ilmastonmuutos

Perusoletukset: Auringon säteilymäärä = vakio
ja kasvihuonekaasujen määrä kasvaa

1.   Ilmakehään tulevasta lämpösäteilystä absorboituu maahan n.50%. Tumma merenpinta absorboi hyvin lämpösäteilyä ja mannerjäätiköt taas heijastavat hyvin niihin osuvan säteilyn. Kasvihuonekaasujen ansiosta pitkäaaltoinen lämpösäteily jää alailmakehään ja nostaa meren ja maanpinnan lämpötiloja.
2.   Merten keskilämpötilat kasvavat ja ilmakehän keskilampötila kasvaa. Pysyvien matalapaineiden alueet voimistuvat, jolloin erot matala- ja korkeapaineiden välillä kasvavat.
3.   Meriveden lämmettyä veden haihtuminen voimistuu jolloin ilmakehän keskimääräinen kosteus kasvaa. Kosteuden kasvu aiheuttaa enemmän ja voimakkaampia rankkasateita ja myrskyjä, sillä sateisiin tarvittava ilman kohoaminen mahdollistuu voimakkaiden matalapaineiden avulla, sekä samalla kasvihuonekaasujen lisäännyttyä kasvaa myös ilman pienhiukkasten määrä, jolloin ne toimivat sateenmuodostuksessa tiivistymishiukkasina. Toisaalta ilmankosteuden lisäännyttyä myös keskimääräinen pilvisyys lisääntyy jolloin pilviin absorboituva auringonsäteily ei pääse maan pinnalle, joten tämän tulisi kompensoida keskilämpötilan kasvua.
4.   Kun ilman keskilämpötila kasvaa, voimakkaiden matalapaineiden sisältämä vesihöyry alkaa sataa usein alas jo merellä, mikä lisää entisestään kuivuutta mannerten länsirannikoilla kuten Afrikassa. Coriolisilmiön ansiosta sateet ja myrskyt kulkeutuvat pääosin mannerten itärannikoille. Matalapaineiden voimakkuuden takia ne kulkeutuvat entistä pidemmälle mantereille ennenkuin ne häviävät.
5.   Koska meriveden keskimääräinen lämpötila kasvaa, aiheuttaa se mannerjäätiköiden kiihtyvää sulamista. Sulaminen kiihtyy entisestään koska niiden auringonsäteitä heijastavat pinnat pienenevät, jolloin meriveden saama lämpömäärä kasvaa. Mannerjäätiköiden sulaessa meriveden pinta nousee, jolloin lämpöä kuljettavat merivirrat heikentyvät (kuten Golfvirta). Tällöin entistä enemmän lämmöstä jää pysyvien matalapaineiden alueille päiväntasaajalle ja lämpötilat pohjoisilla alueilla saattavat laskea
6.   Merissä olevat pinta- ja pohjavirtaukset jotka aiheutuvat meriveden suolapitoisuudesta tulevat hidastumaan, sillä pohjoisella napajäätiköllä meriveden tulisi sitoutua jäätikköön, jolloin jäätikön läheisyydessä meriveden suolapitoisuus kasvaisi. Tällöin raskas suolainen vesi painuisi syvälle ja alkaisi kulkeutua kohti päiväntasaajaa, jossa osa siitä kohoaisi pintaan ja alkaisi kulkeutua takaisin pohjoiseen. Toinen osa jatkaisi valtameren pohjalla tyynelle valtamerelle jossa se nousisi pintaan ja jatkaisi pintavirtauksena tulosuuntaansa. Napajäätikön sulaessa suolapitoisuus ei kuitenkaan kasva tarpeeksi, jolloin vesi ei painu riittävän nopeasti ja syvälle. Tällöin lämpöä ei kulkeudu enää merivirtojen välityksellä kuten tulisi tapahtua.
7.   Todennäköisesti lämpötilat kasvaisivat hyvin merkittävästi päiväntasaajalla jolloin kuivuus ja hyvin voimakkaiden myrskyjen esiintyminen kasvaisi merkittävästi näillä alueilla. Voimakkaat matalapaineiden keskukset kuljettaisivat myrskykeskuksia myös muille alueille. Pohjoisilla alueilla lämpötilat mahdollisesti alenesivat merkittävästi merivirtojen hidastuttua. Lämpenemistä hidastavina tekijöinä ovat ilmakehän pilvisyyden kasvu, sekä ilmakehän koostumuksen muuttuminen jolloin ilmakehä voi absorboida enemmän säteilyä. Kysymys on silloin siitä kuinka paljon pilvisyys ja ilmakehän kaasut jarruttaisivat lämpenemistä ja olisiko pilvisyyden kasvu vain paikallista matalapaineiden alueilla ja toisaalta, olisiko ilmaston lämpeneminen pohjoisessa voimakkaampaa kuin merivirtojen hidastumisen aiheuttama kylmeneminen.