Tuosta edellä olevasta luotijutusta tuli mieleeni seuraavaa: Pingis- jalka ym. vastaavat tekevät kierrettä kun ne pyörivät. Tämä johtuu ilman paine-eroista pallon eri puolilla ja pallo kiertyy alemman paineen "kääntämänä" eli imupuolella on suurempi kitka kuin painepuolella. Samoin kuin lentokone pysyy ilmassa enemmän siiven yläreunan imun ansiosta.
Jos ajatellaan että ammutaan luoti kiväärillä taaksepäin lentokoneesta joka lentää 750m/s ja luoti samaa nopeutta. Luoti siis pysähtyy maahan katsoen ja putoaa alaspäin normaalin putoamiskiihtyvyyden mukaan. Rihlauksen ansiosta luoti kuitenkin pyörii (nopeasti en jaksa nyt laskea enkä tiedä kierroksia/metri) ja eikös tuopyöriminen myös aiheuta kierrettä. Eli luoti ei putoa suoraan vaan kiertää voimakkaasti sivuun.
Samalla tavalla tapahtuu liene kun ammutaan tarpeeksi pitkälle ja luoti matkalla putoaa, niin eikös se käänykin samalla sivuun myös?
Jos ajatellaan että ammutaan luoti kiväärillä taaksepäin lentokoneesta joka lentää 750m/s ja luoti samaa nopeutta. Luoti siis pysähtyy maahan katsoen ja putoaa alaspäin normaalin putoamiskiihtyvyyden mukaan. Rihlauksen ansiosta luoti kuitenkin pyörii (nopeasti en jaksa nyt laskea enkä tiedä kierroksia/metri) ja eikös tuopyöriminen myös aiheuta kierrettä. Eli luoti ei putoa suoraan vaan kiertää voimakkaasti sivuun.
Samalla tavalla tapahtuu liene kun ammutaan tarpeeksi pitkälle ja luoti matkalla putoaa, niin eikös se käänykin samalla sivuun myös?
Vastaukset 21
Vanhimmat
kyllä näin on, muistaakseni RK7.62(PV-ase) luoti kääntyy 6cm 150 m. matkalta vasemmalle? oliskohan ollu. mutta joka tapauksessa aika minimaalista tuo kiertyminen verrattuna luodin varsinaiseen nopeuteen
Ja tuostakin taitaa osa selittyä maapallon pyörimisellä?
Ketjun aloittajan jutussa voisi itse asian vierestä viilata hieman pilkkua:
> Pingis- jalka ym. vastaavat tekevät kierrettä kun ne pyörivät. Tämä johtuu ilman paine-eroista pallon eri puolilla ja pallo kiertyy alemman paineen "kääntämänä" eli imupuolella on suurempi kitka kuin painepuolella. Samoin kuin lentokone pysyy ilmassa enemmän siiven yläreunan imun ansiosta.
Alempi paine eli voiman puute ei tietenkään käännä mitään, vaan voima, eli pallon toisella puolella oleva suurempi painevoima. Suurempi paine muodostuu pallon lentosuuntaa vastaan etenevällä pallonpuoliskolla, jossa pinnan nopeus ympäröivän ilman suhteen on suurempi, samoin pinnan tönivä vaikutus ympäröiviin ilmamolekyyleihin.
Lentokone kone pysyy ilmassa nimenomaan imulla 2/3 osaa nosteesta tulee siitä ja ylipaine tuo sen yhden kolmasosan. Pyörivä pallo aiheuttaa Magnus-ilmiön, myötäsukaan pyörivä pinta kiihdyttää virtausta ja silloin dynaaminen paine kasvaa, jolloin sinne muodostuu alipaine. Nimenomaan alipaine saa kierteen aikaan.
Peruskoulusta asti olen ollut uskollinen opettajani lausumaan "Muistakaa aina että alipaine- ja imu- nimisiä voimia ei ole olemassa, on vain paine eroja"
Ja näin miellän asian itsekin.
Muistan kun joskus 70-luvulla pelasin pingistä, niin jos lyö niin että pallo pyörii vastakarvaan lyöntisuuntaan nähden, eli pöydällä vierisi lyöjää kohti, niin sellainen lyönti saa pallon nousemaan ylöspäin.
Luin tähän selityksen joskus ehkä kymmenen vuotta sitten ja se oli selitykseni kaltainen.
Vai onko muistini tehnyt tepposet?
Alipaine on tässä yhteydessä verrattavissa kylmyyteen tai köyhyyteen, eli se on puutteen synonyymi. Myös kylmyyden siirtymisestä puhutaan usein, mutta kylmyys on vain lämmön vähyyttä, ja lämpö on se joka siirtyy "poispäin". Samoin köyhyys ei ole mitään vaikka Matin sanotaankin olevan kukkarossa, köyhyys on vain jonkun rikkaudeksi laskettavan vähyyttä. Samoin alipaine on paineen puutetta tai vähyyttä suurempaan paineeseen verrattuna.
Tämän asian voi kokeellisesti tutkia suljetussa putkessa, jossa on tiivis mäntä. Männän toiselle puolelle imetään alipaine ja toisella puolella on korkeampi paine. Kun mäntä vapautetaan, alipaineen puoleinen kaasu lämpenee ja sen paine kasvaa, ja ylipaineen puoleinen kaasu jäähtyy ja paine alenee kaasun tilayhtälöiden mukaisesti. Siten paineistettu kaasu tekee työtä sekä männän liikuttamiseksi että toisella puolella olevan kaasun paineen ja lämpötilan nostamiseksi. Alipaineisen kaasun rooli on tässä lähinnä ottaa iskuja vastaan ja vastustaa koko tapahtumaa. Ajatus alipaineen imevästä vaikutuksesta vaatisi sen, että alipaine tekisi aktiivisesti työtä tapahtuman eteen.
Alipaineen imevä voima on siis näennäisvoima, eli tarkastelu on tehty ikään kuin "liian läheltä" eli kokonaisuutta ei ole katsottu riittävän "kaukaa". Keskipakovoima on yksi tunnettu esimerkki tästä, katsotaan asiaa kiihtyvästä koordinaatistosta, joten kiihtyvän liikkeen aiheuttaja jää tarkastelun ulkopuolelle. Fysikaalisia ilmiöitä ei voi oikeasti selittää ja ymmärtää näennäisilmiöiden kautta, joten sen vuoksi rupesin alun alkaenkin siirtelemään pilkkua. Täällä kuitenkin liikkuu kouluikäistä porukkaa, joiden päähän kerran juurtunut nurinkurinen ajattelutapa voi olla hyvin vaikea vetää myöhemmin pois.
Kuvitellaanpa pyörille rakennettu seinä. Seinän toisella puolella on yksi lapsi nimeltä Alipaine ja toisella puolella kymmenen Ylipaineen veljestä. Kaikki lapset ovat yhtä vahvoja. Nyt kaikkien lasten käsketään töniä seinää. Seinä tietenkin liikkuu Alipainetta kohti. Alipaine ei kuitenkaan vedä seinää, vaan yrittää parhaansa mukaan töniä sitä toiseen suuntaan.
Lentokoneessa on "alipaineen" rooli siiven yläpinnalla suurempi kuin "ylipaineen" siiven alapuolella.
Tämä on juuri se Magnus-efekti
Ei se itse asiaa muuta mitä ilmaisua asiasta käytetään. Totta kuitenkin on että monilla on olemattomat käsitykset fysiikan laeista, minullakaan ei hääppöiset, mutta tiedän (tai luulen) kuitenkin miten oikeasti paine-erot ja lämmön siirtymiset tapahtuu.
Airfol vaikuttaa hyvin perillä olevalta ja lentokonemiehenä varmaan tietää nämä jutut.
Minäkin olen nuorena lennätellyt radio-ohjattavia joten vähän teoriaa paine-eroista on.
Mutta mainoksissakin puhutaan kansankielellä esim. "Pumpun imuteho", mikä ei koskaan voi olla vallitsevaa ilmanpainetta suurempi, koska sen jälkeen ei paine-ero enää voi kasvaa vaan alkaa tulla tyhjiö imuputkeen. Eli käytännössä n. 10m = max. imuteho. (10 00 Cm3 = 1litra eli 1 kilo eli 10m x 1cm2 vesipatsasta = 1 kg/cm2 n. 1 bar jos ei saivarrella.
Menipäs kätevästi asian vierestä taas, ja (mutta) nämä vanhentuneet arvot riittää mielestäni tavalliselle tallaajalle vieläkin.
Siis luoti kääntyy sivuun 150m matkalla 6cm. Hmmm... Jos luodin lähtönopeus on 750m/s rotaationopeus 70 000r/min = 1167r/sek on
150m/750m/s = 0,2 sek viipyy luoti matkalla ja putoaa = 0,2sx0,2s x 9,81/2 = 0,196m ja pyörii 1167/(1/0,2)= 233,4 kierrosta. Viekö noin pieni putoaminen noin paljon sivuun?
Ja ei se luoti paljoa poraa, rihlaushan on aika harvaa eli 233,4r/150m = 1,556r/m
Onkohan laskuni oikein kun on aikaa siitä viime laskusta vierinyt?
tavalla laskien paljon poraile. ajattelinkin että luoti maaliin tulessaan hidastuisi, mutta pyöriminen jatkuisi täydellä vauhdilla vaikka sekunnin...ehtisi se niinä vähän poratakin...
tämä oli vain ajatus.
Sen kierteen nimi on "rotaatio ja se on Rynnäkkökiväärillä n.70 000r/min".
siis rynkyn luoti pyörii lennossa 70tuhatta kierrosta minuutissa?
mihinkä tuota voisi verrata, johonkin paineilmatyökaluun, ehkä hammaspora tuli mieleen?
luotihan suorastaan porautuu kohteeseensa, vai loppuuko siltä massa?
Taiii voisko tuon laskea.
Jos kivärinrihlat kiertäisi yhden kierroksen metrillä, luoden lähtönopeus olisi 500 metriä sekunnissa, niin tulisko tuosta luodin kiertonopeudeksi 500 kierrosta sekunnissa ja se kerrotaan 60 saadan kierrosta minutissa = 30 000 r/ min.
korjatkaa...
Aivan. Ei se sen monimutkaisempaa ole. Asiat vaan usein näyttävät vaikeilta kun käytetään termejä joita ei tavallinen tallaaja tunne.
Toki ei tämä yksinkertainen fysiikka pitkälle auta mutta monet lait ovat aivan ymmärrettäviä kunhan sen tajuaa eikä ala tuntea itseään tyhmäksi monimutkaisten termien viidakossa, joilla täällä moni snoppailee vaikkapa vaan lumen sulamisen kanssa. No toki ei kai haittaa ole siihenkin tuoda atomimifysiikkaa mutta eipä kannata uskoa enää moista, voi olla näes palturiakin.
Lue koko ketju, ylläolevissa viesteissä lasketaan
luodin nopeuksia moneenkin kertaan.
vihje viestien lukemiseen: valitse viestien lukemisen keskimmäinen vaihtoehto, saat samalla
luettavaksesi koko ketjun viestit!
(koskee suomi24 keskustelujen lukemista)
viestien esitystapa -valikosta valitse keskimm..
luoti kiertää sivuun coriolis voiman ansiosta. Tähän ei vaikuta ilmakehä, sillä vaikka ammuttaisiin tyhjiössä, sama ilmiö tapahtuu. Kun kappale liikkuu voimakentässä siihen kohdistuu momentti(tai jotenkin silleen). Samasta syystä viemäriin valuva vesi pyörii yhteensuuntaan pohjoisella pallonpuoliskolla ja toiseen eteläisellä. Samoin tornadojen pyörimissuunta määräytyy Coriolis-voiman ansiosta. Oliskohan kaikki täällä selitetty http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000009090531
Voi sivuuttaa tuota ilman vaikutusta luotiin.
Sitäpaitsi en jaksa uskoa että tuo coriliolusvoima viemäriin vaikuttaa vaan sen viemärin rakenteen pieni "jenka" joka kääntää virtauksen jompaankumpaan suunntaan. Sikäli kumma ilmiö tuo kierrekin, kaipaisin lisäselvityksiä.
Tuohonkin voisi nipottaa samalla tavalla kuin tuossa ylempänä, että ei radan kiertyminen coriolisvoimasta johdu, koska kyseessä on näennäisvoima.
Kiertymisen syy on tältä osin maapallon pyöriminen ja hienosti sanottuna luodin impulssimomentin säilyminen. Asiaa voi havainnollistaa näin: ammutaan luoti päiväntasaajalta suoraan pohjoiseen. Tontti ja luotia ympäröivä ilmamassa liikkuu ampumapaikalla itään hieman yli äänen nopeudella (= ratanopeus), samoin luoti, mutta luoti liikkuu ampumisen jälkeen suurella nopeudella myös kohti pohjoista, mitä tontti ja ilma ei tietenkään tee. Kun luoti etenee kohti pohjoista, alla vilisevän tontin ratanopeus kohti itää on koko ajan hitaampaa ja hitaampaa, prikulleen navoilla se on prikulleen nolla. Mutta luodin nopeus kohti itää on edelleen se mitä ampumahetkellä (eli impulssimomentti pyrkii säilymään), joskin ilmanvastusvoima pyrkii sitä hieman koko ajan hidastamaan, ei kuitenkaan niin paljoa etteikö rata pääsisi kiertymään kohti itää.
Sama ilmiö päteekin sitten kaikista ampumapaikoista kaikkiin suuntiin, kaikkiin kappaleisiin. Miettikää miten se tapahtuu, pohtikaa vaikkapa junanraiteisiin kohdistuvia poikittaisia voimia vaikka rata olisi tikkusuora.
Tästä lähtee myöskin selitys sille, miksi ilmakehän pääkiertosuunta on itään koko pallolla.
Väite lavuaarin tai tornadon pyörimissuunnan määräytyminen pallonpuoliskon mukaan on kuitenkin yleinen väärä käsitys. Katsokaa vanhoja viestejä. Ei toimi tuon mittakaavan ilmiöihin, suuren mittakaavan sääjärjestelmät ja merivirrat on jo eri juttu.