Haluaisin saada vastauksen radiolähetinongelmaan jota aloin miettimään aikani kuluksi.
Eli:
Jos minulla on värähtelypiiri jossa on vastus, käämi ja kondensaattori siten että konkka ja käämi on kytketty rinnan niin silloin piirillä on tietty värähtelytaajuus joka on kaavamuodossa:
f = 1 / 2 x 3.14 x (neliöjuuri L C). Tässä siis ykkönen jaetaan tuota surkeaa jakoviivaa seuraavilla luvuilla (L=käämin induktanssi ja C=konkan kapasitanssi). Mikä tällöin määrää piirin taajuuden? Onko se piiriin syötettävän vaihtovirran taajuus vai piirin itsensä taajuus? Ja saman ongelman toinen osa:
Löysin MAOLista kaavan käämin induktanssista mutta koska MAOL ei erityisemmin selittele kaavojaan niin tarvitsen tarkennuksia.
Kaava on siis: L = µ x ((N x N) x A / l). Eli "myy" kertaa (N toiseen kertaa A) jaettuna l:llä. Miten mahtaa olla tässä? N lienee käämin johdinkierrosten lukumäärä ja A käämin halkaisija? l lienee taas käämin pituus ja µ käämin sisällä olevan aineen suhteellinen permeabiliteetti?
Eli:
Jos minulla on värähtelypiiri jossa on vastus, käämi ja kondensaattori siten että konkka ja käämi on kytketty rinnan niin silloin piirillä on tietty värähtelytaajuus joka on kaavamuodossa:
f = 1 / 2 x 3.14 x (neliöjuuri L C). Tässä siis ykkönen jaetaan tuota surkeaa jakoviivaa seuraavilla luvuilla (L=käämin induktanssi ja C=konkan kapasitanssi). Mikä tällöin määrää piirin taajuuden? Onko se piiriin syötettävän vaihtovirran taajuus vai piirin itsensä taajuus? Ja saman ongelman toinen osa:
Löysin MAOLista kaavan käämin induktanssista mutta koska MAOL ei erityisemmin selittele kaavojaan niin tarvitsen tarkennuksia.
Kaava on siis: L = µ x ((N x N) x A / l). Eli "myy" kertaa (N toiseen kertaa A) jaettuna l:llä. Miten mahtaa olla tässä? N lienee käämin johdinkierrosten lukumäärä ja A käämin halkaisija? l lienee taas käämin pituus ja µ käämin sisällä olevan aineen suhteellinen permeabiliteetti?
Vastaukset 5
Vanhimmat
taajuus on oskillaattorin taajuus. Oskillaattorista saatavalla jännitteellä tai virralla, kuinka vain, voidaan syöttää resonanssipiiriä, esimerkiksi antennia.
Jos resonanssipiiri on oskillaattoripiiri, tai vaikuttaa oskillaattorin taajuuteen, niin sitten L:llä, C:llä ja R:llä on vaikutusta taajuuteen. Piirin resonanssitaajuus on tuo mainittu
1/(2*pii*sqrt(L*C)
mutta ei se välttämättä vaikuta lähettimen taajuuteen.
Tuo käämin induktanssi on paljon monimutkaisempi asia, kuin kaavasta voitaisiin päätellä: itse asiassa on olemassa ainoastaan yksi ainoa käämirakenne, jolle kaava pätee: toroidikäämi. Jos käämi on putken muotoinen, niin tuosta saa vain yläkantissa olevan likiarvon.
Suosittelen: Voipio: Sähkö- ja magneettikentät.
Onko siis niin että mikäli syöttäisin em. piiriin jonka taajuus on f esimerkiksi verkkovirtaa jännitteellä 230V ja taajuudella 50Hz niin se ei kuitenkaan vaikuta piirin värähtelytaajuuteen vaan piiri edelleenkin värähtelisi omalla taajuudellaan välittämättä 50Hz taajuudesta? Vai pakottaisiko 50Hz taajuus piirin taajuuden muuttumaan johonkin suuntaan?
Onko sitten olemassa jokin tietty kaava jolla käämin induktanssin saisi määritettyä? Kaikki induktanssiin vaikuttavat tekijät ovat kyllä tiedossa mutta toimiva kaava puuttuu. Kaava jonka mainitsin on MAOLista ja ilmeisesti ei anna oikeaa arvoa... vai?
Resonanssitaajuuden määräävät vakiot L ja C.
Jos rinnakkaispiiriin syötetään jännite, jonka taajuus on pienempi kuin piirin resonanssitaajuus, on piirin impedanssi induktiivinen, päinvastaisessa tapauksessa kapasitiivinen.
Induktanssin laskemiseksi löytyy kyllä likiarvokaavoja. Taitaa vaan olla vaikeaa ottaa mukaan kaikki vaikuttavat tekijät.
riippuu, mitä tarkoitat värähtelyllä. Minä yleensä miellän asian niin, että oskillaattoripiirit värähtelevät, jolloin taajuus saadaan tuosta kaavasta.
Jos kytket oskillaattorista saadun 50 Hz taajuisen jännitteen LC-piiriin, niin kyllä siellä kiertää 50 Hz taajuinen virta, ja nuo L ja C vaikuttavat ainoastaan virran suuruuteen, joka voidaan laskea niiden reaktansseista.
Ei ole muita tapauksia kuin toroidikäämi ja ns. yksikierroksinen käämi, joille voidaan laskea jostain kaavasta täsmällinen induktanssi. Tuossa ns. yksikierroksisessa käämissä voi tietenkin olla kierroksia N kpl, mutta sillä ei saa olla pituutta, mittoina ainoastaan r tai A. Ja kaava ei ole sama kuin toroidikäämillä, muistaakseni nimittäjässä on kakkonen. Kaikki muut rakenteet lasketaan likiarvokaavoista, nimittäjässä jotain ykkösen ja kakkosen väliltä. Suosittelen edelleenkin:
Erkki Voipio: Sähkö- ja magneettikentät.
Googlettamalla saatat saada jotain laskukaavoja.
Niin, sen toroidikäämin induktanssi on tuo
L = µ*N^2*A/l.
Jos tuohon sijoitetaan
A = pii*r^2
l = 2*pii*r
N = 1
niin saadaan toroidikäämi, jonka reiän halkaisija on nolla, ja kierrosmäärä yksi,
eli yksikierroksinen käämi, jonka säde on r:
L = µ*r/2
Jos käämin pituus pidetään nollana, niin voidaan käämiä useampi kierros:
L = µ*N^2*r/2,
jollen ihan väärin kaavoja johtanut. Muille käämirakenteille joudutaan laskentahommiin, helpoimpia lienee Helmholtzin rakenne, jossa on kaksi yksikierroksista käämiä sarjaan kytkettynä halkaisijan etäisyydellä toisistaan.