Eilen oli taas kuukauden punnituspäivä ja vaikka välillä tuntui pudotus pysähtyvän kokonaan, oli edistystä tullut taas. Paino on nyt 101 kg joten kohta rysähtää kaksi paukkua, sata rikki ja 60 pudotettua kiloa vuodessa.
Ruokailutottumukset ovat muuttuneet aika radikaalisti ja enää ei tarvitse kytätä suurennuslasilla jokaista ateriaa kun pysyy aika hyvin ohjelmassa. Sen sijaan jatkuvasti pitää olla hereillä ettei herkkujen houkutukset pääse iskemään, sillä niin paljon jatkuvasti tuputetaan lounailla ja päivällisillä jälkkäreitä jne.
Suurin tuska syntyy aina siitä kun painonpudotus pysähtyy paikoilleen. Olen kyllä kokenut niin monta pysähdystä etten ota niistä enää paineita, mutta takaraivossa jäytää tieto ettei putoa. Syy lienee riittävän ravinnon ja aktiivisen liikunnan balanssissa ja jos oikein paneutuisi asiaan niin varmaan tehokkuuttakin löytyisi. Hiihtämisen ja salin aloittamisen jälkeen meni pitkään samalla painolla, mutta kun jouduin pitämään flunssalomaa niin johan rysähti taas alaspäin.
Hyvä ystäväni heitti tässä eräänä päivänä mielenkiintoisen ajatuksen; Jos sinulle annettaisiin 60 kg:n säkki ja sanottaisiin että kanna se tuonne 100 metrin päähän! Taitaisi muuten jäädä kantamatta...mitenkähän sitä on tosiaan pystynyt siihen ennen:))) Muutenkin ympäristön kommentit ovat kannustavia kun ihan suoraan sanotaan että ääni on tuttu mutta mies on eri.
Mitä sitten muuta on tapahtunut? Vaatteita löytyy jo joka kaupasta, eikä enää tarvitse ottaa kaikkein suurinta. Oma aktiivisuus eri asioissa on selvästi lisääntynyt ja autokin jää nykyään jo kauemmas kohteesta. Alkuun rankalle tuntunut hiihtäminen muuttui jo kivaksi ja nyt salilla käymisen myötä lihaskunnon treenaaminen on saanut jatkoa. Upeata on ollut huomata että häviävän läskin alta pullahtelee esiin lihaksia ja siitä tulee lisää motivaatiota. Polkupyöräkin tuli hankittua tuossa räntäsateen keskellä:DD
Tavoitteena on tällä hetkellä saavuttaa 90 kg:n paino jonka jälkeen alkaa lihasmassan kasvattaminen. Se miten painon putoaminen tulee käyttäytymään, onkin sitten uusi projekti. Korostan kuitenkin että tämä loppusuunnitelmani on mietitty ja laadittu ammattilaisten kanssa joten se ei ehkä sellaisenaan sovellu kopioitavaksi.
Onnistumisia tulee kun tekee aidon, itsestä lähtevän päätöksen. Jos päätös pohjautuu ympäristön paineeseen tai kuvitelmaan siitä, menee todennäköisesti metsään. Ja kuten tälläkin palstalla on monta kertaa saanut lukea, kyse ei ole mistään dieetistä vaan elämäntapojen muutoksesta ja sen tunnustamisesta että vanhassa elämässä on paljon vikaa minkä takia olet lihava. Ei muuta kuin päätöksentekoon ja ajatukset parempaan huomiseen, jos minä onnistuin, onnistut Sinäkin ;))
Tässä vielä linkki kuukausi sitten kirjoitettuun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000656&posting=22000000014677352
Ruokailutottumukset ovat muuttuneet aika radikaalisti ja enää ei tarvitse kytätä suurennuslasilla jokaista ateriaa kun pysyy aika hyvin ohjelmassa. Sen sijaan jatkuvasti pitää olla hereillä ettei herkkujen houkutukset pääse iskemään, sillä niin paljon jatkuvasti tuputetaan lounailla ja päivällisillä jälkkäreitä jne.
Suurin tuska syntyy aina siitä kun painonpudotus pysähtyy paikoilleen. Olen kyllä kokenut niin monta pysähdystä etten ota niistä enää paineita, mutta takaraivossa jäytää tieto ettei putoa. Syy lienee riittävän ravinnon ja aktiivisen liikunnan balanssissa ja jos oikein paneutuisi asiaan niin varmaan tehokkuuttakin löytyisi. Hiihtämisen ja salin aloittamisen jälkeen meni pitkään samalla painolla, mutta kun jouduin pitämään flunssalomaa niin johan rysähti taas alaspäin.
Hyvä ystäväni heitti tässä eräänä päivänä mielenkiintoisen ajatuksen; Jos sinulle annettaisiin 60 kg:n säkki ja sanottaisiin että kanna se tuonne 100 metrin päähän! Taitaisi muuten jäädä kantamatta...mitenkähän sitä on tosiaan pystynyt siihen ennen:))) Muutenkin ympäristön kommentit ovat kannustavia kun ihan suoraan sanotaan että ääni on tuttu mutta mies on eri.
Mitä sitten muuta on tapahtunut? Vaatteita löytyy jo joka kaupasta, eikä enää tarvitse ottaa kaikkein suurinta. Oma aktiivisuus eri asioissa on selvästi lisääntynyt ja autokin jää nykyään jo kauemmas kohteesta. Alkuun rankalle tuntunut hiihtäminen muuttui jo kivaksi ja nyt salilla käymisen myötä lihaskunnon treenaaminen on saanut jatkoa. Upeata on ollut huomata että häviävän läskin alta pullahtelee esiin lihaksia ja siitä tulee lisää motivaatiota. Polkupyöräkin tuli hankittua tuossa räntäsateen keskellä:DD
Tavoitteena on tällä hetkellä saavuttaa 90 kg:n paino jonka jälkeen alkaa lihasmassan kasvattaminen. Se miten painon putoaminen tulee käyttäytymään, onkin sitten uusi projekti. Korostan kuitenkin että tämä loppusuunnitelmani on mietitty ja laadittu ammattilaisten kanssa joten se ei ehkä sellaisenaan sovellu kopioitavaksi.
Onnistumisia tulee kun tekee aidon, itsestä lähtevän päätöksen. Jos päätös pohjautuu ympäristön paineeseen tai kuvitelmaan siitä, menee todennäköisesti metsään. Ja kuten tälläkin palstalla on monta kertaa saanut lukea, kyse ei ole mistään dieetistä vaan elämäntapojen muutoksesta ja sen tunnustamisesta että vanhassa elämässä on paljon vikaa minkä takia olet lihava. Ei muuta kuin päätöksentekoon ja ajatukset parempaan huomiseen, jos minä onnistuin, onnistut Sinäkin ;))
Tässä vielä linkki kuukausi sitten kirjoitettuun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000656&posting=22000000014677352
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onneksi olkoon. Kuvailemasi on erittäin iso urakka. Itselläkin on tarve pudottaa suht paljon painoa, muttei kuitenkaan ihan noin paljoa.
Yksi kysymys olisi, miten ihosi on selvinnyt tuosta pudotuksesta? Onko kiinteytymisongelmia?
Olen koko projektin ajan liikkunut paljon, 6x viikossa sauvakävelyä vähintään tunnin, tai korvaavasti saman verran hiihtänyt. Sisäreidet tuntuisi olevan alue joka aiheuttaa päänvaivaa itselleni (?) ja samaten vatsa on tosi pehmeä ja ilkeän näköinen kun sisältä katoaa tavaraa:)))) Mutta toisaalta niissä on vielä läskiä joten en osaa vielä varmuudella sanoa onko/tuleeko ongelmia. Huoli tietysti pitää salilla hyvässä liikkeessä ja käyn treenaamassa vuorotellen ylä- ja alakroppaa 4x viikossa. Ehkä olen viisaampi 1-2 kuukauden kuluttua. Paljon liikuntaa on ainakin pakarat kiinteyttänyt ja kyllähän ne lihakset muualtakin pyrkivät esiin.
Hirveen hienoa että olet onnistunut! Ja vaikka vielä on matkaa kertomasi mukaan, niin kyllä se maali sieltä tulee:) Tsemppiä!!!
Ja nythän ei enää anna itselleen muuta mahdollisuutta:))
Hei,
Tässä taas nähdään, että kun jotain oikein haluaa niin sen saa.
Kunnioitettava savutus todella..
Minä olen itse tällainen pikkulaihava saamaton paska.
Painoa vain 72 josta 10 kiloa ylipainoa painoindeksi on jotain 26.
Mulla on kyllä tietoa mutta oikeastaan laihdutukseni tyssää ajanpuutteeseen en ehdi syödä säännöllisesti.
Toinen asi on raha.. ei ole varaa syödä mitään terveellistä ja tämä ei tarkoita, että söisin sitten epäterveellistä.
Syön enimmäkseen leipää..
Kiva kun sinä onnistut.
t.Ystäväsi
Olen aina yrittänyt perustella yhtenä syynä lihavuuteeni sillä että terveellinen ruoka on niin kallista. Olen viimeisen vuoden aikana tullut siihen tulokseen että tuo väite on puppua. Jos lähdetään lihavuuden perussyystä, eli syömme enemmän kuin kulutamme... eli siis jos syömme kerralla hieman vähemmän, säästämme eikö totta!!! Toiseksi jos jätämme lisäämättä ruokaamme kermaa ja voita (olettaen tässä ettemme noudata VHH:ta) säästämme taas. Olen omassa ohjelmassani siirtynyt vain pienempiin annoksiin ja säästyneet varat lisännyt salaatin hankintaan. Ei ole siis perusteltua väittää että laihduttaminen olisi kallista. Saadaanhan sille hintaakin jos aina ostetaan filettä ruuanlaittoon, mutta kun olen elävä esimerkki siitä että muuttamalla riisin tummaksi ja pastat viljapastaksi, kaupan tarjous-suikaleillakin pystyy laihtumaan. Kysymys on siis vain siitä että:
1. Popsittavat pois, vaaleat leivät historiaan
2. Välipalaksi hedelmiä
3. Yletön rasvankäyttö hallintaan
4. Sokeri pois
5. Säännölliset ruoka-ajat
6. Katastrofien varalta helposti avattava ananas-purkki aina mukana
7. Jos jossain on tarjolla herkkuja, syö ennen
8. Salli itsellesi herkuttelupäivä. Toiset sallivat sen kerran viikossa, itse sallin sen 2-3 viikon välein
9. Kerro avoimesti muuttaneesi elintapojasi
10.Lakkaa vetoamasta mahdottomuuteen ja liiku, liiku ja sitten vielä vähän liikuntaa lisää;))
Toivottavasti tästä löytyi vähän potkua aloittaa vaikka jo tänään. Ei sitä tarvitse perustella että aloitan sitten kun...
Pakko kyllä sanoa että ap:n teksti todella kannustaa, ainakin minua...:) Antaa lisää motivaatiota tähän omaankin muutokseen... itse olen nainen ja pudotettavaa sellaiset 15-18 kg mutta kovalla tsempillä eteenpäin niin eiköhän se siitä..:) Lisää tällaisia onnistumisia olisi kivaa lukea.. Ja oikein paljon onnea ap:lle...!!!!
Hei, mukava kuulla, että projektisi jatkuu onnistuneesti.
Kirjoittelin tuohon viime kuukauden viestiketjuusi nimimerkillä ”Aloitteleva”, vaihdan nyt nimimerkkiä, koska en koe enää olevani niin aloitteleva.
Minun reseptini on ollut tuo ravintopuoli. Liikunta on jäänyt liian vähälle, johtuen sairastelusta sekä työpaineesta ja niiden lisäksi on tullut kodin remontointia. Myönnän, yksi suurin syy on ollut laiskuuteni. Ei se liikunta silti kokonaan pois ole jäänyt mutta liian vähälle joka tapauksessa. Liikuntamuoto minulla on ollut yksin muutaman kilometrin kävelylenkit.
Tuloksiakin on tullut: vatsan ympärys on pienentynyt 7cm. Vaa’an hommasin vasta ja se näytti 124kg. Uskon vahvasti, että se tosiaankin oli ainakin se 130kg, ehkä hieman ylikin. Mukava todeta, etteivät ne paidat enää vatsan seudulta niin kiristä.
Mutta homma jatkuu…. Palataan taas kuukauden päästä juttuun.
Ps. tuohon vatsan löysyyteen. Niin kaverini laihdutti joitakin aikoja sitten huomattavan määrän ja hän on onnistunut pitämään painon kurissa nyt jo vuosia. Hän kertoi, että meni laihdutuksen jälkeen pari vuotta laihdutuksen jälkeen, ennen kuin vatsanahka oli ”kireänä”.
Olet onnistunut upeasti ja kirjoituksesi antoi uutta uskoa taipaleelleni. Tsemppiä vaan sinulle!