siinä loppujen lopuksi tekee työn, pintajännityksestä syntyvä voimako saa aikaan potentiaalienergian muutoksen esim veden noustessa kapillaarisesti?
voiko kapillaari-ilmiön saada ikäänkuin jatkuvatoimiseksi (pumppu/"ikiliikkuja")? Siis tarkoitan sitä että neste nousee ohuessa putkessa tietyn matkan ja valuu putken päästä ulos ja alas? Pintajännitys ilmeisesti estää nesteen ulostulon putken päästä, mutta entäs jos pintajännitystä "poistetaan" jollakin putken päässä?
Kasveissa (puissa) vesi voi kapillaarisesti nousta pitkänkin matkan ja poistua, mutta tämä poistuminen kai tapahtuu lisäenergian (lämmön)avulla haihtumalla lehdistä?
voiko kapillaari-ilmiön saada ikäänkuin jatkuvatoimiseksi (pumppu/"ikiliikkuja")? Siis tarkoitan sitä että neste nousee ohuessa putkessa tietyn matkan ja valuu putken päästä ulos ja alas? Pintajännitys ilmeisesti estää nesteen ulostulon putken päästä, mutta entäs jos pintajännitystä "poistetaan" jollakin putken päässä?
Kasveissa (puissa) vesi voi kapillaarisesti nousta pitkänkin matkan ja poistua, mutta tämä poistuminen kai tapahtuu lisäenergian (lämmön)avulla haihtumalla lehdistä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos pintajännityksen poistaa, niin ei se neste enää mihinkään kiipeä.
attä jos pintajännitys poistettaisiin PUTKEN PÄÄSSÄ..
täytyy lukea tarkkaan kuin vakuutusehtojen pientä pränttiä.
En muista enää ihan _tarkkaa_ selitystä. Mutta siis neste nousee kapillaarin seinille ja pinta muuttuu koveraksi. Tällöin kapillaarin sisällä, juuri nesteen pinnan alla paine on pienempi verrattuna kapillaarin ulkopuoliseen tilanteeseen (tältä osin tarkka selitys on päässyt unohtumaan), jossa paine on ilmanpaine. Tällöin tuo kapillaarin sisällä oleva pinta nousee sille korkeudelle missä "aloituskorkeudelle" kohdistuu ilmanpaine. Koska tuo em. paine-ero on 2xpintajännitys/r, neste nousee korkeudelle jonka hydrostaattinen paine (roohoogee) on yhtäsuuri.
Ja kapillaari-ilmiöhän voi olla myös päinvastainen jos kapillaarin pinta "hylkii" nestettä, jolloin pinnasta tulee kupera.
Eihän muuta voimaa kuin painevoima ole olemassakaan.
Myös kapillaari-ilmiö selittyy kyseisen voiman avulla.
Atomithan värähtelevät, koska ne koko ajan laajentuessaan tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan ja poispäin maapallon keskipisteestä, jonne näin syntyy paine ilman painovoimaa ja näin me myös pysymme tukevasti koko ajan maan pinnalla ilman painovoimaa, koska maan pinta työntyy hurjasti koko ajan poispäin maapallon keskipisteestä.
Kasveissa vesi alkaa nousta ylöspäin keväällä, kun auringosta tulevat energia-aallot saavat veden molekyylit tönimään toisiaan normaalia nopeammin poispäin toisistaan kohti vähemmän tiheää aluetta eli ylöspäin.
Yksi yksinkertainen periaate ei tarvitse gravitaatiovoimaa tai sidosvoimia.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034
No se kapillaari ilmiö perustuu aineiden välisiin adheesio voimiin, eli vetävätkö ne toisiaan puoleensa tai hylkivätkö ne toisiaan. Tämä taas johtuu niiden kemiallisesta rakenteesta, mistä johtuu atomin varaus.
Vesi ohuessa lasiputkessa pyrkii nousemaan, koska lasi vetää vettä puoleensa, mutta jossain muoviputkassa vedenpinta painuukin alaspäin, koska muovi hylkii vettä.
Samaan perustuu se, kun elohopea menee sellaiseksi pallukaksi ja sitä on vaikea saada kiinni.
Tuota paine-eroa vaan en osannut suoralta kädeltä selittää tarkemmin. Että miksi alussa kapillaarin sisällä nesteen pinnassa on pienempi paine kuin ulkopuolella. Enkä nytkään viitsi miettiä sitä enempää. Mutta jos löytyisi selitys niin lukisin kyllä.
No toi edellinen viesti olikin tarkoitettu ton savorin kommentin (mistä en ymmärtänyt hölkäsepöläystä) vastapainoksi.
Eikös se paine-ero johdu siitä kun ne reunat nousevat, niin veden koheesiovoimat pyrkii palauttamaan vedenpinnan alkuperäiseen muotoonsa, siksi se nousee siitä keskeltäkin. Kun kapillaariputkessa pinta on korkeammalla, niin paine on roo*g*h:n verran matalampi.
jos vaikka hyppää niin eise maa yhtään lähemmäksi tule, eikä kaveri lennä ilmaan siinä vieressä. maapallon ympärysmittakaan ei oo kasvanu viimeaikoina nii hirveenä