Olen nyt lukiossa, mutta haaveilen jo kaukaisesta tulevaisuudesta: tahdon kirugiksi! Tiedän, että jo lääkikseen pääseminen on urakka sinänsä, mutta luotan itseeni ja uskon pääseväni sinne viimeistään vuosi kirjoitusteni jälkeen. Kysymys onkin tässä: Jos haluan kirurgiksi, erityisesti aivo- tai sydänkirurgiksi, kuinka kauan minulta menee arviolta ennenkuin pääsen tähän unelma-ammattiini? Entäpä millainen työllisyystilanne kirurgeilla on Suomessa ja onko tavallisen kirurgin työ yleensä luiden korjaamista?
Aivo- tai sydänkirurgiksi?
haaveilija.
73206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletettavasti aikaa menee melkoisesti (tai miten sen nyt mittaa) kaiken kirjaviisauden lisäksi, oletko ottanut huomioon, pitää olla näppärä kätinen, joten jotain näpertelyä kannattaa harrastaa siinä opiskelun lomassa. Pienoismallit, ristipistotyöt, minimaailma jne.
Lääkis vähintään 6v, erikoistuminen 6-8v eli pitkään menee. Mutta erikoistumisvaiheessa pääsee tietenkin jo hommiin, ja varsinkin aivo- (eli neuro-)kirurgiaan erikoistuvat pääsevät jo aika aikaisin itse asiaan, koska siinä ei muuta kirurgista koulutusta juuri vaadita pohjille (mikä on sinänsä aika kummallista). Ja kirurgikin joutuu viettämään terveyskeskuksessa erikoistumisvaiheessa (tämähetkisellä koulutussuunnitelmalla) 9kk. Työllisyystilanne neurokirurgeilla on ilmeisesti tällä hetkellä kohtuullinen, mutta koulutukseen päästäkseen täytyy olla todella alalle sopiva. Sydänkirurgeista en osaa sanoa. Luukirurgeista tuntuu olevan jo pulaa.
"Tavallisia" kirurgeja alkaa olla aika harvassa, nykyään useimmat erikoistuvat jollekin kirurgian alalle, eli on erikseen luu-, maha-, verisuonikirurgit ym.
Lääkikseen vaan!
Kirurgia on yksi suosituimmista erikoisaloista, kun kysytään vasta hakuvaiheessa olevilta. Opiskeluaikana mielipide usein muuttuu kun tutustuu moniin muihinkin erikoisaloihin, mutta niillä joillakin joille kirra tosiaan on se paras ja ainoa varmasti linja pysyy.
Yleiskirurgit tekevät enimmäkseen sisätaudeille läheistä työtä; sappileikkaukset, umpparinpoistot jne. Luukirurgit ovat lähes aina ortopedeja käsittääkseni, se on ihan eri ala.
Neurokirurgia ja sydänkirurgia ovat suppeampia spesialiteetteja, niihin kaikkiin kuitenkin sisältyy tietty peruspohjakoulutus yleiskirurgiasta.
Moi, noin 14 vuotta menee perusopintojen aloittamisesta, kun voi käyttää neurokirurgian erikoislääkärin ammattinimikettä. Työllisyystilanne on ok, ja omaa lääketieteellistä spesialiteettia on jatkuvasti ylläpidettävä/tieteellisiä julkaisuja tuotettava.Huomionarvoista olisi pyrkiä tiedekuntaan päästyäsi johonkin tutkimusryhmän jäseneksi. Siitä on kovin paljon hyötyä jatkossa.
vai aivo tai sydänkirurgiksi.... mäkin haluun kirurgiksi mut ihan tavalliseksi vaa. onkohan siitä apua et oon soittanut pianoa 11 vuotta, jotain sorminäppäryyttä tai...? haittaakohan jos on silmälasit vai pitääkö kirralla olla täydellinen näkö?
Olen saanut apua tapaturmaan ortopediasta. Leikkaus onnistui ja pidän sitä melkoisena ihmeenä. Tietysti lääkärin koulutuksella, henkilökohtaisilla taidoilla ja hänen apujoukoillaan kuten anestesialääkärillä ja leikkaussalin sairaanhoitajilla oli huomattava vaikutus ihmeen onnistumiseen. Kaikesta tästä huolimatta leikkaus olisi voinut epäonnistua tai koko homma kaatua vaikka sairaalabakteeriin. Ihme kuitenkin tapahtui ja siitä olen kiitollinen niille taitaville käsille, joiden huomaan uskoin itseni ja tietysti toimenpiteen välttämättömille apureille. Toivon että haaveesi täyttyvät ja että tulevaisuudessa teet ihmeitä, jotka mahdollistavat sitä haaveileville paremman elämän.
lääkikseen vaan. Lääkiksen opiskelijoilla on parraat pileet ja kunnon Spiritus fortea booleissa (tuli aikoinaan kuokittua monissakin pileissä)