Ahaa-elämyksiä syntyy kaiken aikaa. Tänään ristikkoja täyttäessäni tajusin, mistä sana "tuusannuuska" tulee. Tuusahan on käännetty ruotsin "dosa":sta (rasia). Siis tuusannuuska on "nuuskaa rasiassa".
Kun oman äidinkielensä oppii lapsena, sanat oppii tarvitsemansa ajatella koskaan, mitä ne oikein merkitsevät. Joskus vanhemmalla iällä, kun oppii muita kieliä, tajuaa yht´äkkiä, että ahaa, joku meidän suomen kielen sana onkin laina jostakin muusta kielestä.
Kun oman äidinkielensä oppii lapsena, sanat oppii tarvitsemansa ajatella koskaan, mitä ne oikein merkitsevät. Joskus vanhemmalla iällä, kun oppii muita kieliä, tajuaa yht´äkkiä, että ahaa, joku meidän suomen kielen sana onkin laina jostakin muusta kielestä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Dosa antoi nimensä myös laitteelle, joka hallitsi olohuoneiden nurkkia ja pirttien seinähyllyjä vielä varhaislapsuudessani, puoli vuosisataa sitten. Toosaa kokoonnuttiin kuuntelemaan perhekunnittain.
Yksi varhaisimpia lukuelämyksiäni oli lastenkirja, jossa vähän toisella kymmenellä olevat lapset lähtevät etsimään isäänsä isän vanhalla, pienellä linja-autolla. Ilman ajokorttia, hurrrja juttu! Tuon auton nimi oli Pelitoosa. Itse kirjan nimeä en muista – lieneekö ollut sama?
Ruotsin 'speldosa' lienee suomeksi soittorasia. Äidilläni oli lapsuuteni aikoihin perintöpöytäkello, jossa oli myös soittorasia. Äitini mukaan tuon pelitoosan soittama sävelmä oli nimeltään 'Hankoniemen silmä', mutta mielestäni se tunnetaan paljon paremmin alkuperäisellä nimellään 'Ack Värmeland du sköna'. Kellon osaksi tuli sama kohtalo kuin niin monen muunkin lapsuudenkodissani olleen vempeleen: minä katsoin, mistä osista se oli tehty – mutta taidot eivät riittäneet enää kokoamiseen!
'Dosa':stahan tulee myös suomen sana "toosa".
Nimim. Harmaantuva ehti ensin... ;-)
Lapsuudenkotini oli lammen rannalla. Lammelta pääsi soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla isommille vesille kahden alikulun kautta. Ensin oli alitettava maantie ja sitten rautatie.
Rautatien alikulkua nimitettiin "aallopiksi". Minulle valkeni vasta paljon myöhemmin, mistä tuo erikoiselta kalskahtava nimitys tulee: ruotsin 'avlopp'-sananhan siellä taustalla täytyy olla. Vesistön pikku sivuhaaralla on purkautumisreitti avlopp'in kautta väljemmille vesille.
Olisikohan tuo sana 'aalloppi' tullut paikkakunnalle (itäiseen sisä-Suomeen, kauas ruotsinkielisiltä seuduilta) aikanaan rautatien rakentajien mukana, kun sitä käytettiin nimenomaan rautatien alikulusta? Maantien alikulusta en muista tuota nimeä käytetyn.
Ilmaisua on käytetty myös auton "pakokaasujen alikulusta" eli pakoputkesta.
Ruotsalaisille nuuska on niin suuri kansallisaarre, että siitä on sepitetty jopa juomalaulujen kaltaisia nuuskalauluja.
http://www.m.kth.se/staff/mutter/public/snuffvisor.htm
Tuusasta ja toosasta mieleen tuleva taasa on käsittääkseni vähäisessä käytössä oleva ja huonosti tunnettu murresana. Sen alkuperästä minulla ei ole tietoa. Ilmeisesti sana on ollut käytössä Karjalan kannaksella päin, koskapa se näkyy löytyvän täältä:
http://www.koivistolaiset.net/sanasto.htm
Suomen käännetyimmän kirjailijan tuotannosta löytyy "henkilöhahmo" nimeltä Snusmumriken.
http://susning.nu/Snusmumriken
Kuinka tullaan Suomen käännetyimmäksi kirjailijaksi? Itse en ole julkaissut vielä ainuttakaan kirjamuotoista teosta. Monelle suomalaiselle kohtalokkaaksi käyneessä Tallinnassa olen vieraillut toisen jos kerrankin eikä minua ole edes siellä käännetty kertaakaan!
Joskus kääntämistä kai voidaan jatkaa, kun kirjailija makaa jo haudassa.
Suomen luetuin kirjailija ei tarkoita aina samaa kuin käännetyin kirjailija. Ajattelin edesmennyttä Kalle Päätaloa. Hänen joku kirjansa taitaa olla käännetty vain ruotsiksi.
Luulen, että sekä Tove Janssonia että Kalle Päätaloa käännetään vielä kauan heidän poismenonsa jälkeen.
Itse en ole lukenut kumpaakaan riviäkään. En suomeksi enkä ruotsiksi. En sano tätä siksi, että kokisin asian olevan minulle jotenkin kunniaksi. Näin vain sattuu olemaan.
Tervetuloa.