Hesarissa oli tänään iso artikkeli, asiantuntijaksi nimittäytyneiden tiedemiheiksi nimittäytyneiden kirjoittama ja käsitteli ilmeisesti politiikan alaa. Siinä vaadittiin, että lääketieteeseen, sen sisäistieteisiin ja sukulaistieteisiin tarvitaan lisää kaikkea (resursseja) jo puhjenneissa sairauksissa piehtaroimiseen (näennäis)tutkimuksellisesti yhteiskunnan menoja kasvattavalla tavalla. Allekirjoittajia oli monta ja tittelit mitä hienoimpia.
Sensijaan ei esitetty mitään lisyksiä sairauksien ja epäonnen syiden pohdintaan ja "hoitoon", vaikka voihan se olla rationalisointi-realisointiakin tms. Kansanomaisesti sanottuna sairauksien ehkäisy ei ansainnut mitään resurssien lisäystä.
Mielestäni tärkeämpään asiaan tulisi ohjata resursseja enemmän eli sairauksien ehkäisyyn. Uusia eriä jaettaessa ja saman idean mukaan vanhojen erien jatkuvuutta ja päivittämistä valvottaessa. Sairauksien ehkäisysektorin tulisi olla suurempi ja kasvaa nopeammin. Sen tulisi olla korkeammalla statuksellisella tasolla ja arvostetumpi ammattikin, kuten tieteellisten saavutusten joukko(kin).
Kysynkin oliko kirjoituksen ideana vain sabotoiva menojen paisuttaminen, vai järki-idea, joka menee minun ymmärrykseni ulkopuolelta. Jos on jälkimmäinen iloitsen vastauksesta. Internetissähän se menee samalla massoille. Olen antanut koneelle sähköpostiosoitteeni, niin, että saan tiedon mahdolisesta vastauksesta (heti). Käytän julkista nettiä, aukioloaikoineen, jonotusaikoineen, aikarajoitteisuuksineen.
Juha Korkee,
Kymppikerrostalo,
Hyvinkää
Finland
Europe
The World
Sensijaan ei esitetty mitään lisyksiä sairauksien ja epäonnen syiden pohdintaan ja "hoitoon", vaikka voihan se olla rationalisointi-realisointiakin tms. Kansanomaisesti sanottuna sairauksien ehkäisy ei ansainnut mitään resurssien lisäystä.
Mielestäni tärkeämpään asiaan tulisi ohjata resursseja enemmän eli sairauksien ehkäisyyn. Uusia eriä jaettaessa ja saman idean mukaan vanhojen erien jatkuvuutta ja päivittämistä valvottaessa. Sairauksien ehkäisysektorin tulisi olla suurempi ja kasvaa nopeammin. Sen tulisi olla korkeammalla statuksellisella tasolla ja arvostetumpi ammattikin, kuten tieteellisten saavutusten joukko(kin).
Kysynkin oliko kirjoituksen ideana vain sabotoiva menojen paisuttaminen, vai järki-idea, joka menee minun ymmärrykseni ulkopuolelta. Jos on jälkimmäinen iloitsen vastauksesta. Internetissähän se menee samalla massoille. Olen antanut koneelle sähköpostiosoitteeni, niin, että saan tiedon mahdolisesta vastauksesta (heti). Käytän julkista nettiä, aukioloaikoineen, jonotusaikoineen, aikarajoitteisuuksineen.
Juha Korkee,
Kymppikerrostalo,
Hyvinkää
Finland
Europe
The World
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toiset meistä ovat köyhiä ja toiset piehtaroivat rahassa ja on varaa tutkia, mitä vain. Tilanne taitaa olla riistäytynyt hallinnasta, mutta tietenkin toivoa on.
Medikalisaatoista puhutaan. Järki-ideasta voidaan olla kaukanakin.
ihmisten sairauksien kustannuksella rahastaminen ole niitä suurumpia bisneksiä!
Sun tekstiäsi on tosi hankala lukea, olisi ystävällistä lukijaa kohtaan jos pikaisesti silmäilisit sen läpi ja helpottaisit joitain kohtia ennen lähetystä.
Asiaan.
Olet ihan oikeassa siinä, että sairauksien ehkäisyyn tulisi satsata nykyistä enemmän. Mun hatarien tietojen pohjalta se ongelma vaan tuntuu olevan itse ihmisissä. Katsoitko ikinä suomalaista Olet mitä syöt -ohjelmaa? Siinä eräs nainen selosti tautejaan, joiden tiesi johtuvan ylipainostaan, eikä lista ollut lyhyt. Positiivista oli tietenkin se, että nainen sitten laihduttikin paljon, mutta kun hän oli monta vuotta tiennyt tappavansa itseään ruokavaliollaan, miksei hän aiemmin tehnyt mitään?
Ihminen on tavattoman nautinnonhaluinen: kun vaikutus ei näy heti, se on helppo aliarvioida. Esimerkki tästä on nuorison tupakointi: he aivan varmasti tietävät haitat, mutta eivät välttämättä usko niihin, tai sitten polttaminen on tärkeämpää kuin oma terveys.
Ylipainoiset, keski-ikäiset sohvaperunat ryystävät sulaa laardia ja naureskelevat kasvissyöjille, vaikka ihan varmasti tietävät, että kasvisravinto on tutkitusti terveellisempää. Ihminen on uskomattoman typerä jääräpäisyydessään.
Hesarin juttua en lukenut, joten en sitä kommentoi.
Viat, virheet tulee korjata livatpa ne tyyppiä A tai tyyppiä B.
Kasvissyönti aiheuttaa kasvissyöjäntautia, josta tulee toisinaan etenevä, toisinaan tappavaksi asti sairaus.
Tervellisin ravinto on suunnilleen suomalainen perinteinen perusruoka monipuolisuuslisiä ei ylipainoa.
Aivan, ja kun tutkimukset rahoitetaan yleensä osittain vielä lääkefirmojen rahoilla, on selvää mikä on tulos.
Oikeudenmukaisempaa olisi antaa köyhälle tossurahaa ja ruokarahaa kuin tutkia kuinka kauan ne köyhät elää noilla tuloilla.
Ehkä halutaan tietää jokin optimi miten köyhistä päästään helpoiten eroon. Annetaan niille halpaa rasvaruokaa ja katotaan kuinkakauan ne elää...
Radiossa joku rohvessoori puhui pari vuotta sitten, että maidon rasvoista voi ja kerma ovat huipputerveellisiä, muutta niiden käyttöön liittyy niksi, niitä pitäisi käyttää yhtenä päivänä viikossa, siten että joko kermaa tai voita ja senverran kuin voita leivänpäälle.
Vanhan kansanperinteen mukaan tämä voipäivä oli sunnuntai, jolloin voipytty kannettiin kellarista esiin ja voita vedettiin suurena herkkuna leivänpäälle.
Maidosta tiedetään, että naudanmaito laihduttaa ja on muutenkin terveellistä.
Naudanlihasta tiedetään, että myös punaista naudanlihaa mikroskoopilla tarkastellessa näkyy, että tämän punaisen lihan seassa on rasvasoluja. Naudanrasva on epäterveellistä. Lopetin naudanlihan syönnin viitisen vuotta sitten kuultuani näiustä tutkimustuloksista. Vuosi sitten olin jatkuvan näläntunteen vaivaama, eikä nälkä tuntunut lähtevän pois millään elintarvikkeilla. Oli myös omituinen kurja olo. Sain oivalluksen kokeilla naudanlihan käyttöä, koska olin ollut viitisen vuotta ilman sitä. Heti ensimmäinen naudanliha-ateria rauhoitti vatsan ja miehen. Siitä alkaen oon syönyt naudanlihaa noin kerran kolmessa viikossa, yhdellä aterialla ja kokonaisvointini on jatkuvasti parempi näin. Naudanlihan käytössä on siis ilmeisesti samanlainen niksi, kuin kerman ja voinkin käytössä.
Niin. Ensiksi tulisi päästä konsensukseen siitä, mikä on terveyttä ja mikä sairautta. Se vaihtelee yksilöllisesti, kulttuurisesti, tieteenaloittain ja yhteiskuntapoliittisesti. Jonkunverran monet terveystieteet (lääke-, terveyshallinto- ja hoitotiede) keskustelevat julkisesti muunmuassa medikalisaatiosta, mutta yksilöllinen tai yhteiskuntapoliittinen keskustelu on aika mitätöntä.
Mikäli terveyttä katsotaan olevan olemassa myös johonkin sairauteen liittyen (Tämäkin tulisi ensin käsitellä. Otaksun, että terveyden edistämisestä, sairauksista ja resursseista kirjoittaessasi tarkoitat pitkäaikaisesti sairastuneita ehkä enemmän?) tai sairastuneessa ihmisessä, niin tuolloin primaari-, sekundaari ja tertiaaripreventiokäsitteet ovat aika osuvia. Vaikka ihmisen riski sairastua on kasvanut tai vaikka ihminen on sairas, hänen terveyttään voi silti edistää. Kummallista, eikö totta?
Miten reusrsseja jakaisit näiden preventiivisten suuntausten välillä ja miksi? Perustele myös eettisesti ja moraalisesti.
Itse tutkin erään terveydenhuollossa käytetyn menetelmän vaikuttavuutta ja hyötyä nimenomaan sekundaari- ja tertiaariprventiota ajatellen. Ja mittareina en suinkaan käytä yksinomaan bio-fyysisiä parametreja vaan myöskin potilaiden itsensä arviointeja menetelmän vaikuttavuudesta sekä myös terveystaloustieteellisiä (taloudellisia) mittareita. Että sekä yksilölliset että yhteiskunnalliset näkökulmat saisivat tilaa iänikuisen rahan tai puhtaan medikalisaation sijasta. Ajattlen, että tutkimuksestani on hyötyä. Se ei taida kovin hyödyllistä sinun arvioimanasi olla. Tähänkin pyytäisin mieluusti perustelusi.
Mikä on terveyttä ja mikä sairautta. Rakentelemme tähän aprikointivastausta:
Onnellinen hyvä, hyvien elämänsisältöjen täyttymyksillä tanssiva elämä on terveyttä. Ja sitä (hyvää) parempi, aina paratiisiin asti, myös on terveyttä. Huomaamme, että kuolemattomuus ja ajelehtiva ikinuoruuskin ovat terveyttä.
Tämä kirjoittelu piirtelee kyllä tärkeitä kuvia ja nuolia eetikon papereihin.
Ja vielä huomaamme, että hyvä on vähimmäistaso-aloitustaso, siihen ei ole tarkoitus jäädä, vaan siitä haluamme ja sitä tietä kuljemme paratiisiin.
Pitäisi tottua toimittelemaan: "hyvä ja sitä parempi".
Alan yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua leikkaa raskaasti kansassamme niin yleiset antiikin vitsaukset, lääkäripelkoisuus voimakas ja lääkäriuskoisuus luja. Jos kuitenkin onnistumme rapauttamaan nämä kaksi Baabelin tornia ja sortamaan ne maan tasalle, päästään lopulta kuulemaan mitä suomalöaiset ajattelevat, miksi ajattelevat sillätavoin ja mitä käsittävät tulevaisuudestaan. Muutakin.
Sitten kirjoitat, että jos sairaassa on terveyttä, hänen terveyttään voidaan edistää ennaltaehkäisemällä sairautta (myös lisääntymästä). Sairautta voidaan purkaa pois, näin yksilön sairauskuorma kevenee ja jäljelläolevat sairaudet "laimenee". Menetelmä on hyvä silloinkin, kun sen ensitoimet kohdistetaan sairaan ympäristössä oleviin mahdollisesti vähemmän sairaisiin. Silloinkin se purkaa sairautta pois kaikilta heiltä ja saa jäljelläolevat sairaudet laimenemaan.
Miten jakaisin resursseja primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioille (preventio = ennaltaehkäisy) ?
Tietenkin kysymykseen verrattuna hieman toisin. Jakaisin sairauksien hoitoon vähän tai jonkunverran vähemmän, kuin sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tämän ennaltaehkäisykakun saman aatteen mukaan, eniten suralle ensikäden ennaltaehkäisylle menetelmstönsä tuottavine tutkimuksineen. Toiseksi eniten sekundaariselle ja kolmanneksi eniten tertiaariselle.
Koko tämä ehkäisy-hoito-system olisi yksi tiede näine haaroineen. Se tietenkin laajemmassa kuvassa haaroisi paljon enemmän, ehkä eläen, pysähtymättä. Ja edelleen jatkuisi perinne, että muita tieteitä otettaisiin käyttöön ja edistettäisiin riuskaan tahtiin, myös. Sekä käytännön aloja.
En löytänyt tutkimus-asetelma-esittelystäsi yhtään pahaa vikaa, mutta silti olit sen suhteen mollivoittoinen. Kätkitkö minulta vioiksi tietämisä tutkimuksen-osia. Mihin ihmeessä olet sellaisia hautomassa tai kuljettamassa. Väännä roska roskikseen. Se on monen menestyksen suurempi salaisuus, kuin on usein mitenkään arvattu.
Pahoittelen kiireessä jättämiäni näppäilyvirheitä. Sitten on myös yksi varsinainen kielivirhe.
Tarkoitan ehkäisy-hoito 45%-55% jakoa tai muuta sellaista. Ehkäisy porrastettuna vaikkapa 45% 35% 20%. Vaikkapa. On tärkeätä pitää selvänä, ettei rahaa pääse virtaamaan poispain oikeasta raha-hierarkiasta. Näin säilytetään kaunis kuva. Se koituu ajan myötä suureksi siunaukseksi, vaikkemme nyt osaakaan kirjoittaa sitä siunauksen sisältöön pureutuvaa ainekirjoitusta. Asia on tiedettävissä tieteenteorioista, kuten niistä, jotka käsittelevät asiasisältöisten ja siten väistämättä arvosisältöisten hierarkioitten kauneutta ja tämän kauneuden hedelmiä.
Edellisen, korjauksen, toisen kappaleen alku: Pitää olla: ehkäisy-hoito 55%-45% jakoa. Siis prosentit noin päin. Olette ilmeisesti huomannutkin virheeni välttämättä, koska esittämääni mekanismia ei saa muuten toimimaan.