Öööö.. mihinpäin pitäisi katsoa taivaalle jos haluaisi katsella nykyisen universumin keskipisteeseen? En siis tarkoita nyt linnunradan keskipistettä.
Öööö.. mihinpäin pitäisi
Auramies
10613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Käsittääkseni universumilla ei ole keskipistettä tai jos on niin ei tiedetä missä se on.
Universumi ei ole pyöreä.
Sanottaisko näin... mihin suuntaan mun pitäisi katsoa, että näkisin maapallon pinnan keskipisteeseen? Eli ei me kolmiulotteisessa maailmassa elävät nähdä useampiulotteisen avaruuden keskipistettä.
Havaintojen mukaan avaruus laajenee jokapuolella, eikä mitään keskipistettä ole kyetty määrittelemään.
Onko pystytty mittaamaan mitään eroja universumin kappaleiden pakonopeudessa? Voisi nimittääin ajatella että pakonopeuden mahdollisesti ollessa sama kaikkialla, olemmekin itse keskipisteessä.
tahansa, niin tulos on sama. Tuossa kuva, miltä näyttää melko pitkän ajan taakse. http://www.avaruusmgz.info/taustakuvat/Hubblen_syvataivas.jpg
Tiede - lehdessä oli viimevuonna sellainen artikkeli jossa selitettiin että jokainen kappale on omasta näkökulmastaan avaruuden keskipisteessä.
En kyllä mitä se sitten pohjimmiltaan tarkoitti. Lehtikään ei ole minulla enää.
No koska avaruus laajenee, kaikki etääntyvät toisistaan vaikka kukaan ei liikkuisikaan. Eivät ne kaukaiset galaksitkaan sinänsä liiku mihinkään, kunhan vain näyttävät loittonevan nopeasti meistä avaruuden laajenemisen vuoksi.
Jos maailmankaikkeus olisi pienempi niin valaisisiko avaruudessa killuvan taskulampun lähettämä valo lampun takapuolta?
Eli ovatko tilaulottuvuudet jonkinlaisia renkaita? Jos eivät ole niin miten ne voivat olla rajallisia? Tai jos ne eivät ole rajallisia niin miksi sitten sanot että avaruus laajenee? Tarkoitetaanko laajenemisella vain tuota galaksien loittonemista toisistaan? Siis onko maailmankaikkeus kuitenkin jo ääretön vaikka se laajenee vai onko se ihan kirjaimellisesti jonkin kokoinen ja kasvaa kokoa laajetessaan?
Meille maallikoille moniulotteista maailmankaikkeutta on selitelty mm. vertauksella laajenevaan pintaan, jolloin esim. galaksit olisivat pisteitä tällä pikku hiljaa laajenevalla pinnalla. Ne eivät tässä mielessä sinällään liiku, mutta maailmankaikkeuden (pinnan) laajenemisesta johtuen näyttää että kaikki etääntyvät kaikista. Siksi emme voi myöskään osoittaa erityistä maailmankaikkeuden keskipistettä josta big bang olisi saanut alkunsa, koska big bang on tässä mielessä tapahtunut kaikkialla. Tietysti käytännössä emme ole ötököitä kaksiulotteisella pinnalla ja muutenkin tuo pinta lienee ääretön. Jos kyseessä olisi ääretön pallopinta, niin äärettömästi matkustamalla voisi kai periaatteessa palata lähtöpaikkaansa.
Kukapa näistä lopulta tietää, mutta hassua kyllä tämmöiset teoriat vain tuppaavat selittämään tähänastiset havaintomme tarkimmin. Järki goodbye.
minua on tässä yhden päivän jo askarruttanut se asia, että kun esim. linnunrata on melko stabiili systeemi eli se ei laajene sinällään (siis maapallon ja linnunradan toisella puolella oleva tähti x:n välinen matka ei laajene) niin missä välissä tämä vuorovaikutus muuttuu laajenevaksi maailmankaikkeudeksi. Kun mielestäni olen jostain lukenut, että galaksitkin muodostavat suuria galaksijoukkoja eli silloinhan ne eivät laajenisi toisiaan kohtaan. Entä onko galaksijoukoista olemassa vielä suurempia galaksijoukkojen joukkoja joilla olisi vielä jonkinlainen vuorovaikutus niin, etteivät ne laajenisi toisiaan suhteen?
Toinen kysymys tähän laajenemiseen on se, että kun se nyt alkoi jokaisesta pisteesta ja laajenee joka suuntaan valonnopeudella niin onko tämä "massallinen" maailmankaikkeus sitten jäänyt jotenkin jälkeen tästä laajenemisesta eli jos ajatellaan vaikka tähteä "lähellä" maailmankaikkeuden reunaa, niin laajeneeko maailmankaikkeuden reuna nopeammin kuin tämä kyseinen tähti "laajenee". Siis onko maailmankaikkeuden reuna "tyhjä"?