Mitä eroa on lähdejännitteellä ja napajännitteellä?
Minulla on tässä tehtävässä paristo, jonka jännite ja napajännite tiedetään, samoin kuin piirissä oleva virta. Yritin laskea vastuksen resistanssin jännitteen avulla, mutta tulee väärä vastaus. Napajännitteellä tulee oikea vastaus. Miksi resistanssia ei voi laskea kaavalla U = RI, jossa U = pariston jännite, niin kuin muistaakseni lukiossa aina tehtiin?
Minulla on tässä tehtävässä paristo, jonka jännite ja napajännite tiedetään, samoin kuin piirissä oleva virta. Yritin laskea vastuksen resistanssin jännitteen avulla, mutta tulee väärä vastaus. Napajännitteellä tulee oikea vastaus. Miksi resistanssia ei voi laskea kaavalla U = RI, jossa U = pariston jännite, niin kuin muistaakseni lukiossa aina tehtiin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Liityisikö pariston sisäiseen vastukseen? Tuli ekana mieleen.
Koulutuksen edistyessä asioissa mennään syvemmälle ja syvemmälle. Siksi joskus opiskelun sanotaankin olevan syvältä.
vastuksen resistanssi on u/i jossa
u=VASTUKSEN navoissa oleva jännite.
Paristossa ja johdotuksessa on vastusta joka
muuten pilaa tuloksen.
on pariston navoista mitattu jännite, joka riippuu kuormitusvirrasta, koska paristolla on sisävastus Ri.
Kuormittamattoman pariston jännite on tuo lähdejännite eli pariston smv.
Taitaa olla määrittelykysymys?
Sinun pitää muistaa, että paristo ei ole ideaalinen: tämä tarkoittaa sitä, että kun kytket siihen kuormaa, niin sen jännite notkahtaa (eli putoaa).
Jos oikosuljet pariston, niin sen napajännite putoaa nollaan. Kaikki johtuu siitä, että pariston kyky tuottaa energiaa on rajallinen. Jos jännite ei heilahtaisi, niin se olisi ideaalinen ja siitä voisi ottaa käyttötehoa vaikka ydinvoimalan verran asettamalla kuormitukseksi sopivan pienen vastuksen. Mutta järkikin sen jo sanoo että näin ei voi olla!
Elikkä voit aina laskea vastuksen virran ja jännitteen avulla, kunhan käytät laskussa TODELLISTA kytkentätilanteen jännitettä. Se ei tietenkään voi olla sama kuin nimellinen pariston jännite muutakuin aivan kevyessä kuormituksessa (kun virta on alhainen ja vastus suuri). Pariston kulloisenkin jännitteen joutunet erikseen mittaamaan, koska pariston jännite yleensä heti notkahtaa, jos sitä kuormitetaan merkittävästi.
Vain aivan minimaalisessa kuormituksessa pariston voi olettaa ideaaliseksi... ja sekin on suhteellista, koska pariston purkautuessa sen jännite laskee joka tapauksessa ja lopulta menee nollaksi.