Kun yli kahdenkymmenen palveluvuoden jälkeen tuli kenkää, olin kuin puulla päähän lyöty ja aloin säntäillä uusien paikkojen perään ja pelätä etten pärjää. Noin vuoden kuluttua huomasin, että olen älyttömän onnellinen esim aamuhetkistä, juoda rauhassa kahvia ja lukea lehteä, ei kiirettä mihinkään, ei kenenkään käskettäväksi. Tulot on kolmasosa aiemmasta, mutta riittää ihan hyvin. Olisin varmaan painanu hamaan eläkeikään rahan perässä jos noita "onnenpotkuja" ei olisi tullut.
Sanonpahan vaan, että asian tajuaa kunnolla vain näin, oltuaan pitkään töissä ja sitten pitkään vapaana (ei tietoakaan tulevista töistä - ei lomalla). Vähän aikaa sitten kuulin, että Tsehov oli sanonut onnen määritelmäksi jotain samantapaista.
Sanonpahan vaan, että asian tajuaa kunnolla vain näin, oltuaan pitkään töissä ja sitten pitkään vapaana (ei tietoakaan tulevista töistä - ei lomalla). Vähän aikaa sitten kuulin, että Tsehov oli sanonut onnen määritelmäksi jotain samantapaista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
123
Olen ollut kohta 2 vuotta työtön -ilman omaa tahtoani. Töitä kyllä välillä saan, mutta ne ovat muutaman viikon pätkätöitä vuokrafirmojen kautta. Kaikki menot täytyy laskea tarkasti etukäteen elätän kahta teini-ikäistä lasta). Mihinkään ylimääräiseen ei ole rahaa. Lapsilleni koitan järjestää mahdollisuuden harrastukseen, mutta autokoulua tms. en pysty heille maksamaan. Vanhin lapseni aloittaa lukion nyt syksyllä ja kirjamenot pelottavat jo nyt etukäteen. Raha ei tuo onnea - mutta rahattomuus tekee onnettomaksi.
Voi ostaa myös käytettynä.