josku nähdä edes pieni meteori putoamassa
ilmakehään, isoista ei uskalla mainitakaan
(yli metriset) tehnee jo merkkejä ympäristöön?
ilmakehään, isoista ei uskalla mainitakaan
(yli metriset) tehnee jo merkkejä ympäristöön?
olis se hienoa
5
14663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
1. Helmikuuta vuonna 2019 me kaikki jotka olemme pysyneet elossa sinne asti, olemme todistamassa kuinka 2 kilometriä halkaisijaltaan kookas meteori iskeytyy Maahan nopeudella 28 km/s ja tuhoaa ihmiskunnan for good..
No se ei lienekkää järin hianoo sitte!!! Mie oon nähny kyllä muutaman kunnon bolidin välillä, mut nää kaupungin ärsyttävät valosaasteet ottaapi pattiin ja kovasti. Saisivat suunnata valot maahan eikä taivaalle...
Niin, mutta uusien laskujen mukaan se meneekin maapallon ohi, tosin läheltä.
Mutta katsos, minua on kiehtonut, jos joskus näkisi vaikka sellaisen melkein
törmäävän asteroidin ohittavan maapallon ihan läheltä, vaikka nyt vain 2000 km
etäisyydeltä tai sellaiselta, että se näyttäisi hetken ihan täysikuun kokoiselta.
Olisihan jännä ilmestys, olis hetkeksi maapallolla 2 kuuta? Entäs sitten, olisiko sellainen
joskus mahdollista, että maapallo joskus sieppaisi ohikiitävän asteroidin
pysyväksi toiseksi kiertolaisekseen?
sen täytyisi olla täydellisten sattumien summa
ja oikeastaan mahdotonta ilman törmäystä maahan,
nimittäin mikä muu voima pysäyttäisi sen juuri
maan viereen..? -tilannetta voisi ehkä verrata
magneettiin ja raudanpalaan jotka ovat painottomassa tilassa, saisiko ne niin tarkalle
etäisyydelle heittämällä etteivät osu toisiinsa??
Tuskin Maa voisi 'siepata' asteroidia kiertolaisekseen, sillä Maan painovoima ei pystyisi vaikuttamaan paljoakaan niin valtavaan ja nopeasti liikkuvaan kappaleeseen.
Olen silti ajatellut, että jos se menee kerran Maan ohi, niin voiko se osua kuuhun? Siitähän tulisi aikamoinen pamaus, joka vaikuttaisi myös maapallon ilmiöihin, kuten nyt vaikka vuorovesi-ilmiöön. Riittäisiköhän räjähdyksen voima ääritapauksessa myös kuun kiertoradan muutamiseen?
Koska planeetoilla on kuita, niin kuun sieppaus on "tavanomaisen luonnollinen" asia. Se edellyttää asteroidilta vain sopivaa taivasbiljardia Maan, Marsin ja Venuksen ympärillä, niin että useat lähiohitukset leikkaavat liikenopeutta pienemmäksi, kunnes saalis on pyydystettu painovoiman kahleisiin. Sieppaus tuskin olisi kuitenkaan pysyvä, vaan muut kieputtelijat kuten erityisesti oma Kuumme, heittäisivät sen ennen pitkää muille radoille, tai se törmäisi Maahan tai Kuuhun.
Parikilometrisen asteroidin törmäys Kuuhun ei muuttaisi Kuun rataa miksikään, eikä vaikuttasi vuorovesiin. Kuuhun syntyisi vain joidenkin kymmenien kilometrien läpimittainen uusi kraateri. Törmäyksessä kuusta sinkoutuisi paljon kuun kimpaleita avaruuteen ja niitä sitten mätkähtelisi seuraavina miljoonina vuosina maahankin.
Tätä juuri ajattelinkin, että onhan se maan kuukin
täytynyt jostain tulla, siis aikanaan jäädä maan
"vangiksi", kiertolaiseksi. Ja sitten onhan ne
Marsin pikkuruiset kuut (Phobos ja Deimos). Mitäpä
ne muuta ovat kuin Marsin kiertolaisiksi jääneitä
asteroideja.
Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan Maahan on aikoinaan törmännyt jokin toinen Maata pienempi planeetta ja törmäyksen seurauksena on syntynyt Maalle kiertolainen eli kuu.
Muistelen jostain lukeneeni, että Marsin ainakin läheisempi kuu on lähestymässä pikkuhiljaa planeettaa ja törmää siihen joskus.
Maalta tunnetaan kaksi "troijalaista" asteroidia, 2002 AA29 ja 3753 Cruithne, jotka ovat samalla kiertoradalla Maan kanssa suunnilleen 60 asteen päässä. Edellinen on sen verran kaltevalla radalla, että se parintuhannen vuoden välein joutuu joksikin aikaa Maan satelliittiradalle, siis kuuksi.
Kiertoratakaavioita näistä kahdesta kummajaisesta
http://www.astro.queensu.ca/~wiegert/
Reilu kuukausi sitten Siperiassa, Irkutskissa. Komea valoilmiö ja loppuräjähdys. Paikka löytyi venäläisten ja jenkkien yhteistyöllä: venäläisten seismometrien räjähdystärinät ja jenkkien satelliittipaikannus. Ilmakehässä tapahtunut räjähdys on kaatanut ja pirstonut puita, muttei tunguskalais-laajuudessa. Talven lumet ovat jo peittäneet maiseman, joten maakraaterita ei näkynyt. Tutkimukset jatkuvat ensikesän koittaessa.
Olis pitänyt olla Siperiassa, niin olisi voinut nähdä valoilmiön. Kosmisella nopeudella tuleva murikka läpäisee ilmakehän muutamassa sekunnissa, joten ihailuaikaa ei jää paljon. Jos on pilvistä, maisema vain välähtää kirkkaaksi. Selkeällä yöpimimeällä taivaalletuijottelijalta voi mennä näkö välähdyksen kirkkauden ja lämpösäteilyn vuoksi. Allaolevalta voisi lähteä paineaallosta taju ja lisäksi tulisi kaatuilevia puita niskaan.
Marraskuussa välähtelee...
Leonidit ovat yksi kuuluisimmista meteoriparvista. Erityisesti se on tunnettu aika ajoin toistuvista meteorimyrskyistään. Viimeisin näistä oli vuonna 1999. Parvella on 33 vuoden jakso, jonka välein parven aktiivisuus kasvaa huomattavasti. Leonidit ovat aktiivisia 14.-21.11. Leonidit näyttävät tulevan Leijonan sirpin alueelta. Radiantti on korkealla etelässä vasta klo 7, joten myöhäinen aamuyö on parasta havaintoaikaa. Tähdenlentoja näkyy kuitenkin käytännössä kaikkialla taivaalla. Maksimeita ennustetaan olevan kaksi, jotka ovat 19.11. klo 6 ja klo 12. Tällöin saattaa näkyä muutamia satoja leonideja tunnissa. Täysikuu, joka on 20.11. klo 3.34, haittaa melkoisesti havaintoja.
Vaikka viime vuoden Leonidit olivat suhteellisen hyvä, asiantuntijoiden ennusteet tämän vuoden meteorisateelle lupailee huomattavasti voimakkaampaa meteorisadetta. Paha vain, että maksimi osuu lähes täydenkuun ajankohtaan joka pudottaa nähtyjen meteorien määrän ehkä 1/5 osaan mitä täysin pimeässä voitaisiin nähdä. Mutta jos tunnissa ennusteiden mukaan nähtäisiin ilman täysikuuta nähtäisiin noin 10 000 meteoria niin viidesosa tästä on 2000 meteoria ja sekin on vielä erinomainen tulosta. Lisäksi ne kaikki ovat tavallista kirkkaampia. Joten toivoa sopii, että Leonidien ajankohtana sää olisi pilvetön sillä meteorisateen maksimi tapahtuu silloin kun säteilypiste on Euroopan yläpuolella.
Näkymisen arvioitu maximi: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/uutleo02.html
Lisätietoa Leonideista:
http://www.astronetti.com/taivas/
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/uutleo02.html
Keskustelua Leonideista:
http://groups.google.com/groups?hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=leonidit&btnG=Google-haku
Isompia pläjäyksiä Suomen taivaalla:
http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/met/met_hist.htm
että tänäaamuna oli pilvistä,nyt surkea ajokeli.
leonidien maksimihan ois ollu aamukuudenkieppeillä
tänään tiistaiaamuna. lapissa ehkä jossain on
taivas ollut pilvetön. löytyskö netistä osoitetta
jossa olis kuvattu tämänaamun tulipallot?
löytyy osoitteesta
www.spaceweather.com