Ydinpommilla kuuhun

porattaisiin esim 10m halkaisijalta oleva reikä, esim 2 km syvä. Laitetaan ydinpommi pohjalle ja sen päälle ammus valmistettuna hyvin lämpöä kestävästä materiaalista. Ydinpommin teho esim. 100 tonnia painavalle raketille pitäisi olla E=1/2*m*v2=1/2*100000kg*11000m/s*11000m/s= 6050MJ. Keskinopeus putkessa 5500 m/s. Kallioputkessa vietetty aika 0,36 s. Tämä aika ammuksen täytyy kestää ydinräjähdyksen lämpövaikutusta. Keskimääräinen kiihtyvyys 3115*G. Mikä materiaali kestää k.o. kiihtyvyyden ja lämmön vai pitäisikö porata syvempi kallioputki? Kestääkö kallio kyseisen tehoisen ydinräjäytyksen? Projektin kustannukset: kallion poraus 100/m3= 15,7MEUR. Ehkä samanverran Venäläisestä ydinaseesta joten loppukustannus n. 30 MEUR ammus(raketti).
141804
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Venäjällä varmaan mietittykin. Siellähän ollaan käytetty kaivoksillakin ydinlatauksia.

Äänestä

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_Orion

Orion-projektissa oli tarkoituksena käyttää ydinpommeja avaruusaluksen työntövoimana. Eiköhän sieltä löydy jotain arvioita ja laskelmia tykkisi pohjaksi.

Äänestä

Tarkkaan olet miettinyt. Kun saataisi nämä uskonnot pois häiritsemästä. Aiheuttavat turhia sotia. Rahaa menee. Siihen ei kaiketi tarvitsisi kuin löytää jostain meidän Aurinkokunnasta vaikka esim. jotain esitumallista elämää, tuplaantuisi elämän löytyminen. Silloin universumissa olisi äärettömästi elämää. Ah kuinka nautituttaisi. Itse en lähtisi Kuuhun ydinpommilla rakennustarpeita viemään. Ainakin tässä vaiheessa aika riskaabelia. Katsotaan, (ei tulla näkemään) miten käy.

Äänestä

Ydinvoima sopii paremmin vapaassa avaruudessa liikkumiseen kuin mihinkään lähtökiihdytykseen. Ydinvoimalla (fisso- tai fuusio-) voidaan käyttää ionimoottoria. Ylös vapaaseen avaruuteen kannattaa mennä hissillä.

Äänestä

  • Kyselen taas tyhmiä.

    Näin loogisesti ajateltuna normaalin räjähdyksen sysäys avaruudessa on huono. En siis tiedä kuinka ionimoottori toimii.. paitsi sen tiedän, että hyvin star trekissä.

    Päissäni tässä mietin, että räjähdys sysää alusta vain omien kappaleidensa voimalla. Eli paineaalto, jolla voitaisiin sysätä avaruusalusta hienosti eteenpäin muodostuu suurimmaksi osaksi ilmasta? Mikä siis sysää alusta avaruudessa, jossa ei ole ilmaa?

    Onko mulla jäänyt jokin oleellinen ymmärtämättä?

    Äänestä

  • ionit? kirjoitti:

    Kylläkai ionitkin jossain vaiheessa loppuu, vai millaiseen nopeuteen ne kiihdytetään? Voiko soveltuvia ioneja kerätä avaruudesta?
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000015568797

    Minun skenaariossani ydinreaktiolla kehitetään sähköä ja sillä ionisoidaan ja kiihdytetään ajoaine, toistaiseksi on käytetty ksenonia. Se on tuotu mukana, ja sitä on käytettävä säästäen, siis kiihdytettävä maksiminopeuteen.

    "Scramjet" keräisi ajoainetta vapaasta avaruudesta, ohjaten ioneja menosuunnasta magneettikentällä keräyssuppiloon ja kiihdyttäen ne peräsuuttimessa.

    Äänestä

  • Erkko kirjoitti:

    Kyselen taas tyhmiä.

    Näin loogisesti ajateltuna normaalin räjähdyksen sysäys avaruudessa on huono. En siis tiedä kuinka ionimoottori toimii.. paitsi sen tiedän, että hyvin star trekissä.

    Päissäni tässä mietin, että räjähdys sysää alusta vain omien kappaleidensa voimalla. Eli paineaalto, jolla voitaisiin sysätä avaruusalusta hienosti eteenpäin muodostuu suurimmaksi osaksi ilmasta? Mikä siis sysää alusta avaruudessa, jossa ei ole ilmaa?

    Onko mulla jäänyt jokin oleellinen ymmärtämättä?

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000015493567

    Äänestä

"Project Thunderwell", eli atomikoe Pascal-B vuodelta 1957. Se sai lempinimensä ("Project Thunderwell") vasta jälkeenpäin, kun kamerat näkivät jotain, mitä tiedemiehet eivät osanneet odottaa.

500 jalkaa syvä pystysuora tunneli, tukittu aivan pommin päältä betonilla ja tukittu vielä 4" paksulla teräslevyllä, joka painoi useita satoja nauloja.

Nopeat kamerat tallensivat teräskannen lähtönopeudeksi 56 km/s. Kantta ei koskaan löydetty.

Tosin on huomautettava, että kansi oli epäaerodynaaminen ja että samanpainoiset meteoriitit (loppupaino), menettävät suuremmankin nopeuden kokonaan ilmakehän alakerroksissa, pudoten lopulta vain rajanopeudella. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Eli jos kansaiväliseen avaruusasemaan rysähtää joku päivä pyöreä, hivenen hiiltynyt ja vääntynyt metallilevy, niin sitten ensimmäinen sateliitti ei ollutkaan Sputnik...

Ai niin: Putki tietenkin höyrystyi olemattomiin ja kiihtyvyys oli sitä luokkaa, ettei mikään materiaali tai rakenne pystyisi kestämään sitä. Että se käytännön sovelluksista.

Äänestä
  • kantta ei siis tietenkään löytynyt, koska se joko höyrystyi ydinräjähdyksessä tai paloi ilmakehässä matkalla ylöspäin (kuten meteoriitit törmätessään maan ilmakehään). Urbaania legendaa on kuitenkin että kamerat tallensivat nopeuden, sillä tällaisia kameroita ei ollut ja pommin räjähdysteho riitti kiihdyttämään kannen enintään kaksi kertaa pakonopeuden suuruiseksi.

    Äänestä

  • yksityiskohta kirjoitti:

    kantta ei siis tietenkään löytynyt, koska se joko höyrystyi ydinräjähdyksessä tai paloi ilmakehässä matkalla ylöspäin (kuten meteoriitit törmätessään maan ilmakehään). Urbaania legendaa on kuitenkin että kamerat tallensivat nopeuden, sillä tällaisia kameroita ei ollut ja pommin räjähdysteho riitti kiihdyttämään kannen enintään kaksi kertaa pakonopeuden suuruiseksi.

    Teksti ja laskelmat ovat Pascal-B kokeen järjestäjien ja testi järjestettiin 22:35:00.00 27 August 1957 (GMT), Nevadan autiomaassa.

    Kirjoitus aiheesta Tohtori Robert Brownleen avustuksella (joka oli yksi tutkijoista Nevadassa) on olemassa mm. kirjoituksessa Air&Space-magazinessa, Feb/March 1992, pub. Smithsonian, kuten myös Tri Brownleen oma silminnäkijä kuvaus. Googleta, kyllä varmaan muutama linkki löytyy.

    Kansi oli putken suulla, betonitulppa aivan pommissa kiinni. betoni höyrystyi välittömästi, ja laajeni satoja kertoja äänennopeudella putkea pitkin. 56 km/s on miniminopeus laskelma siitä yhdestä kuvaruudusta, jonka nopeat kamerat saivat ylösmenevästä kannesta. Laskelmat Tri Brownleen ja muiden tiedemiesten osalta olivat 6X pakonopeus. Eli tällä urbaanilegendalla on todella paikalla olevan tutkijan todistus.

    Lueskelin NWA:n sivuilta tarinasta, että USA olisi miettinyt 1980-luvun puolivälissä keinoa käyttää tätä lähettämään hyötykuormaa avaruuteen. Dr. Lowell Woodiin siteerataan työskenneelleen laskelmien parissa, jossa vastaava putki täytettäisiin vedellä ja kuorma ammuttaisiin sitten avaruuteen putken pohjalla olevan atomipommin avulla höyrystämällä vesi samalla tavalla, kuin betoni Pascal-B:ssä.

    Äänestä

  • Fielas kirjoitti:

    Teksti ja laskelmat ovat Pascal-B kokeen järjestäjien ja testi järjestettiin 22:35:00.00 27 August 1957 (GMT), Nevadan autiomaassa.

    Kirjoitus aiheesta Tohtori Robert Brownleen avustuksella (joka oli yksi tutkijoista Nevadassa) on olemassa mm. kirjoituksessa Air&Space-magazinessa, Feb/March 1992, pub. Smithsonian, kuten myös Tri Brownleen oma silminnäkijä kuvaus. Googleta, kyllä varmaan muutama linkki löytyy.

    Kansi oli putken suulla, betonitulppa aivan pommissa kiinni. betoni höyrystyi välittömästi, ja laajeni satoja kertoja äänennopeudella putkea pitkin. 56 km/s on miniminopeus laskelma siitä yhdestä kuvaruudusta, jonka nopeat kamerat saivat ylösmenevästä kannesta. Laskelmat Tri Brownleen ja muiden tiedemiesten osalta olivat 6X pakonopeus. Eli tällä urbaanilegendalla on todella paikalla olevan tutkijan todistus.

    Lueskelin NWA:n sivuilta tarinasta, että USA olisi miettinyt 1980-luvun puolivälissä keinoa käyttää tätä lähettämään hyötykuormaa avaruuteen. Dr. Lowell Woodiin siteerataan työskenneelleen laskelmien parissa, jossa vastaava putki täytettäisiin vedellä ja kuorma ammuttaisiin sitten avaruuteen putken pohjalla olevan atomipommin avulla höyrystämällä vesi samalla tavalla, kuin betoni Pascal-B:ssä.

    voi päätellä nopeuden? Tällainenkin teksti löytyy netistä, joten jokainen voi päätellä legenda vai ei?

    If the description of the plate is accurate - 4 feet wide, 4 inches thick and made of steel - then it would weigh about 900 kg (a lower weight is possible if the dimensions are inaccurate or if it was not of uniform thickness). A velocity of 6 times Earth's escape velocity (67 km/sec, since escape velocity is 11.2 km/sec) would give the plate a kinetic energy 60% larger than the total energy released by the explosion. This is clearly impossible.

    Äänestä

  • legenda kirjoitti:

    voi päätellä nopeuden? Tällainenkin teksti löytyy netistä, joten jokainen voi päätellä legenda vai ei?

    If the description of the plate is accurate - 4 feet wide, 4 inches thick and made of steel - then it would weigh about 900 kg (a lower weight is possible if the dimensions are inaccurate or if it was not of uniform thickness). A velocity of 6 times Earth's escape velocity (67 km/sec, since escape velocity is 11.2 km/sec) would give the plate a kinetic energy 60% larger than the total energy released by the explosion. This is clearly impossible.

    Voi päätellä miniminopeuden. Laskelmat osoittivat 6 kertaa pakonopeuden, noin 67 km/s. Koska kamera otti X-ruutua joka sekuntti ja kansi näkyi yhdessä ainoassa ruudussa, on mahdollista sanoa, mikä on MINIMI nopeus, jolla se lähti. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että sen on täytynyt ylittää kameran linssin kuvaama ala pienemmässä ajassa, kuin seuraavan kuvan ottamiseen kului. Laksu on aika helppo.

    Ja tuo 'kineettinen energia suurempi, kuin ydinpommin teho?' Luodin kineettinen energia on suurempi, kuin räjähdysaineen (ruudin) puhdas kokonaisteho.

    Kyse ei ole absoluuttisesta tehosta, vaan kaasun laajenemis nopeuksista. Tässä tapauksessa kaasuuntuneen betonin. Laskut sille löytyvät nuclear weapons archivesta, 'Project Thunderwell'- otsikon alta. Itse en ole pätevä arvioimaan tulosta, mutta kyllä se aika asiantuntevalta vaikuttaa.

    Äänestä

Olethan ottanut mukaan kaavoihisi G voimat ja kiihtyvyydet jotka voivat rutistaa homosapiensin matkalla painottomuuteen?

Miten käy maapallon kiertoradalle? Kiinalaisten yhtäkkinen pommppaaminen ilmaan ei vaikuta. kuulemma.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jos peruskallioon kirjoitti:

porattaisiin esim 10m halkaisijalta oleva reikä, esim 2 km syvä. Laitetaan ydinpommi pohjalle ja sen päälle ammus valmistettuna hyvin lämpöä kestävästä materiaalista. Ydinpommin teho esim. 100 tonnia painavalle raketille pitäisi olla E=1/2*m*v2=1/2*100000kg*11000m/s*11000m/s= 6050MJ. Keskinopeus putkessa 5500 m/s. Kallioputkessa vietetty aika 0,36 s. Tämä aika ammuksen täytyy kestää ydinräjähdyksen lämpövaikutusta. Keskimääräinen kiihtyvyys 3115*G. Mikä materiaali kestää k.o. kiihtyvyyden ja lämmön vai pitäisikö porata syvempi kallioputki? Kestääkö kallio kyseisen tehoisen ydinräjäytyksen? Projektin kustannukset: kallion poraus 100/m3= 15,7MEUR. Ehkä samanverran Venäläisestä ydinaseesta joten loppukustannus n. 30 MEUR ammus(raketti).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu