Korrelaatiokerroin

Entäs sitten jos P-arvo(ttest) on 0,6 onko se hyvä?
Olen käsittänyt, että mitä lähemmäs 1:stä mennään sitä lähempänä arvot on toisiian

juups.. kirjoitti:

Entäs sitten jos P-arvo(ttest) on 0,6 onko se hyvä?
Olen käsittänyt, että mitä lähemmäs 1:stä mennään sitä lähempänä arvot on toisiian

Noilla arvoilla ei mitenkään saa p-arvoksi 0.6:tta. Siis jos r = 0.48 ja n > 50, ja p:llä tarkoitetaan t-testin antamaa merkitsevyystasoa.

Mitä lähempänä p (alpha, sign, signifigance, tms.)nollaa, sitä varmemmin voidaan väittää, että mitatuilla asioilla on yhteisvaihtelua. Pitäisi yleisen käytännön mukaan olla pienempi kuin
0.05, mieluiten pienempi kuin 0.01.

Kannattaisi ehkä vähän opiskella ja yrittää ymmärtää korrelaatiot ja testit ennen käyttöä!

Riippuu tietysti otoskoosta! Onhan tuohon t-testi: testisuure
t = ABS{r SQRT [(n-2)/(1-r^2)] noudattaa t-jakaumaa halutulla merkitsevyystasolla ja vapausastein n-2.

r = Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin
ABS = itseisarvo
SQRT = neliöjuuri

Korrelaation esitys vektoreilla menee ihan oikein, paitsi että unohdat, että vektoreita voidaan kiertää 360 astetta, jolloin 2. ja 4. "sektorissa" etumerkki on miinusta itseisarvon pysyessä samana.

Tilastollinen testaus ei kuitenkaan perustu siihen, että 45 asteen alittava kulma olisi "hyvä".
Vähimmäisvaatimuksena sille, että korrelaation voisi otostutkimuksessa väittää olevan merkitsevä, pidetään - otantasattuman mahdollisuus huomioon ottaen - että väärän päätöksen todennäköisyys yhteisvaihtelusta saa olla korkeintaan 0.05, mieluummin pienempi. Pelkässä vektoriesityksessä ei otannan epävarmuutta oteta huomioon, eli yleistäviä johtopäätöksiä 45 asteen perusteella voisi tehdä jo kahdesta hvaintoparista!

Janatuinen kirjoitti:

Riippuu tietysti otoskoosta! Onhan tuohon t-testi: testisuure
t = ABS{r SQRT [(n-2)/(1-r^2)] noudattaa t-jakaumaa halutulla merkitsevyystasolla ja vapausastein n-2.

r = Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin
ABS = itseisarvo
SQRT = neliöjuuri

Korrelaation esitys vektoreilla menee ihan oikein, paitsi että unohdat, että vektoreita voidaan kiertää 360 astetta, jolloin 2. ja 4. "sektorissa" etumerkki on miinusta itseisarvon pysyessä samana.

Tilastollinen testaus ei kuitenkaan perustu siihen, että 45 asteen alittava kulma olisi "hyvä".
Vähimmäisvaatimuksena sille, että korrelaation voisi otostutkimuksessa väittää olevan merkitsevä, pidetään - otantasattuman mahdollisuus huomioon ottaen - että väärän päätöksen todennäköisyys yhteisvaihtelusta saa olla korkeintaan 0.05, mieluummin pienempi. Pelkässä vektoriesityksessä ei otannan epävarmuutta oteta huomioon, eli yleistäviä johtopäätöksiä 45 asteen perusteella voisi tehdä jo kahdesta hvaintoparista!

Mikä tuon t-testin nollahypoteesi on?

onko hypoteesi se, että korrelaaatio r=0
ja vaihtoehtoinen hypoteesi r erisuuri kuin 0

Eli mikäli otoskoko ei kovin pieni (n=100), niin kyllä r>0.3 heittänee jo merkitsevästi árvosta 0.
Eli lienee p

fdfada kirjoitti:

Mikä tuon t-testin nollahypoteesi on?

onko hypoteesi se, että korrelaaatio r=0
ja vaihtoehtoinen hypoteesi r erisuuri kuin 0

Eli mikäli otoskoko ei kovin pieni (n=100), niin kyllä r>0.3 heittänee jo merkitsevästi árvosta 0.
Eli lienee p

Nollahypoteesi on se hypoteesi, jossa ilmiöiden kvatitatiiviset peilivektorit muodostavat Poisonin jakaumassa kääntesivektoreiden alipistetuloa suuremman nollahypoteesin. Tällöin voidaan perustellusti todeta, että itse asiassa nollahypoteesin hypoteesi onkin kääntäen sama, kuin pelivektoreiden ristitulojen ylideterminanttien oktettisumma.

fdfada kirjoitti:

Mikä tuon t-testin nollahypoteesi on?

onko hypoteesi se, että korrelaaatio r=0
ja vaihtoehtoinen hypoteesi r erisuuri kuin 0

Eli mikäli otoskoko ei kovin pieni (n=100), niin kyllä r>0.3 heittänee jo merkitsevästi árvosta 0.
Eli lienee p

... on nollahypoteesi. Tuosta edellisen viestin kaavasta voi laskes, minkä suuruinen r:n on oltava, että se poikkeaisi nollasta halutulla merkitsevyystasolla, kun on erikokoisia (n) otoksia.

Esim., kun merkitsevyystaso on 0.05 ja n = 30, niin vaaditaan arvo r= 0.35. Kun n = 100, vaadittava arvo on r =0.20; n = 200 ---> r = 0.14; n = 500 ---> r = 0.09; n = 1000 ---> r = 0.06.

Merkitsevyystasolla 0.01 vastaavat r:n arvot ovat 0.45 (n = 30), 0.26 (n = 100), 0.18 (n = 200), 0.12 (n = 500) ja 0.08 (n = 1000).

Kun n > 30, on sama, käyttääkö normaali- vai t-jakaumaa.

Eihän r = 0.3 ole häävi eli "merkittävä". Tilastollisesti _merkitsevä_ (engl- significant) on kuitenkin eri asia, ja täsmällisesti määritelty. Niinpä todellakin, kun n = 1000, niin r = 0,08 poikkeaa merkitsevästi ollasta 99%:n varmuudella.

Professori kirjoitti:

Nollahypoteesi on se hypoteesi, jossa ilmiöiden kvatitatiiviset peilivektorit muodostavat Poisonin jakaumassa kääntesivektoreiden alipistetuloa suuremman nollahypoteesin. Tällöin voidaan perustellusti todeta, että itse asiassa nollahypoteesin hypoteesi onkin kääntäen sama, kuin pelivektoreiden ristitulojen ylideterminanttien oktettisumma.

Psykiatrisilla potilailla on usein identiteettiin littyviä harhoja. Joku luulee olevansa Napoleon, joku Idi Amin, joku Jeesus, joku professori, jne.

Hölöpäinen kirjoitti:

Psykiatrisilla potilailla on usein identiteettiin littyviä harhoja. Joku luulee olevansa Napoleon, joku Idi Amin, joku Jeesus, joku professori, jne.

Niinkö, ajattele vähän itse näitä sekosivuja. Itse vierailen täällä melko harvoin, mutta näillä foorumeilla käydyt keskustelut ovat täysin sekopäisiä.

Ihmiset laitetaan esimerkiksi keskustelemaan uskonnosta tai siitä pyhästä, joka on jokaiselle enemmän tai vähemmän henkilökohtainen vakaamus.

Seuraa, että yksi sanoo uskovansa näin ja puolustaa uskoansa viimeiseen asti. Tätä vakaumusta potkii päähän tuhat muuta tyylillä:
"vedä kä...", "hirt... its...", jne.

Mun mielestä tällaiset foorumit eivät palvele ketään. Jos sun elämä ja nimimerkkien taakse kätkeytyvät "ystäväsi" on täällä, niin menestystä, koska et ole voinut saavuttaa vielä tyhjää enempää.

Professori kirjoitti:

Niinkö, ajattele vähän itse näitä sekosivuja. Itse vierailen täällä melko harvoin, mutta näillä foorumeilla käydyt keskustelut ovat täysin sekopäisiä.

Ihmiset laitetaan esimerkiksi keskustelemaan uskonnosta tai siitä pyhästä, joka on jokaiselle enemmän tai vähemmän henkilökohtainen vakaamus.

Seuraa, että yksi sanoo uskovansa näin ja puolustaa uskoansa viimeiseen asti. Tätä vakaumusta potkii päähän tuhat muuta tyylillä:
"vedä kä...", "hirt... its...", jne.

Mun mielestä tällaiset foorumit eivät palvele ketään. Jos sun elämä ja nimimerkkien taakse kätkeytyvät "ystäväsi" on täällä, niin menestystä, koska et ole voinut saavuttaa vielä tyhjää enempää.

... tämä viestiketju ja yritä päätellä, kuka kirjoittajista häiriköi.

Professori kirjoitti:

Niinkö, ajattele vähän itse näitä sekosivuja. Itse vierailen täällä melko harvoin, mutta näillä foorumeilla käydyt keskustelut ovat täysin sekopäisiä.

Ihmiset laitetaan esimerkiksi keskustelemaan uskonnosta tai siitä pyhästä, joka on jokaiselle enemmän tai vähemmän henkilökohtainen vakaamus.

Seuraa, että yksi sanoo uskovansa näin ja puolustaa uskoansa viimeiseen asti. Tätä vakaumusta potkii päähän tuhat muuta tyylillä:
"vedä kä...", "hirt... its...", jne.

Mun mielestä tällaiset foorumit eivät palvele ketään. Jos sun elämä ja nimimerkkien taakse kätkeytyvät "ystäväsi" on täällä, niin menestystä, koska et ole voinut saavuttaa vielä tyhjää enempää.

Ensiksikin: kukaan ei laita ketään keskustelemaa yhtään mistään.... valinta on jokaisen oma.

Toiseksi: Jos joku hieman korostaa sanomaansa voimasanoin, niin on sen tulkinta vain makuasia, jonka juuri itsekin totesit olevan merkityksetön tekijä?

Kolmanneksi: Monien lähipiiri on niin henkisesti köyhää, että tällaisista keskusteluista saa enemmän piristystä arjen ankeuteen.

Mutta jokain eläköön pilvilinnoissaan ja valitkoon tiensä kulkea helvettiin.