - voit ihan rauhassa pitää luulosi.
Ei suinkaan vain kielenopettaiksi valmistuville, he ovat vain osa kieliaineita opiskelevista.
Yliopistojen kieliopintojen tulisi valmistaa ihmisiä siihen , että he ovat joustavasti työllistettäviä eri aloilla. Osasta tulisi kielenopettajia, osasta kääntäjiä, toimittajia jne.
Muusta kielikoulutuksesta irtautunut kääntäjävääntäjäkoulutus ei ole onnistunut ratkaisu
Lukekaapa kääntämisvääntämislaitosten nettisivuja luulemisen sijasta.
On muuten luettu.
Laitoksista näkyy valmistuvan hyväpalkkaisia ja yleisesti arvostettuja ammattinsa taitajia, joista työnantajat kilpailevat.
Opintonsa keskeyttäneiden määrän on lähes olematon, gradut ovat tasoltaan häikäiseviä ja maistereita tulee kuin liukuhihnalta...
Kääntäminen on vain kääntämistä ja tulkkaus on vain tulkkausta. Voidaanhan niitä tosin käyttää kansainvälisen viestinnän apuvälineinä, mutta eivät ne itsessään sitä ole.
Jos kopioin paperille toisen kirjoittamaa runoa, ei sekään ole runoilua.
Samaan tyyliin kirjan kirjoittaminen on "vain" kirjan kirjoittamista, opettaminen "vain" opettamista ja sairaanhoito "vain" sairaanhoitoa... Juupa juu.
Ei kyllä kannattaisi julistaa tietämättömyyttään täällä, kun ei selvästikään ole perillä vähimmässäkään määrin siitä, mistä kielissä, viestinnässä ja kääntämisessä on kyse. Kuten jo yksi edellä, en myöskään vaivaidu selittämään sinulle sitä, sillä kuuroille korvillehan se menisi. Pidä luulosi, jos se tekee sinut onnelliseksi.
Kirjan kirjoittamisessa ja opettamisessa tarvitaan luovuutta, kääntämisessä ja tulkkauksessa ei, sillä niissähän toistetaan sitä, joku muu on kirjoittanut tai sanonut.
Kääntäjä ja tulkkihan ovat matkijoita, apinoijia.Jos rupeaa kääntämisessä tai tulkatessa ilmaisemaan omia ajatuksiaan, on epäkelpo alallaan.
Tietämättömyyttään kielissä, kääntämisessä ja tulkkauksessa, viestinnästä nyt puhumattakaan, osoittaisi se, joka rupeaisi edellä esitettyjä seikkoja kumoamaan. Sen huomasi edellisestä kirjoittajastakin.
Kyllä se vaatii aika paljon luovuutta, että saa minkä tahansa ulkomaisen kirjailijan kirjoittaman tekstin käännettyä suomeksi. Apinoinnista aika kaukana. On paljon kulttuurisidonnaisia ilmaisuja, joille pitää löytää vastine kohdekulttuurista. Joskus pitää keksiä uusia suomen kielen sanoja. Ylipäänsä vaati luovuutta, että saa aikaiseksi luettavan, yhtenäisen, oikeakielisen, kirjailijan tyylin välittävän ja monipuolista kieltä sisältävän tekstin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Vaatii todellakin juuri luovuutta herättää suomen kielellä eloon esimerkiksi täysin kuvitteellinen maailma, jonka kirjailija on luonut ja jonka kääntäjä välittää suomenkielisille lukijoille. Yhtä lailla, kun esimerkiksi kielenopettaja välittää oppilailleen jonkin kielitieteilijän (ei siis itsensä) ammoinaan keksimän kielioppiasian, kääntäjänkin työ perustuu aina jonkun muun alun perin kirjoittamaan lähdetekstiin. Jos viulisti soittaa Sibeliuksen säveltämän viulukonserton, onko se vain apinointia vai vaaditaanko siihenkin ehkä muutakin kuin apinointitaitoja?...
Suosittelen, että otatte yhteyttä esimerkiksi johonkin käännöstieteen opintoja tarjoavaan yliopistoon, Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon tai Kääntäjien ammattijärjestöön, jotta voitte keskustella tarkemmin siitä, mitä kääntäminen on tai ei ole. Varmasti ammattinsa tuntevia ihmisiä vastaamassa mieltänne askarruttaviin kääntämiseen liittyviin kysymyksiin.
Kääntäjän ja tulkin ammateista löytyy lisätietoa myös osoitteesta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/bookshelf/traduc_int_fi.pdf
Terveisin,
kääntäjä muttei apina
Alkajaisiksi kannattaa lukea FT Inkeri Vehmas-Lehdon aloittelijoille tarkoitettu käännösviestinnän ytimeen pureutuva kirja Kopiointia vai kommunikointia.
Kannattaa myös vilkaista linkkiä http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet01/joulu_1.html
Oletko kääntänyt koskaan kirjaa, asiakirjaa tai edes kokonaista sähköpostiviestiä? Yritä. Näet, mitä siinä tarvitaan. Pyydä toinenkin mielipide, koska on mahdollista, ettet itse tunnekaan asiaa tarpeeksi hyvin.
Tämä viestiketju osoittaa sen, että mutua on olemassa yhä liikaa. Äänessä näyttävät olevan ne, jotka vaihto-oppilasvuoden tuomalla vakaumuksella jättävät huomiotta sen, että on olemassa ammattilaisia (ihan totta) ja wannabekääntäjiä. Katsokaa neloskanavan tai SubTV:n käännöksiä ja päätelkää, kuka on ollut asialla. Käykää ostamassa Like-kustantamon kirja ja päätelkää, onko se ammattilaisen kääntämä - jollette löydä teksteistä mitään vikaa, voitte olla melko varmoja siitä, että teidän ammattitaidostanne puuttuu jotain isoa ja mahtavaa. Käykää kääntäjänkoulutuslaitoksen kurssit kolmanteen vuosikurssiin saakka - ja siitä eteenpäin, jos pystytte - ja huomatkaa, ettette olleetkaan ihan oikeassa.
Ei teidän tarvitse uskoa minun olevan ammatti-ihminen kääntämisessä, tulkkauksessa eikä opettamisessakaan. Tämä on pelkkä keskustelupalsta. Voisiko kirjoituksessani kuitenkin piillä pitkän kokemuksen ääni?