Kuun nopeudesta suhteessa maahan kysyisin ja kysynkin.Kuun ratahan on kai ellipsi kuten kiertoradat yleensä.Lähellä maata kuun nopeus on suurempi kuin kaukana. Mutta kun maa liikkuu avaruudessa niin kuu,kiertäessään maata,jää maasta ikäänkuin "jälkeen" etääntyessään,ja sitten lähestyessään joutuu taas "kirimään" sen kiinni.Vai olenko ihan ulalla? Mitenkä ne nopeudet menee?Ja suhtessa mihin ne nopeudet arvioidaan? ÄH, simppeli vastaus niin kelpaa.
Kuun nopeus
m paattinen
222836
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ei kai se kuu mitään kiri, niinkun et myöskään sinä kiri kätesi kanssa jos heilutat sitä autossas kun se kiihdyttää, koska kätesi (ja sinä) liikkuu autosi mukana niinkun kuu maan mukana
oli tuossa sen verran totuuden siementä, että jos piirretään kuun rata auringon ympäri kohtisuoraan vasten ratatasoa katsottuna, se muistuttaa silmukoita tai piparkakkua. Kuuhan kiertää 12 kierrosta maan ympäri samassa ajassa kuin maa kiertää yhden kerran auringon ympäri. Nopeus sillä on kuitenkin vakio, eli ei tartte kiihdyttää kiinni saadakseen.
rata on ulkopaikkakuntalaisen mielestä aivan samannäköinen kuin Maankin, ei siinä ole mitään silmukoita, ja rata on kaikkialla kaareva samaan suuntaan. Ainoa missä Kuun ja maan radat eroavat toisistaan, on Kuun isommat nopeuden vaihtelut ja hiukan kaarevammat osuudet kuukauden kuluessa. Missään vaiheessa Kuu ei kulje taaksepäin.
...eikä piparkakkukäyrää. Maa kiertää Aurinkoa vähän alle 30 km/s, Kuu Maata noin 1 km/s. Tästä voi jo näppituntumalla päätellä, että Kuun rata Auringon ympäri on kaikilta osiltaan Aurinkoon päin kovera, silmämääräisesti aika nätti ellipsi joka ei paljon eroa Maan radasta, jota sitäkin on aika vaikea silmämitalla erottaa ympyrästä. Ulkoplaneettojen sisimmät kuut Marsista alkaen tekevät sitten kyllä aika tiivistä kiharaa, mutta uloimmat kuut seuraavat emopleneettaansa vielä löysemmin kuin meidän kuu.
Taulukko koko aurinkokunnan kuista löytyy täältä.
http://skyandtelescope.com/printable/observing/objects/planets/article_830.asp
Kake kiittää.
Kiitos paljon! Olen tiiviisti tuuminut asiaa ja tutkinut tietosanakirjaa ja alan tajuta asiaa(ehkä). Siis EI silmukoita,sen kyllä tajusin jo aikaisemminkin. Kuu siis ikäänkuin "huojuu" välillä se on lähempänä aurinkoa,välillä taas maa.Koetan vielä miettiä asiaa että se täysin valkenee (ellen sekoa).
Hetkinen... Tarkistin ja laskin vähän näitä faktoja. Marsin kuuthan eivät missään vaiheessa kulje Aurinkoon nähden retrogradisesti eli länteen päin. Phoboksenkin ratanopeus Marsin ympäri on vain runsaat 2 km/s, johtuen Marsin pienestä massasta. Mars itse kiertää Aurinkoa keskimäärin 24,13 km/s. Phobos tekee Marsin vuoden mittaan 2153 kierrosta emäplaneettansa ympäri, eli siellä kuukausi on huomattavasti päivää lyhempi. Phoboksen ja Deimoksen radat Auringon ympäri ovat siis vähän tämän mallisia käyriä ~~~~ kierrettynä ison ympyrän kehälle.
Jupiterissa ja siitä ulospäin sisimpien kuiden radat kuitenkin tekevät ihan siistejä episykli-silmukoita, koska niillä planeetoilla on suuri massa ja hidas ratanopeus. Asteroidit ja kuiperoidit ovat sitten kukin ihan oma lukunsa.
Tuleppas Merkuriuksen pinnalle katsomaan kuun ataa tähtitaivasta vasten.
Jopa on silmukoinen kikkurainen käkkärä.
Ehkäpä emme kierrä aurinkoa ollenkaan? Mitään maailmamme väitetyistä liikkeistä ei pystytä todistamaan mitenkään. Ehkäpä aurinko on huomattavasti pienempi kuin mitä meille väitetty, ja huomattavasti lähempänä kuin mitä meille väitetty? Ehkäpä aurinko kiertääkin meitä, ja me olemme paikallamme? Niin kuin silmämme ja vaistomme väittävät. Ehkä olemme tieteen nimissä esitetyn näennäistieteen sokaisemia, emmekä sen takia usko omia silmiämme ja muita vaistojamme? Ihmiset uskoivat tuhansia vuosia ettei maailmamme liiku. Ja että aurinko, kuu, ja tähdet kiertää meitä. Ehkä he olivat oikeassa? Ehkä planeetatkin ovat vain vaeltavia tähtiä?
Kuu kiertäessään Maata ei tiedä Maan liikkeestä mitään. Eli Kuun kannalta katsoen Maa pysyy paikallaan ja Kuu vain kiertää sitä ympäri. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään yhtä paikallaan pysyvää kohtaa, jonka suhteen kaikki muut liikkuvat, vaan kaikki on katsantokannasta kiinni, suhteellista.
Eikä Kuun kiertorata Maan ympäri edes ole juurikaan elliptinen vaan melkein pyöreä.
Vielä vertauksen vuoksi: Autot kiertävät kilparataa, juoksijat juoksurataa, kissa kuumaa puuroa. Vaikka Maapallo kiertää samalla paljon suurempaa vauhtia Auringon ympäri, ja Aurinko Linnunradan keskustan ympäri, ei sillä ole mitään merkitystä näiden pienempien kiertäjien kiertämisessä.
tajunnut, jos Kuu kiertää akselinsa ympäri, pitäisi sen takapuolenkin silloin näkyä Maahan?
ja missäs Kuu on silloin kun sitä ei näy - kai se siellä taivaalla täytyy olla. ei vain kiikarillakaan koskaan näy sitä pimeää Kuuta!?
Totta on, että kuu kiertää akselinsa ympäri.
Kuun "vuorokausi" on kuukauden mittainen, joten sama naamapuoli on aina maata kohden. Tätä kutsutaan lukittuneeksi pyörimiseksi. Sitä perspuolta ei siis voi maasta käsin nähdä.
Kauniimpi selitys voisi olla, että aurinkoa kiertää kuun ja maan välissä oleva painopiste, jonka ympäri kuu ja maa tanssivat.
Koska kuu painaa 1/6-osa maapallosta ja keskipisteiden välinen etäisyys on noin 385 000 km, niin etäisyys maapallon keskipisteestä tähän paikkaan on noin 55 000 km.
Mistä ihmeestä tuon kuudesosan sait?
Todellisuudessa Kuun ja Maan massojen suhde on 1:81,3 ja kun Kuun radan säde on noin 60 Maan sädettä, niin systeemin painopiste on Maan sisällä, joskin lähempänä pintaa kuin keskipistettä.
muistuttaako kuun rata siis jonkilaista loivaa "sinikäyrää" auringon ympäri? Onko muilla kuilla tällaiset lukittuneet vuorokaudet?
mitä tarkoittaa tuossa taulukossa "visual magnitude"?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Näennäinen_kirkkaus#N.C3.A4enn.C3.A4inen_magnitudi_.28m.29
Lue tuolta.
Siis absoluuttinen magnitudi = näennäinen magnitudi. Siis rähden kirkkaus standardietäisyydeltä (oliko se parsek eli 3 valovuottta ja risat).
Visuaalinen magnitudi. = Niin kuin ne näyttää Maast katsottuna. Lähempänä olevat näyttävät kirkkaimmilta vaikka eivät välttämättä "absoluuttisesti ole".
Siis lue toi wikipedian artikkeli äläkä usko höpinöitäni. Näköjään englanninkielessä näitä termejä saatetaan käyttää erilailla....
https://www.youtube.com/watch?v=0jHsq36_NTU
.
Heräsi tuosta kuun nopeudesta lisäkysymys. Jos tuo wiikatemiehen maininta kuun nopeuserosta maahan nähden 1km/s pitää paikkaansa suurin piirtein tarkalleen, niin kuu liikkuu maahan nähden 3600 km/h. Tuli tästä mieleen Youtubessa oleva Kari Enqvistin luento ajasta. Käykö kello hitaammin kuussa kuin maassa? Jos käy niin kuinka paljon hitaammin?
Ymmärsin luennosta, että nopeuden vaikutus aikaan on onnistuttu havaitsemaan lennättämällä atomikelloja suurella nopeudella, ilmeisen lyhyilläkin koeajoilla.
Entä jos kuulentojen aikaan olisi istutettu kuun pinnalle kello joka nyt sieltä haettaisiin pois, olisiko aikaero lähes 50 vuotta jatkuneella 3600 km/h nopeuserolla jo merkittävä?
Kaksi suhteellisuusteorian juttua ainakin pätee, toinen mainitsemasi nopeus, toinen on gravitaation vaikutus ajankulkuun (omassa kellossa vs. ulkopuolisen kellossa).
Mutta jos haluat nopeuden vaikutuksen ajankulkuun selvittää, laskut menee (suppea suhteellisuusteoria):
t = tk / sqr( 1 - (v² / c²) )
jossa tk on oman kellon aika (kun kuljetaan jotain nopeutta v) ja t on sitten ulkopuolisen havainnoijan kellon mittaama aika samasta tapahtumasta. sqr tarkoittaa neliöjuurta. c on valonnopeus.
Kun laskeskelet ole tarkkana esim. nopeuksien kanssa, että ovat samassa yksikössä kuten m/s molemmat taikka vaikka km/h molemmat.
Gravitaation vaikutus löytyy yleisen suhteellisuusteorian puolelta.