Valtakunnan johtavan päivälehden tämänpäiväinen numero opastaa bonsaipuiden kasvattajia: "Sopivan taimenen saa ottaa maasta vain maanomistajan luvalla."
No – lapsushan on tietenkin ilmeisen tahaton. Sai suupielet nykimään aavistuksen verran kohti korvia aamukahvia juodessa, mutta ei sentään läikkynyt.
Mitenkähän oikoluku – vai pitäisikö puhua oikaisuluvusta? Kannanottoja?
No – lapsushan on tietenkin ilmeisen tahaton. Sai suupielet nykimään aavistuksen verran kohti korvia aamukahvia juodessa, mutta ei sentään läikkynyt.
Mitenkähän oikoluku – vai pitäisikö puhua oikaisuluvusta? Kannanottoja?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lähetä se lehtileike Suomen Kuvalehteen Jyvät ja Akanat-palstalle, ne maksaa siitä.
oli joskus 80-luvun alkupuolella vinkeä otsikko: "Piimäpurkki jäätyi supikoiran päähän".
Sen palstan luen Suomen Kuvalehdestä viikoittain aina ensimmäisenä. Laiskuuttani en ole tullut yhtään kontribuutiota koskaan lähettäneeksi, vaikka monta omaa löytöä on tullut siellä toisten lähettäminä vastaan.
Jos monikin sattuu lähettämään saman leikkeen, niin ilmeisesti maksavat vain sille, jonka lähettämän saavat ensimmäisenä käsiinsä?
Tuo on jo supisuomalaista meininkiä tuo!
Ei, kyllä ne maksaa ensimmäiselle, jolla on oikea puoluekanta ja mieluiten jäsenkirja.
Olisipa tuo soma tietää, mikä puoluekanta olisi suotava!
Omasta puoluekannastani en ole koskaan ollut varma. Äänestyskäyttäytymisenikään ei ole ollut mitenkään vakaata. Minkään puolueen jäsenkirjaa minulla ei ole ollut eikä tule.
SK:n lukemisesta saan joka tapauksessa henkistä tyydytystä enemmän kuin sanonkominkälehden.
Kannattaako vaivautua?
SK julkaisi kerran Jukka Ukkolan tekemänä kaikki sinne vuosikymmenien mittaan lähetetyt jutut ja kaikkien aikojen suosituimmaksi nousi, olisiko ollut ennen sotia lähetetty, iäkkään miehen lehti-ilmoitus jossa hän haki "puunaamaan tottunutta taloudenhoitajatarta."
Täällä suloisessa Suomessamme kuulemma kasvatetaan eräillä saaristo- ja rannikkoseuduilla perunaa siten, että vakoon kylvetään jokaista siemenperunaa kohden yksi silakka. Siellä mullan alla kesäytyessään se lannoittaa sopivasti maata ja perunakos tuosta kukoistaa!
Kun appiukkovainaan siikaverkkoihin ui taannoin haukia, löysivät ne käyttöä lannoitteena mökin tuntumassa olevassa kuusikossa tai kompostissa. Taimen oli saaliskalana peräti harvinainen (mutta sitäkin tervetulleempi).
Se haukilannoitettu kuusikko ei ole mitään taimenikkoa eikä bonsaikuusikkoa, vaan kyllä ne rungot ihan tukiksi kelpaisivat! Olisi mielenkiintoista tutkia vuosikasvaimista, minä vuosina haukea on saatu erityisen runsaasti!
Eipähän hauki sellaisenaan minullekaan maistu, ei sen puoleen. Mutta kun haukifileet vääntää läpi lihamyllystä, sotkee mössön kerman ja mausteiden kera tahnaksi ja keittää siitä väännetyt klimpit valkoviinissä, niin johan vain haukeakin syö! Olisinkohan vuosi sitten jäidenlähdön aikaan samalta mökiltä saatuja haueksia 12 kpl fileoinut ja pussittanut? Kylmälaukkuun ojanpohjalta kaavittujen viime talven lumien kanssa ja kotiin pakastimeeseen. Syötyä tulivat.
Re:
Todella looginen ja mielenkiintoinen havainto! Nuo vuosirenkaat kertovat usein peräti ihmeellisiä totuuksia.
Muinaisista Yhdysvaltain männyistä tehtiin maailman tarkin vuosirengasmääritys Theran/Santorini mammuttipurkaukseen: 1628 eKr.
Tapauksesta on useita web-sivuja.
Koska kalastukseen siirryit aivan asiallisesti, on todettava että nyt on muodissa todellisena suosikkiateriana Tyynenmeren syntymättömät haikalan poikaset. Emokalan evät sitä vastoin lähtevät välittömästi export-tavarana lentokoneella KAIKKI Japaniin.
Re:
Itse käytän tonneittain mätäneviä mangoja ja avocadoja, sillä satoaikana on posketonta ylituotantoa. Olen järkytyksellä kuullut niiden hinnoista Suomessa. Maaseudulla molempia hedelmiä käytetään juuri nyt satoaikana sikojen lihottamiseksi. Ennen tein mangoista ja marañoneista tynnyreissä satoja litroja kiljua aina siihen asti, kunnes maksa poksahti.
Suomessahan omenan kohtalo on sama: Sikojen lihottamiseksi! Meillä se taas on exoottista import-tavaraa ja ymmärrettävästi pirun kovissa hinnoissa. Lohi tulee Kanadasta ja maksaa todella "mannaa".
Nyt on kaikki syy käyttää hieman erilaista nimimerkkiä, mikä tarkoittaa "syntistä, syntiin langennutta" entisen "kalastajan" asemasta.
On toki myönnettävä, että jo 1990-luvun loppupuolella totesin suomenkieleni hapettuneen jo siinä määrin, että hapuilin suomalaisia sanoja muista sanakirjoista kirjoittaakseni kirjeen vanhalle äidilleni. Ja tuohon hapuiluunhan minulla oli kaikki syy, sillä en ole juuri puhunut tuota kieltä pitkään aikaan.
Re:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=549&posting=22000000015862420
Palataksemme kuitenkin sinun taimen-juttuusi, olen epävarma oikeasta ”taimen” taivutuksesta tai taittamisesta seuraavassa tapauksessa.
Lähdin kerran nuorena ja viriilinä saatolle lavatanssien jälkeen tyttöä, jonka nimi oli Taimi.
Kuinka siis saatoin tuolloisen tavan mukaan korrektisti leuhkaista kavereilleni yöllisistä saavutuksistani:
1. Sain aamuyöllä heinäladossa Tainta.
2. Sain navetan ylisillä Taimea.
3. Sain pitkän vonkaamisen jälkeen Taimia.
Joka tapauksessa Taimi taipui, vaan ei versonut!
>mangoja ja avocadoja
Kielenvartijamme yrittivät kai syöttää meille jossakin vaiheessa avokaatoja (yksikössä "avokaato"), mutta eivät sentään tainneet kunnolla onnistua. Jonkinlaisena kompromissina nykyinen "virallinen" nimi lienee avokado.
Mutta pitsaa meidän suomalaisten halutaan syövän – pizza ei kielitarhureillemme maistu. Borštškeitosta on tehty borssikeitto – se lienee sentään hieman ymmärrettävämpääkin.
* * *
Vai sait sinä nuorena tehdyksi oikein avokaadon ja Taimi talttui ja taipui vaan ei taintunut? Onnittelut näin post festum, vaikka sitä Vesaa ei versonutkaan!
Kyllä tuo kuuluu selvästi voittajaosapuolen sotilasterminologiaan: Avokaato = joukkoraiskaus.
Kieltämättä menee espanjankielesssä aina automaattisesti tuohon, jolloin se ymmärretään ”asianajajana”. AGUACATE on kyseinen hedelmä täkäläisellä kielellä.
En jaksa ymmärtää moista Z-kirjaimen välttelyä, joka aiheutti aikanaan minulle liki 20 vuoden tyhjäkäynnin erään tutkimuksen vuoksi. Montako kertaa tuo kirjain on mainittu raamatussa?
Siinain autiomaita on raamatun kartassa - ”Pako Egyptistä” - peräti 2 kpl ja MOLEMMAT väärässä paikassa. Kadesin autiomaassa on yhä juutalaisten nykykartoissakin Zin, mutta tuo meidän kirja kertoo itsepintaisesti Sinistä. Samalla niemimaan luoteisosassa on kyseisessä liitteessäkin sijaitseva Sinin linnake, josta tuo OIKEA autiomaa on saanut nimensä.
Eipä siis ihme, jos kinkeripiirissä pyörivät villahoust vastapäivään seurakunnan lukiessa Mooseksen hortoilusta, sillä raamatun suomennoksien seurauksena Mooses yhä poukkoilee päämäärättömästi Siinain niemimaalla kuin naruun kytketty Suomen Pipliaseuran pässi:
”Saavuttuaan Ramseksesta Sukkotin kautta Etamin erämaan reunaan, Mooses suuntaa kulkunsa SININ erämaan kautta KAISLAMEREN rantaan. Ylitettyään meren, mikä valitettavasti ei ole Punainenmeri, Israelin kansa saapuu viiden päivän kuluttua Sinin erämaan kautta taas KAISLAMEREN. Sieltä matka jatkuu SININ erämaan kautta ja kuukauden kuluttua ollaan Siinain erämaassa, josta vaellus jatkuu SININ erämaahan. Herran niskurikansa hyökkää Kanaaniin ja verissä päin lyödään SININ erämaahan. Muutetaan matkasuunnitelmia ja saavutaan jälleen KAISLAMEREN rantaan, josta mennään jälleen SININ erämaahan.”
Kaiken huipuksi tuo Punaisenmeren ylitys osoittautui Välimeren rannassa sijaitsevan Tell el Hebuan vieressä olevan Tell el Borgin kanavan sillan ylitykseksi Hyksojen paon yhteydessä.
****
Post Scriptum:
Taimi taipui, mutta on edelleen elinvoimaisena ja vehreänä tarhassa. Hän valmistui lastetarhan opettajaksi.