Olen herkkä, keskustelutaitonen, kiltti ja hellä. Ulkonäöltäni olen miehekäs ja jotkut ovat sanoneet jopa komeaksikkin. En etsi yhden illan juttuja vaan vaimoa.
Kuuntelen aina naisten murheet ja olen heille olkapää mihin nojata.
Mikä on kun naiset halauvat olla vaan kavereita?
Aina sama kuvio: " Veli-Pekka, olet tosi mukava, mutta en tunne sinua kohtaa sitä jotain. En halua pilata kaverisuhdettamme."
Mistä tämä johtuu?
Kiitos etukäteen vastauksista ja hauskaa kevättä.
Kuuntelen aina naisten murheet ja olen heille olkapää mihin nojata.
Mikä on kun naiset halauvat olla vaan kavereita?
Aina sama kuvio: " Veli-Pekka, olet tosi mukava, mutta en tunne sinua kohtaa sitä jotain. En halua pilata kaverisuhdettamme."
Mistä tämä johtuu?
Kiitos etukäteen vastauksista ja hauskaa kevättä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ehkä naiset eivät ensisijaisesti etsi olkapäätä vaan hieman karskimpaa miestä? Ainakin minä etsin ensisijaisesti melko maskuliinista kaveria. Saa hän sitten myöhemmin olla hyvinkin hellä ja ymmärtävä, mutta vasta sitten kun on jo valloittanut minut...
Olen minäkin kuunnellut naisten huolia ja murheita monta kertaa, jopa "nostanut jaloille" masentuneita raunioita.
Mitä tapahtuu sen jälkeen kun ovat saaneet purkaa pahan olonsa minuun?
Eivät edes kiitä!
Entäs kun mulla on huolia? Kuuntelevatko he? Eivät!
Olen päättänyt että vastedes autan vain ystäviä.
Kyllä miehistäkin löytyy yksilöitä, joilla on niin huono itsetunto, että kun ovat raiteiltaan, niin heitä saa hyssyttää aikansa ja sitten yrittää pönkittää heitä kaikin mahdollisin tavoin, että he saavat uutta tuulta purjeisiinsa. Ja kuinka ollakaan, vastavuoroisuutta ei löydy ja kiitosta ei koskaan lausuta, tosin sehän se paras kiitos kuitenkin on, että on onnistunut avunannossaan. Voin kyllä omalta kohdaltani sanoa, että tällaiset "reppanat" ovat varsin vaativia ja rasittavia "ystäviä". Joku muu saa heidät aina tuohon tilaan ja joka kerta he kääntyvät sinun puoleesi vain huolineen ja murheineen, imevät suunnattomat määrät energiaa "pelastuakseen", kunnes taas joku muu saa heidän huomionsa.
Mun mielestä tällaisten ihmisten pitäisi opetella selviämään asiat aina sen ihmisen kanssa, jonka kanssa näitä ongelmia on, eikä "vaatia" ns. ulkopuolisia tekemään näitä paskasia töitä. Jokaisen pitäisi ottaa vastuu omasta elämästään!
Vaikuttaa siltä, että olet homoseksuaali joka ei ole myöntänyt asiaa itselleen. Naiset aistii sen.
Hauskaa kevättä myös sinulle Veli-Pekka ja voimia.
Minä saatana mikään homo oo? Mitä helvettiä höpötät?
Kohteliasti kysyin apua ja tälläsiä paskan jauhajia..
.......................... varmaan, uskoisin niin..
ilmiöstä löytyypi webistäkin kirjoituksia vaikka kuinka.
> Olen herkkä, keskustelutaitonen, kiltti ja hellä.
Naiset ehkä sanovat haluavansa tuollaisen miehen, mutta ei ne oikeasti ihastu tuollaiseen.
Kokeilepa huviksesi olla jollekin sutturalle ihan jotain muuta ja katso miten käy. Koekaniineiksi kannattaa valita sellaisia joista et oikeasti välitä tippaakaan, niin et hommassa säre itseäsi.
olla noin paha?
Kun on tarpeeksi kauan ollut oma itsensä ja huomannut että se ei koskaan ole oikein tai riittävästi, niin sitä tyhmempikin oppii.
En mä tämän pelin sääntöjä ole keksinyt, yritän vaan noudattaa tuomarilinjaa. Ja tuomarit on aina naisia.
Ei pidä kostaa viattomille, jos joku nainen on joskus pölläyttänyt sua!!! Samalla tavalla kuin säkin koet olevasi ihan yes mieheksi, on olemassa myös ihan mukavia naisia. Koita vaan löytää se omasi ja jätä tuollaiset jonninjoutavat kommentit lausumatta.
Itse saman kokeneena, olen valitsemassa ihan toista linjaa.
Eihän tässä mistään kostamisesta ole kysymys. Minä kuten aloittajakin varmaan tiedämme että on paljon mukavia naisia jotka tarvitsevat kaveria ja olkapäätä:/
Onko sulla sitten antaa Veli-Pekalle jotain parempia neuvoja? Sitä "ole vaan oma itsesi" ei ehkä kannata enää tarjota, kun sitä varmaan on yritetty riittävästi:)
Veli-Pekalle ei oo osunut kohille vielä se oikea, näin mä ajattelen. Jos hää olis huolinut kenet tahansa näistä naisista kumppanikseen, mutta he eivät häntä, niin minä ainakin hänenä osaisin antaa arvoa näille naisille siinä suhteessa, että ovat tienneet, mitä haluaa. Kyllä kai jokainen suhde on alussa tosi hehkee, mutta Veli-Pekkakin olisi todennäköisesti katunut muutaman vuoden päästä sitä, kun huoli sellaisen naisen, joka ei ollut hälle omistautunut. Kyllä Veli-Pekka varmaan saa tietynlaisen nautinnon siitä, kun voi olla toiselle avuksi aina silloin, kun lämmintä kainaloa tarvitaan, mutta jossain vaiheessa hääkin toivois vastavuoroisuutta sellaiseen touhuun ja noilta naisilta sellaista ei olisi saanut koskaan. Veli-Pekka ansaitsee jotain paljon enemmän, naisen, joka huomioi myös hänet ja joka hyväksyy hänet juuri sellaisena kuin hän on ja rakastaa siitäkin huolimatta häntä. Kenenkään takia ei kannata omaa luontoaan muuttaa, pitää olla vain rehellinen oma itsensä, sen pitää riittää, näin mä uskon olevan.
Tsemppiä Veli-Pekalle!
sellaiset naiset joista en välitä tippaakaan, kun on ihan sama miten käy. Näille kun sanoo ihan mitä sattuu eikä noteeraa niiden tunteita, on vähän "pervo" ja jopa "törkeä" niin koko ajan ovat kimpussa. Ihan vasta yritin luoda jotain kiinnostavan naisen kanssa jotain vakavempaa ja heti kun vähän avauduin, niin jopa se loppui siihen. NEUVO! Kohtele naisia kuin esineitä ja ne on sinun..
Mielestäni herkkä ja kiltti eivät ole kovin miehekkäitä ominaisuuksia, joten niitä ei kannata mainostaa. Kiltti kenen tahansa aikuisen ominaisuutena on mielestäni vähintäänkin epäilyttävä.
Et vaan ole kohdannut sitä naista, jonka kanssa kolahtaa molemmin puolin.
Ei tunteitaan voi määrätä. Ei niistä voi itse päättää. Jos sitä jotain ei tunne, niin sitten ei vaan tunne.
Naiset ajattelevat, että olet heidän veljensä Pekka. Olet ehkä liian kaverimainen. Puhutko naisten kanssa mitään kaksimielistä tai hieman vihailevia juttuja, koska naiset syttyvät puheella. Älä siis kerro mitään lapsellisia alapääjuttuja, vaan eroottisia enemmänkin.
juu, mulla on kans useampi kaveri-mies jotka olisi halunneet enemmänkin...
yhden kanssa me yritettiin seurustella, mut ei siitä tullut mitään, nyt ollaan vain ystäviä.
naisille toi kaveri-mies on vähän niin kuin kallio, vakaa, luotettava ja aina siinä.
ja kun se kallio osoittaakin kiinnostustaan, iskee paniikki...sehän liikkuu..
sitten sitä alkaa miettimään että mitä kaikkea olet kertonut, seksimokat yms....
se on tavallaan siltä mieheltä suunnaton petos jos se menee ja rakastuu siihen naiseen...tiedän, kuulostaa tyhmältä..
ja kaveruutena alkanut juttu harvemmin pitää sisällään suurta kemiaa ja intohimoa, eihän sitä alunperinkään ollut niin miksi myöhemmin?
mailaa [email protected]
;) voimia...
Haluasitko itse naisen, jolla olisi paljon miehiä purkamassa aina kaikenlaisiaan huoliaan sille. Se olisi aina niitä miehiään varten valmiina olkäpäänä ja aivan kaikkien miesten kaveri, siitä huolimatta millaisia miehet olisivat. Kaikki tietäisivät että tuo nainen on joka ainoan miehen tuki ja turva. Aina valmiina niitä varten kuin partiopoika. Naapurisi ja kaverisi, tutut ja työkaverit kaikki tietäisivät tuosta naisesta kaikenlaista ja pyytäisivät sitä aina apuun kun naisellisia avuja tarvitaan ja muutenkin. Se kuuntelisi jokaisen huolet ja olisi niille mukava aina ja ikuisesti kiltisti valmis keskustelemaan ja hellimään kaikkia, eikä koskaan asettaisi kyseenalaiseksi mitään kaverisuhdettaan toisiin miehiin.
Vastaa rehellisesti kelpaisiko sinulle rouvaksi tällainen koko kaupungin miesten ilo?
miehen, joka on jokaisen MUUN NAISEN käytettävissä aina? Tuskin kukaan tosissaan edes ajattelee miestä, joka korjasi hilkan ja liisan putket, kuunteli mirjan ja marjan ja pirjon huolet, auttoi sinikkaa ja pirkkoa muuten vain, piti hauskaa ilonan ja annikan ja elinan kanssa, soittelee suvin ja nooran ja maaritin kanssa, harrastaa jennin ja sannin ja hennan kanssa, treenaa inkan ja arjan ja miian kanssa, on aina on aina valmis kahville saijan ja merjan kanssa,
jne, jne.. AArgh, mikä mies..
Edelleen miehessä voi olla ne aivan samat ominaisuudet, mutta se käyttää niitä aivan väärin ainakin jos jonkun haluaa ottavan sen tosissaan.
Ihana mies varmaan voi olla, eikä noissa ominaisuuksissa ole mitään muuta vikaa, kuin että ne voisi laittaa puhelinluettelon keltaisille sivuille julkiseen jakeluun. Muuten olisi varmaan oikein hyvä mies.
Naisille pitää olla vittumainen, ole eri mieltä niiden kans, mene kavereiden kans ulos vaik eukko haluis olla sun kans. Tee selväksi et saat muita naisia(ei niit välttämättä tarvi ottaa), mene jatkoille vieraiden ihmisten kanssa. Ole mies, harrasta jotain adrenaliinia kehittävää lajia, aja autolla lujaa, ryyppää, vedä röökiä.
Tee noit kaikkia, tai ainakin osaa, ole samalla fiksu, hyvä käytöksinen ja ennenkaikkea mies.
Ei tarvi olla linnaretku, juoppo tai narkkari, vaan mies omien mielipiteiden ja ajatusten kanssa. Mitkään helvetin kukkakeppihihhuli-pojat ei naismarkkinoilla menesty. Empaattisuus ei ole pahe, sitä pitää vaan näyttää riittävän vähän ja oikeissa paikoissa.
Naisille on tavattoman kätevää pitää muutamaa hyödyllistä miestä reservissä. Tarvitaan vain hymy, muutama mukava sana puhelimessa tai tekstiviestissä, ujompi mies mielellään ymmärtää sen edes jonkinlaisena mahdollisuutena lähestyä. Ja näin tulee risto reipas iloisena lohduttamaan murheissa, pönkittämään samalla itsetuntoa, poraamaan reiät seinään, kantamaan pesukonetta ja niin edelleen. Ja hyödyllinen tohveliparka elättelee pientä onnetonta toivon kipinää, vaikka todellisuudessa on jo vahvasti luokiteltuna lokeroon 'ei mitään mahdollisuuksia'. En sano että kaikki naiset tekisivät tätä ainakaan tietoisesti, mutta aika monet tekevät. Ainoa mahdollisuus päästä moisesta kurimuksesta on todellakin jo mainittu 'no more mr. nice guy' -linja. Eli hiukan enemmän sikaa ja opetellaan sanomaan tylysti ei. Esim: 'Ei käy! - on muuta porattavaa tänä viikonloppuna' vaikkei olisikaan :)
Joo, mulla sama. Naiset joko pelkää mua, kun pitävät mua liian komeana (parin naisen kommentit), pelkäävät, että vain esitän fiksua ja empaattista (parin naisen kommentit) tai sitten pelkäävät näitä mun molempia ominaisuuksia (oma arvioni).
Sinkkuna vielä 22-vuotiaana.
En oikeastaan tiedä, miten tämä liittyy naisen "iskemiseen", mutta kaipa tämä mutkan kautta liittyy siihenkin...
Tunnistan itsestäni samoja piirteitä, kuin Veli-Pekka itsestään. Hyväksi kuuntelijaksikin minua on sanottu. Minua ei koskaan ole kiinnostanut yhden illan jutut ja onhan noita tyttöjä/naisia kertynyt, jotka murheitaan ovat minulle tilittäneet... useita. Näissäkin naisissa on ollut niitä, jotka olisin ottanut itselleni koska tahansa ja jonkun saattaisin ottaa vieläkin. Toiset eivät välttämättä murheitaan minulle tilitä, mutta ovat kuitenkin selvästi liikkeellä "kaveripohjalta", näin ovat sanoneet tai muuten ilmaisseet.
Kuvio on lähes sanasta sanaan sama, kuin Veli-Pekalla. Kavereita tulee (ihan vastikään jälleen yksi), mutta muuhun en kelpaa.
Itsetunto alkaa olla hieman koetuksella, kun miettii, että mikä minussa on vikana, kun en muuhun kelpaa, kuin kaveriksi. Sen tiedän, että mikään adonis minä en ole, mutta tähän asti on ollut sen verran hyvä itsetunto, etten ole ulkonäössäni mahdollisesti olevia puutteita pahemmin miettinyt. Näillä korteilla mennään, mitkä jaettu on. Komeuden puute aiheuttaa usein vain sen, ettei naiset ehkä niin herkästi lähesty esim. baarissa. Olen ajatellut, että sitten, kun joku vaivautuu ottamaan selvää, tai pääsen näyttämään, mitä kuoren alla on, niin hyvät puoleni puhuvat puolestaan...
Ystäviltäkin olen neuvoa kysynyt. Useimmat kehottavat olemaan oma itsensä ja tuohon uskon edelleen itsekin. En halua esittää välinpitämätöntä, vittumaista, renttua yms., kun en sitä mielestäni ole (no ehkä joskus olen vittumainen, mutta useimmiten sillon joku asia ottaa tosi pahasti päähän).
Olisiko kuitenkin parempi esittää jotain muuta, mitä oikeasti on? Siihen en haluaisi ryhtyä, koska haluan ihmissuhteideni olevan kestäviä, enkä halua niiden perustuvan minkään tasoiselle valehtelulle (jonkun roolin vetäminen on mielestäni valehtelua).
Kaipa joskus tulee eteen se kaunis päivä, kun joku, josta olen kiinnostunut, haluaa muutakin, kuin kaveruutta. Se päivä ja henkilö on antanut vaan odotuttaa itseään jo vähän turhan kauan... noh, nuoriahan tässä vielä ollaan, joten eiköhän sitä vielä kerkiä.
Aurinkoista kevättä Veli-Pekalle ja kaikille kohtalotovereille.
Ja täällä myös yksi, joka tunnistaa itsestään tuon piirteen. Ok, asiaa ei ole ilmaistu vielä noin suoraan. Mutta kun viimeksi tapasimme, ilmaisin omia tunteitani tyttöä kohtaan. Hän katsoi suoraan silmiin ja sanoi, ettei pysty vielä sanomaan, pitääkö minusta "sillä tavalla" vai vain kaverina. Tuntui, kuin kylmä tuulahdus olisi mennyt koko kehon lävitse...
Eihän tuo (välttämättä) vielä mitään tarkoita. Ehkä en vain ole saanut häntä vielä syttymään. Ko. kommentin jälkeen kuljimme kuitenkin käsi kädessä, halailimme ja suutelimme. Ja sovimme seuraavasta kahdenkeskisestä tapaamisesta. Mutta silti... Harvoin kai tunteet heräävät samaan aikaan molemmissa osapuolissa, mutta jotenkin tuo viilensi tunnelmaa kummasti. Toki kaverit ovat tärkeitä, mutta tästä ihmisestä olisin halunnut enemmänkin. Kuinka pystyisin olemaan "vain" kaveri ihmiselle, josta välitän enemmänkin?
Tämä on kyllä ensimmäinen kerta, kun näin on sanottu. Että mitään laajempaa kokemusta pelkästä kaverina-olosta ei (onneksi) vielä ole. Toivottavasti ei tulekaan :0
En tiedä, olisiko ollut helpompaa kuulla, että en ole vielä ihastunut sinuun, kuin tuo em. kommentti. Se olisi ehkä saanut yrittämään hurmaamista vain entistä innokkaammin. Nyt sen sijaan tuntuu, että se menee "hukkaan", jos toinen haluaisi olla vain kaveri. Tosin, jos tyttö on vielä epävarma tunteistaan, peli voi kai kääntyä vielä voitoksikin. Voihan...?
ja lopetat sen nyyhkyttämisen. Sanot sille naiselle, jota haluat, että haluan sinut ja jos ei mamma lämpene, otat uuden kohteen.
Tärkeintä on, ettet jää murehtimaan ja painiskelemaan itsesäälissä. Naiset kaipaavat tukeasi, mutta eivät tutustumisvaiheessa. Tuen aika on sitten joskus. Pidä itsesi miehenä, koska olet tulevassa parisuhteessa se osapuoli, jolla on munat, eikä toisinpäin. Toivottavasti.