Auringolle kaksoissisar
Se näyttää samalta kuin Aurinko kaukaa katsottuna! Australialaisten tutkima tähti muistuttaa niin kovasti Aurinkoa, että tähtitieteilijät arvelevat sen ympäristön olevan paikka, josta saattaa löytyä pieni sinivihreä planeetta.
Auringon kaksoisisar löytyi, kun Canberrassa sijaitsevan Mount Stromlo -observatorion tutkija Jorge Meléndez kumppaneineen valitsi luetteloista suunnilleen oman tähtemme kaltaisia tähtiä ja havainnoi niitä entistä tarkemmin.
Kaksoissisarta nimitetään HD 98618:ksi. Se on kooltaan, iältään ja kemialliselta koostumukseltaan lähes Auringon kopio. Se pyörähtää akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin oma tähtemme. Se kiertää Linnunradan keskustaa samalla etäisyydellä kuin Aurinko.
Täysin Auringon kaltaiset tähdet ovat hyvin harvinaisia. Niitä on ehkä pari prosenttia kaikista Linnunradan tähdistä. HD 98618:n lisäksi tunnetaan vain yksi. Sen nimi on 18 Scorpii.
Molempien ympäriltä on jo etsitty planeettoja, mutta yhtään ei ole löytynyt. Nykyisillä menetelmillä erottuvat kuitenkin vain jättiläisplaneetat ja nekin usein vain siinä tapauksessa, että ne kiertävät hyvin lähellä keskustähteään.
Planeettojen etsintään erikoistunut yhdysvaltalainen Gustavo Porto de Mello korostaa Naturen verkkouutisessa, että jättiläisplaneettojen puute kasvattaa elämälle sopivien planeettojen todennäköisyyttä. Jättiläisplaneetat saattavat nimittäin estää pienempiä muodostumasta tai singota ne planeettakunnan ulkolaidoille.
Se näyttää samalta kuin Aurinko kaukaa katsottuna! Australialaisten tutkima tähti muistuttaa niin kovasti Aurinkoa, että tähtitieteilijät arvelevat sen ympäristön olevan paikka, josta saattaa löytyä pieni sinivihreä planeetta.
Auringon kaksoisisar löytyi, kun Canberrassa sijaitsevan Mount Stromlo -observatorion tutkija Jorge Meléndez kumppaneineen valitsi luetteloista suunnilleen oman tähtemme kaltaisia tähtiä ja havainnoi niitä entistä tarkemmin.
Kaksoissisarta nimitetään HD 98618:ksi. Se on kooltaan, iältään ja kemialliselta koostumukseltaan lähes Auringon kopio. Se pyörähtää akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin oma tähtemme. Se kiertää Linnunradan keskustaa samalla etäisyydellä kuin Aurinko.
Täysin Auringon kaltaiset tähdet ovat hyvin harvinaisia. Niitä on ehkä pari prosenttia kaikista Linnunradan tähdistä. HD 98618:n lisäksi tunnetaan vain yksi. Sen nimi on 18 Scorpii.
Molempien ympäriltä on jo etsitty planeettoja, mutta yhtään ei ole löytynyt. Nykyisillä menetelmillä erottuvat kuitenkin vain jättiläisplaneetat ja nekin usein vain siinä tapauksessa, että ne kiertävät hyvin lähellä keskustähteään.
Planeettojen etsintään erikoistunut yhdysvaltalainen Gustavo Porto de Mello korostaa Naturen verkkouutisessa, että jättiläisplaneettojen puute kasvattaa elämälle sopivien planeettojen todennäköisyyttä. Jättiläisplaneetat saattavat nimittäin estää pienempiä muodostumasta tai singota ne planeettakunnan ulkolaidoille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No astrologiaanhan tämä ei vaikuta sitä eikä tätä, tai jos ajatellaan astrologisesti niin voihan jokaisella aurinkokunnalla olla jonninsorttinen eläinratansa. Jos jokaisella -kunnalla on sama rata, se tarkoittaa että eläinradalla ei ole mitään tekemistä tähtien kanssa, vaan kysymys on jostain lemmon mystisestä asiasta joka astrologiassa vaikuttaa...
Mutta mitä tulee tähän:
>jättiläisplaneettojen puute kasvattaa elämälle sopivien planeettojen todennäköisyyttä.
Niin tämähän on kaksiteräinen juttu. Jättiläisplaneetoista saattaa itse asiassa olla hyötyä, sillä ne suojelevat mahdollisia elämää kehittäviä planeettoja komeetta- ja asteroidihyökkäyksiltä vetämällä suurella massallaan näitä avaruuden aikapommeja puoleensa.
Muistelisin kuulleeni että ilman Jupiteria elämää ei välttämättä edes Maassa olisikaan, ja kun en nyt syytä muista, niin epäilen juuri tuota edellämainitsemaani.
Että kylläpäs se de Mello sammakon suustansa päästi.
ruveta pohtimaan astrologisia vaikutuksia.
aloittaja ei nähdäkseni puhunut siitä mitään? (enkö osaa lukea?)